Psykososiaalisten menetelmien valinta on iso muutosjohtamisen haaste
”Kyseessä on iso ajattelutavan muutos ja johtamisen haaste. Muutos vie pitkän ajan, mutta se on välttämätön. Tämä on merkittävä asia myös valtakunnallisesti”, perhekeskuksen ylilääkäri Päivi Saari Oma Hämeestä korostaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestäneessä pilottiprojektissa. arvioitiin lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytetyllä Kuusio-työkalulla. Tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa.
Pilotti teki näkyväksi paitsi käytössä olevien menetelmien ominaisuudet, myös niiden valintaan, käyttöönottoon ja juurruttamiseen liittyvät haasteet.
”Kuusio-työkalu teki menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista läpinäkyvää ja avointa. Myös niiden soveltuvuuden tarkastelu organisaatiomme strategisten tavoitteiden kannalta oli silmiä avaavaa. Tiedämme nyt menetelmien käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavista asioista huimasti enemmän, ja arvelen itse olevani tämän jälkeen paljon parempi johtaja.”
Tarvitaan ajattelutavan muutos ja sitä tukevaa johtamista
”Oli pysäyttävää havaita, että lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät on vuosien varrella ajettu sisään irrallaan operatiivisesta johtamisesta. Ne on usein otettu käyttöön tiukassa aikataulussa ja lyhyellä varoitusajalla, ja tieto on tullut johdolle samaan aikaan kuin työntekijöille. Menetelmiin on perehdytty hankepohjaisissa koulutuksissa, joihin työntekijät ovat osallistuneet oman mielenkiintonsa pohjalta”, Saari kuvailee.
”Jatkossa tarvitsemme yhteisen suunnitelman, joka määrittelee mitä, miten ja missä menetelmiä käytetään. Kyseessä on iso ajattelutavan muutos ja johtamisen haaste. Muutos vie pitkän ajan, mutta se on välttämätön hyvinvointialueiden selviytymisen kannalta. Tämä on merkittävä asia myös valtakunnallisesti.”
Myös esihenkilöt hyötyisivät menetelmiin liittyvästä koulutuksesta
Yksittäisen työntekijän menetelmäpakkiin kannattaa kuulua rajattu määrä menetelmiä, ja valikoiman määrittelyyn tarvitaan myös esihenkilön näkemys. Pilotin aikana ilmeni, että lähiesihenkilöt pitävät menetelmien priorisointiin liittyvää päätöksentekoa vaikeana ja että he tarvitsevat siihen tukea.
Päivi Saaren mielestä myös esihenkilöitä kannattaisi perehdyttää menetelmiin liittyen: miten interventioiden käyttöä ohjataan, koulutetaan ja seurataan, jotta ne olisivat vaikuttavia ja työntekijät saisivat tarvitsemansa tuen.
Kuusio toimi mainiosti
”Pilotissa ei ollut kyse vain yksittäisten menetelmien arvioinnista, vaan se toi esiin, miten menetelmien käyttöönottoa ja ylläpitoa tulisi kehittää hyvinvointialueella rakenteellisesti. Siksi kannustamme myös muita alueita arvioimaan menetelmiä monipuolisesti”, kehityspäällikkö Noora Seilo Itlasta kertoo.
Oma Häme karsi yli 20 käytössä olevan menetelmän joukosta seitsemän mukaan pilottiin, ja lisäksi arvioitiin yksi uusi interventio. Menetelmien vaikuttavuus, käytettävyys ja käyttöönottomahdollisuudet arvioitiin Kuusion avulla arviointiryhmän kokouksissa. Ryhmään kuului menetelmän käyttäjiä, asiantuntijoita ja hyvinvointialueen päättäjiä.
”Kuusio ja sen rungon muodostavat kysymykset toimivat pääosin mainiosti. Tästä kertoi myös se, että jokainen arviointikokous pysyi suunnitellussa 2,5 tunnin aikataulussa. Olimme myös iloisesti yllättyneitä siitä, mitä tärkeänä Oma Häme piti pilottia ja miten sitoutuneita he olivat. Lämmin kiitos tiimille innostavasta yhteistyöstä!”, pilottia Itlassa johtanut kehittämispäällikkö Noora Seilo sanoo.
”Pilotissa ei ollut kyse vain yksittäisten menetelmien arvioinnista, vaan se toi myös esiin, miten menetelmien käyttöönottoa ja ylläpitoa tulisi kehittää hyvinvointialueella rakenteellisesti. Siksi kannustamme myös muita alueita arvioimaan menetelmiä monipuolisesti. Kehitämme Kuusio-työkalua edelleen ja toivomme, että jatkossa muutkin voivat käyttää sitä.”
Pilotti on jatkunut viime syksystä alkaen Etelä-Pohjanmaalla. Kuusio-työkalu valmistuu keväällä 2025.
Mitä opimme:
- Menetelmää käyttäneiden työtekijöiden kokemukset olivat oleellisen tärkeitä menetelmiä arvioitaessa.
- Kuusio systematisoi ja syvensi menetelmien arviointia.
- Kuusio toi esiin menetelmien valintaan, käyttöönottoon ja juurruttamiseen liittyviä kehittämiskohteita hyvinvointialueella.
- Menetelmän käytettävyyttä, sopivuutta kohderyhmälle sekä työntekijöiden ja organisaation valmiuksia ottaa uusi menetelmä käyttöön tai jatkaa vanhan menetelmän käyttöä kannattaa arvioida, sillä se parantaa menetelmän edellytyksiä juurtua käyttöön.
- Menetelmäosaajien ja johdon vuoropuhelu on tarpeellista ja antoisaa.
Mitä kannattaa huomioida jatkossa:
- Ennen Kuusio-arviointia hyvinvointialueen on tärkeää selvittää missä yksiköissä arvioitavia menetelmiä käytetään ja kuinka paljon niiden osaajia on.
- Ennen arviointitapaamisia on tärkeä korostaa kaikille osallistujille, että menetelmiä pyritään arvioimaan mahdollisimman puolueettomasti ja että jokainen arvioi menetelmiä oman työroolinsa lähtökohdista.
- Arvioinnin aluksi kannattaa varmistaa mikä on menetelmän tavoite ja mille kohderyhmälle se on tarkoitettu. Tässä voi hyödyntää menetelmäkuvausta.
Lue lisää pilotista julkaisussamme Hyvinvointialueen menetelmävalikoimaa arvioitiin uudella työkalulla.
Tutustu pilotin muihin blogeihin & videoihin täällä.
Lisätietoja
Seilo on aiemmin toiminut kehittämispäällikkönä Itlassa.
Uutiset
