Uutiset>Blogi
26.08.2020

Riskitekijä – epäonnistunko varmasti? 

Eetun vanhemmat ovat huolissaan. He ovat lukeneet lehdestä ekaluokkalaisten lähtötasosta kertovan jutun, jossa kerrotaan matalaan lähtötasoon vaikuttavista riskitekijöistä. He pohtivat keskenään ovatko he epäonnistuneet vanhempina, tuleeko Eetun koulutaival olemaan vaikea ja voivatko he tehdä asialle ylipäätään enää mitään. Eetu kuuluu riskiryhmään. Hän on syntynyt joulukuussa.

Monet vanhemmat huolestuivat tai kokivat jopa tulleensa arvostelluiksi vanhempina, kun mediassa uutisoitiin Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) raportista ekaluokkalaisten matalan lähtötason riskitekijöistä.

Raportissa todetaan esimerkiksi loppuvuodesta syntymisen ja erityisen tuen päätöksen olevan ekaluokkalaisen matalan lähtötason riskitekijöitä. Toisin sanoen nämä tekijät selittävät ekaluokkalaisten lähtötason eroja, sitä mitä he osaavat kouluun tullessaan ja millaiset oppimisvalmiudet heillä on. Keskustelua herätti erityisesti riskitekijä-termin käyttö yleistajuisessa tekstissä ja sen tulkinta lukijakunnassa.

Riskitekijä-termin käyttö on yleinen tapa tieteellisessä keskustelussa. Riskitekijä määritellään tekijäksi, joka kasvattaa jonkin asian riskiä. Esimerkiksi tupakointi on keuhkosyövän riskitekijä. Tupakoinnin on siis todettu kasvattavan keuhkosyövän riskiä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki tupakoivat henkilöt saisivat keuhkosyövän tai edes sitä, että tupakoimattomuus estäisi keuhkosyövän ilmaantumisen.

Osalle paljon tupakoivista ei elinaikanaan ilmaannu keuhkosyöpää, kun taas jollekin keuhkosyöpä voi ilmaantua, vaikka ei olisi ikinä tupakoinutkaan. Riskissä on useimmiten kyse tapahtuman todennäköisyydestä kielteisessä mielessä.

Edellä mainitun tupakointi riskitekijänä –analogian kautta tarkasteltuna myös loppuvuonna syntynyt Eetu voi menestyä ekaluokkalaisten lähtötasotesteissä hyvin. Etenkin silloin, jos riskitekijä on tunnistettu ja Eetua on tuettu hänen kehittymisessään tarpeen vaatiessa.  

Riskitekijä ja suojaava tekijä ovat saman kolikon vastakkaiset puolet 

Riskitekijä-termi on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Vastavuoroisesti voidaan puhua suojaavista tekijöistä. Suojaavat tekijät ovat yhtä lailla tapahtumien todennäköisyyksiä, mutta myönteisessä mielessä. Suojaavien tekijöiden yhteydessä riskistä voisi puhua ennemminkin mahdollisuutena.

Esimerkiksi sosiaalinen osallisuus koulussa – luokkatyörauha laajempana käsitteenä kuin kuri ja kontrolli (Merikukka ym., 2019) – nähdään koulutuspolkujen pidentymistä edistävänä tekijänä eli lyhyeltä koulutuspolulta suojaavana tekijänä. Kokonaiskuvassa riskitekijät painavat pinnan alle ja kuormittavat suojaavien tekijöiden nostaessa ja kannatellessa.

Harvoin yksittäinen riskitekijä painaa kokonaan pinnan alle, sillä muut tekijät kannattelevat turvaverkon lailla. Puhutaan pärjäävyydestä. Joskus riskitekijä voi tosin olla viimeinen pinnan alle painava voima. Etenkin jos henkilölle on kasaantunut liikaa riskitekijöitä eikä turvaverkko enää kannattele.

Riskitekijöitä tunnistamalla voidaan ehkäistä niistä johtuvia ongelmia  

Jotta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa, on riskitekijöitä hyvä tunnistaa. Näin ollen yhteiskunnalla on paremmat mahdollisuudet tarjota ehkäiseviä, oikea-aikaisia, saatavissa olevia ja vaikuttavia terveys- ja hyvinvointipalveluita.

Väestötasolla ilmiöiden taustalla olevia mekanismeja tutkittaessa voidaan löytää riskitekijöitä, pieniä osia suuremmista mekanismeista. Yksilötasolla riskitekijä ei kuitenkaan vääjäämättä tarkoita kielteisen tapahtuman toteutumista, sillä jokaisen elämäntilanne on aina yksilöllinen.

Toisilla turvaverkko on vahvempi kuin toisilla. Näin ollen Eetu voi pärjätä hyvin lähtötasotesteissä ilman tukea tai tuen kanssa. Jotta mahdolliselta syyllistävältä keskustelulta voitaisiin jatkossa välttyä, tulisi meidän julkisessa keskustelussa kiinnittää erityistä huomiota asioiden myönteiseen esittämistapaan. Karvin raportin tuloksia tulkittaessa yleistajuisempi termi riskitekijän sijaan olisi voinut olla esimerkiksi osaamisen eroja selittävä tekijä.

Lähteet

Ukkola, An., Metsämuuronen, J. & Paananen, M. (2020). Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Julkaisut 10:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Merikukka, M., Ristikari, T. & Kiilakoski, T. (2019) Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 403–414.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyskirjasto. (2020). Keuhkosyöpä – vakava paikka. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014 Luettu 24.8.2020 

Kirjoittaja
Marko Merikukka

Toimin Itlassa tiedeasiantuntijana. Aloitin tehtävässäni vuonna 2020. Kasvun tuessa vastaan psykososiaalisten menetelmien eli interventioiden ja toimintamallien vaikuttavuusarviointiprosessista. Lisäksi olen Kasvun tuki -aikakauslehden päätoimittaja. Vuodesta 2024 alkaen toimin vastuuopettajana Helsingin yliopiston Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa -kurssilla, joka on osa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

Ennen Itlaa työskentelin yli 10 vuotta THL:ssä, jossa toimin tilastotieteilijänä useissa eri projekteissa. Olen tutkinut muun muassa sukupuolitauteja (Finnish Maternity Cohort -aineistossa), naisten hormonivalmisteita, keskosia, nuorten mielenterveyttä, työkyvyttömyyseläkkeitä ja koulupudokkuutta. Pisimpään toimin Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -hankkeessa, jossa lopulta vastasin tutkimuksen lisäksi hankkeen lupa-asioista.

Peruskoulutukseltani olen tilastotietelijä (FM, Oulun yliopisto, 2010). Vuonna 2020 väittelin (FT, Oulun yliopisto, kansanterveystiede) lapsuuden elinolojen yhteyksistä aikuisuuden hyvinvointiin, joka perustui THL:n kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
30.06.2025
Laura Yliruka innovaatio- ja kehittämistoiminnan kehitysjohtajaksi
Elokuussa Itlassa aloittaa uutena kehitysjohtajana VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka. Hän johtaa Itlan innovaatio- ja kehittämistoimintaa ja yhteisövaikuttavuustyötä.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki
Uutiset
|
27.06.2025
Itlan Marjo Kurki jatkaa YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki jatkaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman YOUNG-ohjelman ohjelmajohtajana toisen kolmivuotiskauden. Ohjelmajohtajan tavoitteena on edistää korkealaatuisen, monitieteellisen tutkimuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta ja hyvää elämää.  
Imagine
Right to Belong
YOUNG-ohjelma
Uutiset
|
18.06.2025
Aleksi Neuvonen Itlan hallitukseen
Itlan valtuuskunta nimitti Aleksi Neuvosen Itlan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi kokouksessaan 3.6.2025.
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki