Uutiset>Blogi
26.08.2020

Riskitekijä – epäonnistunko varmasti? 

Eetun vanhemmat ovat huolissaan. He ovat lukeneet lehdestä ekaluokkalaisten lähtötasosta kertovan jutun, jossa kerrotaan matalaan lähtötasoon vaikuttavista riskitekijöistä. He pohtivat keskenään ovatko he epäonnistuneet vanhempina, tuleeko Eetun koulutaival olemaan vaikea ja voivatko he tehdä asialle ylipäätään enää mitään. Eetu kuuluu riskiryhmään. Hän on syntynyt joulukuussa.

Monet vanhemmat huolestuivat tai kokivat jopa tulleensa arvostelluiksi vanhempina, kun mediassa uutisoitiin Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) raportista ekaluokkalaisten matalan lähtötason riskitekijöistä.

Raportissa todetaan esimerkiksi loppuvuodesta syntymisen ja erityisen tuen päätöksen olevan ekaluokkalaisen matalan lähtötason riskitekijöitä. Toisin sanoen nämä tekijät selittävät ekaluokkalaisten lähtötason eroja, sitä mitä he osaavat kouluun tullessaan ja millaiset oppimisvalmiudet heillä on. Keskustelua herätti erityisesti riskitekijä-termin käyttö yleistajuisessa tekstissä ja sen tulkinta lukijakunnassa.

Riskitekijä-termin käyttö on yleinen tapa tieteellisessä keskustelussa. Riskitekijä määritellään tekijäksi, joka kasvattaa jonkin asian riskiä. Esimerkiksi tupakointi on keuhkosyövän riskitekijä. Tupakoinnin on siis todettu kasvattavan keuhkosyövän riskiä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki tupakoivat henkilöt saisivat keuhkosyövän tai edes sitä, että tupakoimattomuus estäisi keuhkosyövän ilmaantumisen.

Osalle paljon tupakoivista ei elinaikanaan ilmaannu keuhkosyöpää, kun taas jollekin keuhkosyöpä voi ilmaantua, vaikka ei olisi ikinä tupakoinutkaan. Riskissä on useimmiten kyse tapahtuman todennäköisyydestä kielteisessä mielessä.

Edellä mainitun tupakointi riskitekijänä –analogian kautta tarkasteltuna myös loppuvuonna syntynyt Eetu voi menestyä ekaluokkalaisten lähtötasotesteissä hyvin. Etenkin silloin, jos riskitekijä on tunnistettu ja Eetua on tuettu hänen kehittymisessään tarpeen vaatiessa.  

Riskitekijä ja suojaava tekijä ovat saman kolikon vastakkaiset puolet 

Riskitekijä-termi on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Vastavuoroisesti voidaan puhua suojaavista tekijöistä. Suojaavat tekijät ovat yhtä lailla tapahtumien todennäköisyyksiä, mutta myönteisessä mielessä. Suojaavien tekijöiden yhteydessä riskistä voisi puhua ennemminkin mahdollisuutena.

Esimerkiksi sosiaalinen osallisuus koulussa – luokkatyörauha laajempana käsitteenä kuin kuri ja kontrolli (Merikukka ym., 2019) – nähdään koulutuspolkujen pidentymistä edistävänä tekijänä eli lyhyeltä koulutuspolulta suojaavana tekijänä. Kokonaiskuvassa riskitekijät painavat pinnan alle ja kuormittavat suojaavien tekijöiden nostaessa ja kannatellessa.

Harvoin yksittäinen riskitekijä painaa kokonaan pinnan alle, sillä muut tekijät kannattelevat turvaverkon lailla. Puhutaan pärjäävyydestä. Joskus riskitekijä voi tosin olla viimeinen pinnan alle painava voima. Etenkin jos henkilölle on kasaantunut liikaa riskitekijöitä eikä turvaverkko enää kannattele.

Riskitekijöitä tunnistamalla voidaan ehkäistä niistä johtuvia ongelmia  

Jotta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa, on riskitekijöitä hyvä tunnistaa. Näin ollen yhteiskunnalla on paremmat mahdollisuudet tarjota ehkäiseviä, oikea-aikaisia, saatavissa olevia ja vaikuttavia terveys- ja hyvinvointipalveluita.

Väestötasolla ilmiöiden taustalla olevia mekanismeja tutkittaessa voidaan löytää riskitekijöitä, pieniä osia suuremmista mekanismeista. Yksilötasolla riskitekijä ei kuitenkaan vääjäämättä tarkoita kielteisen tapahtuman toteutumista, sillä jokaisen elämäntilanne on aina yksilöllinen.

Toisilla turvaverkko on vahvempi kuin toisilla. Näin ollen Eetu voi pärjätä hyvin lähtötasotesteissä ilman tukea tai tuen kanssa. Jotta mahdolliselta syyllistävältä keskustelulta voitaisiin jatkossa välttyä, tulisi meidän julkisessa keskustelussa kiinnittää erityistä huomiota asioiden myönteiseen esittämistapaan. Karvin raportin tuloksia tulkittaessa yleistajuisempi termi riskitekijän sijaan olisi voinut olla esimerkiksi osaamisen eroja selittävä tekijä.

Lähteet

Ukkola, An., Metsämuuronen, J. & Paananen, M. (2020). Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Julkaisut 10:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Merikukka, M., Ristikari, T. & Kiilakoski, T. (2019) Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 403–414.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyskirjasto. (2020). Keuhkosyöpä – vakava paikka. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014 Luettu 24.8.2020 

Kirjoittaja
Marko Merikukka

Toimin Itlassa tiedeasiantuntijana. Aloitin tehtävässäni vuonna 2020. Kasvun tuessa vastaan psykososiaalisten menetelmien eli interventioiden ja toimintamallien vaikuttavuusarviointiprosessista. Lisäksi olen Kasvun tuki -aikakauslehden päätoimittaja. Vuodesta 2024 alkaen toimin vastuuopettajana Helsingin yliopiston Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa -kurssilla, joka on osa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

Ennen Itlaa työskentelin yli 10 vuotta THL:ssä, jossa toimin tilastotieteilijänä useissa eri projekteissa. Olen tutkinut muun muassa sukupuolitauteja (Finnish Maternity Cohort -aineistossa), naisten hormonivalmisteita, keskosia, nuorten mielenterveyttä, työkyvyttömyyseläkkeitä ja koulupudokkuutta. Pisimpään toimin Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -hankkeessa, jossa lopulta vastasin tutkimuksen lisäksi hankkeen lupa-asioista.

Peruskoulutukseltani olen tilastotietelijä (FM, Oulun yliopisto, 2010). Vuonna 2020 väittelin (FT, Oulun yliopisto, kansanterveystiede) lapsuuden elinolojen yhteyksistä aikuisuuden hyvinvointiin, joka perustui THL:n kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Ryhmä henkilöitä, joiden jalat kuvassa.
Uutiset
|
30.05.2025
Nuorten aggression hallintaan tarkoitetut ART- ja A-ART-menetelmät arvioitavina Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Aggression Replacement Training (ART) -menetelmän, jonka avulla aggressiivisesti tai vetäytyvästi käyttäytyville nuorille voidaan opettaa valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Nyt tehtävässä arvioinnin päivityksessä otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa muokattu versio ART-menetelmästä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
Nordic Workshops: Building a Shared Foundation for Perinatal Services 
Join our workshops this autumn and help shape more effective, consistent, and equitable perinatal services across the Nordics.
2.9.-10.10.2025
9:00-11:00 (GMT)
Teams
1000 ensimmäistä päivää
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
28.05.2025
Säästövinkki sote-johtajille: panosta arviointiin
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpano on laaja kokonaisuus, jossa onnistuminen edellyttää hyvinvointialueilta paitsi psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien osaamista myös kyvykkyyttä menetelmien arviointiin ja käyttöönottoon. Arviointi tulisi toteuttaa moninäkökulmaisesti ja systemaattisesti sekä hyödyntää siihen suunniteltuja työkaluja.
Arviointi
Vaikuttavuus
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Uutiset
|
27.05.2025
Itlan Lapsuuden rakentajat -mentorointiohjelma alkoi odottavissa ja iloisissa tunnelmissa
Itlan mentorointiohjelma tukee lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtajien kehittymistä hyvän lapsuuden rakentajina. Ohjelman aloitustilaisuudessa mentorit ja aktorit tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Yhdessä pohdittiin miten mentoroinnin tavoitteita kannattaa määritellä ja mistä onnistunut mentorointisuhde rakentuu.
Johtaminen
Johtamiskoulutus
Tapahtumat
Lapset ja nuoret – algoritmien panttivangit -keskustelu SuomiAreenassa
Yksi yhteiskunnan tulevaisuuden tärkeimmistä pääomista ovat lastemme aivot. Lasten ja nuorten keskittymiskyvystä ja huomiosta kilpailevat monikansallisten teknojättien koukuttavat algoritmit. Ovatko lapset ja nuoret algoritmien panttivankeja? Kenen vastuulla on rakentaa lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukeva turvallinen digiympäristö?
25.6.2025
15.00–15.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
Digitaalisuus
SuomiAreena
Tapahtumat
Suomi 2040: ”Mitä välii” – vai kaikki on mahdollista nuorille? Itla SuomiAreenassa
Maailman onnellisimmassa maassa nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olemme tulleet tienhaaraan: onko tulevaisuus vielä avoinna suomalaisille lapsille ja nuorille? Itla on mukana SuomiAreenassa 25.–26. kesäkuuta.
26.6.2025
13.00-13.45
Eetunaukion lava, Itäpuisto 4, Pori
SuomiAreena
Tulevaisuus