Uutiset>Blogi
26.08.2020

Riskitekijä – epäonnistunko varmasti? 

Eetun vanhemmat ovat huolissaan. He ovat lukeneet lehdestä ekaluokkalaisten lähtötasosta kertovan jutun, jossa kerrotaan matalaan lähtötasoon vaikuttavista riskitekijöistä. He pohtivat keskenään ovatko he epäonnistuneet vanhempina, tuleeko Eetun koulutaival olemaan vaikea ja voivatko he tehdä asialle ylipäätään enää mitään. Eetu kuuluu riskiryhmään. Hän on syntynyt joulukuussa.

Monet vanhemmat huolestuivat tai kokivat jopa tulleensa arvostelluiksi vanhempina, kun mediassa uutisoitiin Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) raportista ekaluokkalaisten matalan lähtötason riskitekijöistä.

Raportissa todetaan esimerkiksi loppuvuodesta syntymisen ja erityisen tuen päätöksen olevan ekaluokkalaisen matalan lähtötason riskitekijöitä. Toisin sanoen nämä tekijät selittävät ekaluokkalaisten lähtötason eroja, sitä mitä he osaavat kouluun tullessaan ja millaiset oppimisvalmiudet heillä on. Keskustelua herätti erityisesti riskitekijä-termin käyttö yleistajuisessa tekstissä ja sen tulkinta lukijakunnassa.

Riskitekijä-termin käyttö on yleinen tapa tieteellisessä keskustelussa. Riskitekijä määritellään tekijäksi, joka kasvattaa jonkin asian riskiä. Esimerkiksi tupakointi on keuhkosyövän riskitekijä. Tupakoinnin on siis todettu kasvattavan keuhkosyövän riskiä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki tupakoivat henkilöt saisivat keuhkosyövän tai edes sitä, että tupakoimattomuus estäisi keuhkosyövän ilmaantumisen.

Osalle paljon tupakoivista ei elinaikanaan ilmaannu keuhkosyöpää, kun taas jollekin keuhkosyöpä voi ilmaantua, vaikka ei olisi ikinä tupakoinutkaan. Riskissä on useimmiten kyse tapahtuman todennäköisyydestä kielteisessä mielessä.

Edellä mainitun tupakointi riskitekijänä –analogian kautta tarkasteltuna myös loppuvuonna syntynyt Eetu voi menestyä ekaluokkalaisten lähtötasotesteissä hyvin. Etenkin silloin, jos riskitekijä on tunnistettu ja Eetua on tuettu hänen kehittymisessään tarpeen vaatiessa.  

Riskitekijä ja suojaava tekijä ovat saman kolikon vastakkaiset puolet 

Riskitekijä-termi on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Vastavuoroisesti voidaan puhua suojaavista tekijöistä. Suojaavat tekijät ovat yhtä lailla tapahtumien todennäköisyyksiä, mutta myönteisessä mielessä. Suojaavien tekijöiden yhteydessä riskistä voisi puhua ennemminkin mahdollisuutena.

Esimerkiksi sosiaalinen osallisuus koulussa – luokkatyörauha laajempana käsitteenä kuin kuri ja kontrolli (Merikukka ym., 2019) – nähdään koulutuspolkujen pidentymistä edistävänä tekijänä eli lyhyeltä koulutuspolulta suojaavana tekijänä. Kokonaiskuvassa riskitekijät painavat pinnan alle ja kuormittavat suojaavien tekijöiden nostaessa ja kannatellessa.

Harvoin yksittäinen riskitekijä painaa kokonaan pinnan alle, sillä muut tekijät kannattelevat turvaverkon lailla. Puhutaan pärjäävyydestä. Joskus riskitekijä voi tosin olla viimeinen pinnan alle painava voima. Etenkin jos henkilölle on kasaantunut liikaa riskitekijöitä eikä turvaverkko enää kannattele.

Riskitekijöitä tunnistamalla voidaan ehkäistä niistä johtuvia ongelmia  

Jotta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa, on riskitekijöitä hyvä tunnistaa. Näin ollen yhteiskunnalla on paremmat mahdollisuudet tarjota ehkäiseviä, oikea-aikaisia, saatavissa olevia ja vaikuttavia terveys- ja hyvinvointipalveluita.

Väestötasolla ilmiöiden taustalla olevia mekanismeja tutkittaessa voidaan löytää riskitekijöitä, pieniä osia suuremmista mekanismeista. Yksilötasolla riskitekijä ei kuitenkaan vääjäämättä tarkoita kielteisen tapahtuman toteutumista, sillä jokaisen elämäntilanne on aina yksilöllinen.

Toisilla turvaverkko on vahvempi kuin toisilla. Näin ollen Eetu voi pärjätä hyvin lähtötasotesteissä ilman tukea tai tuen kanssa. Jotta mahdolliselta syyllistävältä keskustelulta voitaisiin jatkossa välttyä, tulisi meidän julkisessa keskustelussa kiinnittää erityistä huomiota asioiden myönteiseen esittämistapaan. Karvin raportin tuloksia tulkittaessa yleistajuisempi termi riskitekijän sijaan olisi voinut olla esimerkiksi osaamisen eroja selittävä tekijä.

Lähteet

Ukkola, An., Metsämuuronen, J. & Paananen, M. (2020). Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Julkaisut 10:2020. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Merikukka, M., Ristikari, T. & Kiilakoski, T. (2019) Suojaako yläkouluikäisten nuorten osallisuuden kokemus koulussa lyhyeltä koulutuspolulta? Yhteiskuntapolitiikka, 84(4), 403–414.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Terveyskirjasto. (2020). Keuhkosyöpä – vakava paikka. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00014 Luettu 24.8.2020 

Kirjoittaja
Marko Merikukka

Toimin Itlassa tiedeasiantuntijana. Aloitin tehtävässäni vuonna 2020. Kasvun tuessa vastaan psykososiaalisten menetelmien eli interventioiden ja toimintamallien vaikuttavuusarviointiprosessista. Lisäksi olen Kasvun tuki -aikakauslehden päätoimittaja. Vuodesta 2024 alkaen toimin vastuuopettajana Helsingin yliopiston Vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit tutkimusperustaisessa päätöksenteossa -kurssilla, joka on osa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmaa.

Ennen Itlaa työskentelin yli 10 vuotta THL:ssä, jossa toimin tilastotieteilijänä useissa eri projekteissa. Olen tutkinut muun muassa sukupuolitauteja (Finnish Maternity Cohort -aineistossa), naisten hormonivalmisteita, keskosia, nuorten mielenterveyttä, työkyvyttömyyseläkkeitä ja koulupudokkuutta. Pisimpään toimin Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -hankkeessa, jossa lopulta vastasin tutkimuksen lisäksi hankkeen lupa-asioista.

Peruskoulutukseltani olen tilastotietelijä (FM, Oulun yliopisto, 2010). Vuonna 2020 väittelin (FT, Oulun yliopisto, kansanterveystiede) lapsuuden elinolojen yhteyksistä aikuisuuden hyvinvointiin, joka perustui THL:n kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogi
|
05.05.2025
Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia
Lapsiperheiden uusi palveluohjaus “Rannikon malli” on saanut runsaasti kiitosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa, jossa sekä perheet että heitä tukevat ammattilaiset saavat tukea pulmiinsa yhdestä paikasta.
Uutiset
|
29.04.2025
Sitra avaa yhteistyössä Itlan kanssa rahoitushaun nuorten arjen hyvinvointia vahvistaville ratkaisuille
Sitran ja Itlan yhteistyössä toteuttamassa rahoitushaussa haetaan nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Hakuaika päättyy 30.5.2025 kello 12.
Rahoitus
Lapsi silittää raskaana olevan naisen vatsaa.
Tapahtumat
Nordic Marcé Congress 2025 – Preventing and treating perinatal mental health problems
We invite you to Turku to meet new and familiar faces to get inspired and discuss with Nordic colleagues. The topic of the congress is preventing and treating perinatal mental health problems.
23-24 September 2025
8.30-16.00
Radisson Blu Marina Palace, Turku, Finland
1000 ensimmäistä päivää
Tapahtumat
Miltä näyttää vauvaperheiden tulevaisuus Suomessa? Aamiaistilaisuus asiantuntijoille ja päättäjille
Miten voimme yhdessä tukea vauvaperheiden tulevaisuutta? Mitkä tekijät vahvistavat hyvinvointia ja mitkä luovat haasteita? Tervetuloa 3. kesäkuuta Lasipalatsiin nauttimaan aamiaista ja keskustelemaan vauvaperheiden tulevaisuudesta!
3.6.2025
9.00-11.00
Lasipalatsi, Palmusali, Mannerheimintie 22–24, Helsinki
Vanhemmuus
Vauvaperheet
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
22.04.2025
Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Tapahtumat
YOUNG-ohjelman tutkijatapaaminen
Tapaamisen tavoitteena on tukea tutkijoiden verkostoitumista, lisätä keskustelua eri tutkimusaiheista ja oppia toisten tutkimuksesta.
07.05.2025
12.00-16.00
Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki
YOUNG-ohjelma