Uutiset>Blogit
18.11.2021

Samalta viivalta – Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelma on käynnistynyt – Seuraa etenemistä blogista

Tänä syksynä käynnistynyt Samalta viivalta -ohjelma pureutuu lapsiperheköyhyyteen ja sen ratkaisemiseen. Ojelman etenemistä voi seurata Mitä tiedämme lapsiperheköyhyydestä? -blogista. 

Blogisarjan lisäksi ohjelmaa voi seurata verkkosivujen ja Itlan sosiaalisen median kanavien kautta. Ohjelman omat sivut löytyvät osoitteesta samaltaviivalta.fi.

Samalta viivalta – Ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmalla on kolme tavoitetta:

  1. Selvittää lapsiperheköyhyyden laajuus, kohdentuminen ja syvyys Suomessa.
  2. Tunnistaa vaikuttavia toimia, joilla lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää ja joilla sen negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen voidaan ehkäistä.
  3. Vauhdittaa lapsiperheköyhyyteen kohdistuvaa tutkimus-, kokeilu- ja vaikuttamistoimintaa.

Yhteistyöstä näkökulmia ohjelman toteutukseen

Syksyn aikana olemme kertoneet ohjelmasta sidosryhmille ja kuulleet erilaisia näkökulmia. Saimme tilaisuuden esitellä ohjelmaa myös ministeri Hanna Sarkkiselle, joka toivotti ohjelman tervetulleeksi ja esitti näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa.

Ohjelmassa otetaan alusta alkaen vahva osallistava lähestymistapa. Itlan kokemusasiantuntijoiden pyöreässä pöydässä pohdittiin ohjelmalle osallistavia elementtejä. Lasten ja nuorten oikeudet tulla kuulluksi ovat ohjelman keskiössä.

Kansainvälisten yhteistyökumppanien, Canberran yliopiston tutkijoiden kanssa keskusteltiin ohjelman tutkimuskysymyksistä ja niiden metodeista.

Nämä keskustelut ovat olleet arvokkaita. Esittelemme ohjelmaa sidosryhmille myös jatkossa.

Mitä tiedämme lapsiperheköyhyydestä?

Ohjelman alkuvaiheessa selvitämme systemaattisesti, mitä jo tiedämme lapsiperheköyhyydestä. Kokoamme Mitä tiedämme lapsiperheköyhyydestä? -blogisarjaan aikaisempaa tutkimusta lapsiperheköyhyydestä helposti ymmärrettävään muotoon. Blogisarja tulee sisältämään tekstejä muun muassa lapsiperheköyhyyden mittareista, lapsiperheköyhyyden kohdentumisesta ja velkaongelmien heijastumisesta lapsiin.

Hyödynnämme myös ilmiöpöytäpohjaista työskentelymallia, jossa tutkimustietoa tiivistetään ilmiökohtaisesti, ja tunnistetaan keskeiset tietoaukot. Ensimmäinen ilmiöpöytä järjestettiin marraskuun alussa Helsingin kaupungin museossa. Pöydässä keskusteltiin perhetaustan yhteydestä koulutuslopputulemiin aiheen tutkijoiden kanssa. Keskustelun pohjalta tehdään tietosynteesi, jota esitellään seuraavassa pyöreässä pöydässä.

Missä menemme ja mitä voisimme tehdä toisin?

Seuraavassa vaiheessa aloitamme sarjan tutkimuksia, jotka täydentävät lapsiperheköyhyyden kuvaa Suomessa ja tutkivat sitä, mitä voisimme tehdä toisin. Selvitämme, miten lapsiperheköyhyys ilmenee arjessa, palveluissa ja sosiaaliturvassa sekä edellä mainittujen risteyskohtia, ja miten voimme vähentää lapsiperheköyhyyttä ja sen negatiivisia vaikutuksia. Tutkimusta tehdään yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ohjelmassa julkaistaan säännöllisesti yleistajuisia tekstejä, tieteellisiä artikkeleita, esityksiä sekä raportteja.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi Itla on

Ohjelmaa johtaa yhteiskuntatieteiden tohtori, Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.


Kirjoittaja

Aapo Hiilamo

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?