Tavoitteena koko Suomi! Lapsiperhepalveluita uudistava yhteisövaikuttavuustyö laajenee
Yhteisövaikuttavuustyön ytimessä on eri sektoreiden – hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien – toiminnan kehittäminen niin, että ne tukevat lapsiperheitä ajoissa, yhdessä ja riittävän pitkään.
”Pitkällä tähtäimellä myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia mittaavien väestötason mittareiden tulisi liikahtaa positiiviseen suuntaan, paikallisen kehittämistyön seurauksena” ”, kehitysjohtaja Laura Yliruka toteaa.
Viime vuosina lapsiperheköyhyys ja hyvinvoinnin eriytyminen ovat lisääntyneet. Tämä korostaa tarvetta pitkäjänteiselle yhteistyölle ja uudistuksille, jotka tukevat perheitä ajoissa ja kokonaisvaltaisesti.
Yhteisövaikuttavuustyö kiinnostaa laajasti. Aiempien viiden mukana olleen hyvinvointialueen joukkoon liittyi vuoden 2025 aikana toiset viisi, ja tammikuussa yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä. Viime syksynä julkaistu arviointitutkimus osoitti, että Itlan tarjoama tuki on avainasemassa yhteisövaikuttavuustyön etenemisessä.
”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuustyö on neljän vuoden kuluessa kansallinen kehittämisen tapa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kaikkialla Suomessa”, Laura Yliruka korostaa.
Tavoite: yhteisövaikuttavuus kansalliseksi kehittämistavaksi 2029 mennessä
Yhteisövaikuttavuustyön laajeneminen edellyttää lisää resursseja. Viime vuonna alkanut yhteistyö Brita Maria Renlundin muistosäätiön (BMR-säätiö) kanssa mahdollistaa työn jatkuvuuden Itlan taustatukitiimissä.
”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuustyö on neljän vuoden kuluessa kansallinen kehittämisen tapa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kaikkialla Suomessa”, Yliruka korostaa.
“Kumppanuus BMR-säätiön kanssa vie yhteisövaikuttavuustyötä monta merkittävää askelta eteenpäin. Yhteisen tavoitteemme saavuttaminen edellyttää myös jatkossa uusia yhteistyötahoja ja laajempaa rahoituspohjaa.”
Positiiviset uudistukset ovat mahdollisia myös vaikeina aikoina
Suomessa on toteutettu viimeisen sadan vuoden aikana koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja uudistuksia, kuten neuvolat, äitiyspakkaus ja peruskoulu. Tuoreempi kehitysaskel on yhteisövaikuttavuustyöllekin pohjaa rakentanut, vuosien 2016-2023 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Laura Yliruka nostaa esiin myös kouluruokailun.
”Historia osoittaa, että myös taantuman ja kansainvälisen tilanteen koettelemassa Suomessa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on mahdollista parantaa merkittävästi.”
”Köyhä Suomi alkoi sodan jälkeen ruokkia lapsia kouluissa. Se onnistui vaikeista ajoista huolimatta, sillä toteuttamiseen oli yhteinen kansallinen tahtotila. Historia osoittaa, että myös taantuman ja kansainvälisen tilanteen koettelemassa Suomessa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on mahdollista parantaa merkittävästi.”
Hyviä uutisia Pohjois-Karjalasta!
Yhteisövaikuttavuustyöllä toteutettu perhepuhelin auttaa perheitä matalalla kynnyksellä, kokonaisvaltaisesti ja varhain. Vanhempi, lapsi tai nuori voi soittaa puhelimeen, kun
- heillä on huoli, mutta eivät tiedä mihin ottaa yhteyttä
- vanhemmat toivovat tukea kasvatukseen tai parisuhteeseen liittyen
- vanhemmilla on huoli alaikäisen käytöksestä tai mielialasta
- vanhempi on huolissaan omasta jaksamisestaan.
- Perheen ei tarvitse itse tietää, mikä palvelu tukisi heitä parhaiten, sillä ammattilaiset auttavat arvioimaan tarvetta.
- Yhden yhteydenottokanavan kautta mukaan saadaan sote-ammattilaiset ja koko perhekeskusverkoston tuki.
- Myös ammattilaiset saavat perhepuhelimesta tukea, ja mm. lastensuojelutarpeita arvioidaan sen kautta.
Nykyisten ilmiöiden tunnistaminen edellyttää monitieteellistä ja -ammatillista yhteistyötä
Sata vuotta sitten sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä ohjasivat nykyisiä haasteita helpommin tunnistettavat ilmiöt – ruoan puute tai synnytyksiin menehtyminen. Tämän päivän ilmiöiden – kuten nuorten mielenterveyshaasteiden, oppimisen esteiden ja sosiaalisten ryhmien eriytymisen – tunnistaminen sekä ratkaisujen kehittäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, johtamista ja poikkitieteellistä lähestymistapaa.
Itla on muun muassa kehittänyt yhteistyössä eri toimijoiden kanssa digitaalisen Näkymä-työkalun. Sen avulla kentän palaute menee suoraan johdolle ja ammattilaisten aloitteita voidaan edistää hyvinkin nopeasti.
”Aloitteiden toteuttaminen ei välttämättä maksa paljon, mutta ne ovat oleellisia lasten, nuorten ja perheiden hyvän arjen kannalta. Uusi säätiökumppanuutemme mahdollistaa myös Näkymän jatkokehittämistä”, Yliruka kertoo.
Mahdollisuus tehdä merkittävää yhteiskunnallista muutosta motivoi
VTT, käytäntötutkimuksen dosentti Laura Yliruka aloitti työt Itlassa viime syksynä. Hän johtaa myös monialaista lastensuojelun tutkimushanketta, jossa koulutetaan, tutkitaan ja yhteiskehitetään palautetietoista työskentelyä lastensuojelussa ja yhteistyöverkostoissa. Vajaan puolen vuoden jälkeen hän on entistäkin innostuneempi yhteisövaikuttavuustyöstä.
”Meillä on mahdollisuus tehdä merkittävää yhteiskunnallista muutosta niin, että se palvelee kaikkia suomalaisia. Olen supermotivoitunut!”
Lisätietoja
Kehitysjohtaja
Director of Development
Yhteisövaikuttavuus
laura.yliruka@itla.fi
Uutiset
