Uskotko myös yksisarvisiin?
Koska työmme linkittyy vahvasti käynnissä oleviin uudistuksiin ja rakennamme valtakunnallisesti tulevaisuuden lapsiperhetyötä, toimintamme ja puheemme todella sisältävät vahvan oletuksen siitä, että nämä uudistukset toteutuvat.
Kasvun tuki -työn kautta olemme päässeet havainnoimaan läheltä usean rakentuvan maakunnan sote-valmistelutyötä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa toteutettiin osana tätä kokonaisuutta, ja monessa paikassa LAPE-työ – ja sen myötä Kasvun tuen menetelmät – olivat vahvassa roolissa valmisteluprosesseissa. Tahto lapsiperheiden palveluiden todelliseen parantamiseen näkyi vahvana. Maakunta- ja soteuudistus etenevät omia polkuaan ja oli niiden aikataulu mikä tahansa, alueilla tehdään jo mittavaa uudistustyötä ja hyvä niin. Työtään jatkavat, osaavat ja asiantuntevat muutosagentit sekä käynnistyvät LAPE-akatemiat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Kasvun tuelle myös jatkossa.
Kasvun tuen LAPE-kauden aikana koulutettiin noin tuhat ammattilaista hyödyntämään näyttöön perustuvia, tutkittuja ja vaikuttavia työmenetelmiä lasten ja nuorten sekä perheiden tukemiseksi. Vuoden 2018 aikana arviolta ainakin 10 000 perhettä pääsi tämän vaikuttavan työn piiriin. Menetelmien levittämistyö jatkuu myös tänä vuonna Itlan rahoittamana ja ohjaamana. Suomen Mielenterveysseuran roolina on koordinoida menetelmien levittämistyötä ja vahvistaa sekä alueellista osaamista että ohjelmien kotipesärakenteita. Tähän kuuluvat muun muassa koulutuksenhallinta-, seuranta- ja palautejärjestelmien kehittäminen. Erityisen huomion kohteena on alueellinen työtapojen muutosten juurruttaminen. Kasvun tuki -työtä tulee jatkossa suunnata myös niin, että vaikuttava tuki lapsen kehityksen ja kasvun tueksi tavoittaa kaikki Suomessa asuvat perheet. Tähän tarvitaan interventioiden lisäksi yhteisöön vaikuttamista. Yhteisövaikuttaminen onkin yksi suunta, johon Kasvun tuki -työtä ollaan vahvasti suuntaamassa.
Näyttöön perustuvan työn käyttöönoton tulee olla johdon linjaus
Alueilla, joilla johtotaso on sitoutunut menetelmien käyttöönottoon, työmenetelmien juurruttaminen on otettu vakavasti. Osassa alueita lapsiperheiden palvelujärjestelmää yhteensovitetaan interventioiden tarpeiden kanssa. Alueiden työtä tuetaan muun muassa asiakaspalautteen kytkemisellä uuteen työtapaan. Asiakaspalautteen kerääminen on uutta sote- ja sivistystoimialojen kentillä – mutta herättää kasvavaa kiinnostusta. Kokemuksemme mukaan rakentuviin maakuntiin nimetyt johtoryhmät haluavat panostaa tiedolla johtamiseen ja käyttää laadullisia mittareita pelkkien suoritteiden sijaan. Kasvun tuki -työssä myös muiden tunnuslukujen seurantaa voidaan toivottavasti jatkossa kehittää. Perheiden kannalta tämä veisi palveluja konkreettisemman avun suuntaan. Jos ei kysytä palvelutarpeita, miten niihin voidaan vastata? Ja miksi tuotettaisiin palveluita, jotka asiakkaat kokevat hyödyttömiksi? Palautteen kerääminen yksistään ei luonnollisestikaan riitä, vaan alueilla pitää olla myös rohkeutta muuttaa palvelutarjontaa asiakkaiden tarpeiden pohjalta.
Äärimmäisen tärkeää on myös seurata menetelmien todellista käyttöä. Koulutuksiin ja uuden työtavan käyttöönottoon investoidaan runsaasti resursseja, joten näistä aiheutuvia hyötyjä on lupa odottaa. Miksi kouluttaa henkilökuntaa turhaan? Johdon toteuttama selkeästi määritelty seuranta- ja linjaustyö sekä vapauttaa kenttää käyttämään menetelmää että velvoittaa sen käyttöön. Näyttöön perustuvien työtapojen koulutus ei tulisi koskaan olla nice to know -tietoa. Koulutukset eivät saisi olla pakollisten henkilöstön koulutusvelvoitteiden täyttöä. Tähän ei pitäisi ole varaa missään palvelussa. Jos menetelmän käyttöönottoon alueella lähdetään, tulisi tämän päätöksen perustua tietoon menetelmästä, sen vaatimuksista ja resursoinnista, saavutettavissa olevista hyödyistä sekä tavoiteltavista tuloksista. Näyttöön perustuvan työn käyttöönotto tulee olla johdon linjaus, joka kirjataan organisaation toimintasuunnitelmiin ja strategioihin. Vain näin toimittaessa voidaan varmistua siitä, että vaikuttavuuden elementit tietyn ohjelman käytöstä säilyvät ja tuottavat myös vaikuttavuutta perheiden hyvinvoinnille.
Tulokset eivät näy tänään – eivätkä vielä huomenna
Uudet hankkeet ja niissä kehitettävät mallit toimivat vain hetken – tämä tie on jo nähty. Nopeita pikavoittoja tai ihmelääkkeitä vanhemmuuden tukemiseen, perheiden keskeisen kommunikaation parantumiseen, kehitysympäristöjen vahvistamiseen ja näiden kautta lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin tukemiseen ei ole. Myöskään näyttöön perustuvan työn tulokset eivät näy tänään eivätkä huomenna. Näiden asioiden muuttaminen vaatii pitkäjänteistä, tarkkaan harkittua ja määrätietoista työtä, joka perustuu laatuun ja tietoon. Tällaista työtä Kasvun tuki tekee yhdessä rakentuvien maakuntien lapsiperhepalveluiden kanssa. Olisimmeko Suomessa jo siinä pisteessä, että tämä pitkäjänteinen työ, joka ei ole mediaseksikästä eikä kohoa somen jaetuimpiin uutisiin, tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin oikeaksi tieksi lapsiperheiden tukemiseen?
Itla hallinnoi tätä Kasvun tuen ydintärkeää työtä. Itlassa on viime vuosina rakennettu pohjaa, joka perustuu vahvalle näkemykselle siitä, mihin työtä tulee suunnata. Näkemys perustuu tutkittuun tietoon, kansainväliseen yhteistyöhön sekä kentän aktiiviseen kuulemiseen. Kasvun tuki työssä on vain yksi tavoite, ja sen saavuttamiseksi on valittu tarkkaan harkitut keinot. Kasvun tuki -työ on myös jatkossa riippumaton toimija, jonka toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja tähän perustuvaan jatkuvaan kehittämistyöhön. Miksi se olisi jotain muuta?
Näiden pohdintojen perusteella palaan minulle esitettyyn kysymykseen. Minä haluan uskoa maakuntien sote- ja sivistystoimijoiden yhteiseen työhön lapsiperhepalveluiden kehittämisessä, valtakunnallisten linjausten vahvistamiseen sekä Kasvun tuen valitsemaan toimintamalliin uudistusten aikatauluista huolimatta – ja yksisarvisiin.
Kirjoittanut
Maiju Salonen
päällikkö
Kasvun tuki
Suomen Mielenterveysseura