Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille
Itlan, Vennerin ja Ensi- ja turvakotien liiton Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa (2021–2022) tuetaan vanhempien ruuanlaittotaitoja, lisätään kasvisten tuntemusta ja käyttöä sekä syödään yhdessä. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien itsetuntoa ja koko perheen hyvinvointia uusia tietoja ja taitoja kartuttamalla.
Mitä jos ruoka-apua olisi mahdollista jatkaa pitkään ja seurata sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin?
Hankkeen taustalla on Lapselle lounas -kampanja, jonka Itla, ruokakasvatusyritys Venner, Ensi- ja turvakotien liitto sekä kumppanit käynnistivät perheiden hädän lievittämiseksi koronapandemian alkaessa keväällä 2020. Vähävaraisille lapsiperheille jaettiin kampanjan aikana yhteensä 9 100 ruokalaatikkoa, jotka sisälsivät viikon kasvisruoka-aineet resepteineen 4–6 henkilölle. Heräsi ajatus siitä, voisiko ruoka-apua jatkaa pidempään ja mitata sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.
Miksi en aiemmin ole käyttänyt palsternakkaa?
Osuuskunta Tradekan ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiön rahoittama Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hanke käynnistyi 2021. Syksyllä kymmenessä Ensi- ja turvakotien liiton vauvatyön päiväryhmässä ympäri Suomen hyödynnettiin Vennerin ruokalaatikkokonseptia. Päiväryhmiin toimitettiin kerran viikossa resepti ja raaka-aineet lounaaseen, jonka perheet ja ohjaajat valmistivat ja söivät yhdessä. Lisäksi perheet saivat kerran kuussa kotiinsa ruokalaatikon, joka sisälsi raaka-aineet ja reseptit viikon pääruoka-aterioihin ja välipaloihin sekä D-vitamiinia. Vennerin kasvisruokalaatikoita toimitettiin syksyllä päiväryhmiin yhteensä 93 ja perheille kotiin 215.
Olemme hankkeen avulla pyrkineet lisäämään vauvaperheiden tietoa monipuolisen ruokavalion merkityksestä sekä jakaneet perheille vinkkejä edullisten ja ekologisten ruokaostosten tekemiseen. Tietoa on jaettu sekä Vennerin ruokalaatikoiden mukana tulevien infovihkojen että päiväryhmäperheiden yhteisen koulutuksen kautta. Hankkeen aikana on vahvistettu perheiden ruuanlaittotaitoja sekä kannustettu satokausien mukaiseen kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttämiseen.
Perheet ovat päässeet maistelemaan uusia makuja ja kokeilemaan vähän tuntemattomampienkin raaka-aineiden, kuten kikherneiden, palsternakan ja retiisien, käyttöä. Sekä Vennerin reseptivihkoista että kokkausvideoista muokattiin hanketta varten erityisesti vauvaperheille soveltuvat omat versiot. Näissä ohjeissa on huomioitu muun muassa alle 1-vuotiaiden ruokavalio, lapsen motoriikkaa tukeva sormiruokailu sekä leikki-ikäisten ruuanlaittoon mukaan ottaminen.
Haastattelimme hankkeessa tutkimusta tekevän Susanne Ådahlin kanssa kahden päiväryhmän asiakasäitejä heidän kokemuksistaan ruuan valmistamisesta ja syömisestä yhdessä sekä kodin ruokailutottumuksista. Mielenkiintoisessa keskustelussa nousi esiin muun muassa seuraavanlaisia kuvauksia.
Oma ruoka unohtuu usein mikroon, kun vauva vaatii läsnäoloa
Äidit kertoivat, että kotona tulee usein syötyä yksin ruudun edessä lapsen nukkuessa. Tätä kuvasivat sekä yhden vanhemman perheet että parisuhteessa elävät äidit. Vauvan tai taaperon kanssa ruuan valmistaminen ja rauhassa syöminen koettiin haastavana pienen lapsen kaivatessa vanhemmalta intensiivistä läsnäoloa. Oma ruoka tulee syötyä nopeasti silloin kun kerkeää, välillä kylmänä. Yhteisessä keskustelussa kuitenkin pohdittiin, että omalle lapselle halutaan jo pienestä pitäen opettaa, että ruoka syödään yhdessä ruokapöydän ääressä. Vauvojen kasvaessa isommiksi, heitä toivotaan apukokeiksi mukaan keittiöön. Toistaiseksi vauvat saavat nauttia uusia makuja itse tehtyjen kasvissoseiden muodossa.
”Pakko” syödä enemmän kasviksia
Useampi äiti kertoi haluavansa lisätä omaa ja perheen kasvisten käyttöä sekä ekologisista että terveyssyistä. He kertoivat, että hankkeen aikana kasviksia on ollut hyvässä mielessä ”pakko syödä” aiempaa enemmän, koska Vennerin ruokalaatikossa on ollut runsaasti tuoreita kasviksia, eikä ruokaa ole haluttu heittää pois. Kasviksille ja juureksille ideoitiin luovasti myös muuta kuin reseptien mukaista käyttöät.
Ruokailusta tulee yhteisöllinen kokemus, kun tuntee kuuluvansa joukkoon
Osalle päiväryhmien vanhemmista ryhmässä käyminen, ruuanlaittaminen ja sen syöminen yhdessä on päivän ainoa aikuiskontakti ja siitäkin syystä muodostunut tärkeäksi. Äidit kuvasivat yhteistä ruuanlaittoa päiväryhmässä selkeäksi ja rennoksi. Jokaisen hoitaessa oman osuutensa kenenkään ei tarvitse olla yksin vastuussa ruuan onnistumisesta. Äidit kertoivat, että Vennerin valmiit reseptit ovat olleet helpotus sekä ryhmässä että kotona. Reseptien avulla nekin, jotka eivät tunne itseään erityisen taitaviksi ruonlaittajaksi, ovat päässeet suoraan kokkaamaan eikä ole tarvinnut itse keksiä mitä tehdä.
Samalla kun äidit ovat valmistaneet ruokaa yhdessä, on tullut juteltua muiden kanssa ruuan lisäksi paljon muistakin aiheista. Yhdessä syömisen yhteisöllisyyttä vahvistavaa kokemusta kuvailtiin samoin. Äidit kertoivat, että on tuntunut hyvältä kuulua joukkoon; tehdä yhdessä ja olla niin sanotusti samassa pisteessä. Myös muiden äitien ja ohjaajien kehut onnistuneesta ruuasta ovat lämmittäneet mieltä.
Hanke jatkuu kevätkaudella kohti uusia yhteisiä onnistumisen kokemuksia!
Hanke jatkuu kevätkaudella kohti uusia yhteisiä onnistumisen kokemuksia!
Kirjoittaja
Petra Gergov-Koskelo
Hankkeen koordinaattori
Ensi- ja turvakotien liitto
Uutiset
