Yhteisövaikuttavuudella turvataan lapsen hyvä arki haastavassa tilanteessa

Yhteisövaikuttavuus on tavoitelähtöinen viitekehys kompleksisten ilmiöiden paikalliseen ratkaisuun. Se painottaa julkisen ja kolmannen sektorin sekä paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä, ja on keskeinen osa Itlan alueellisen oppimisverkoston työtä.

Kolmas sektori on sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntapalveluiden ohella keskeisessä roolissa, sillä sen toimijat ovat usein notkeimpia liikkujia lapsen arjessa. Palvelujärjestelmän heikkoudet ja oikea-aikaisen tuen puute paljastuvat lasten ja nuorten elämän haasteissa: palvelut reagoivat vasta, kun ongelmia jo on.

“Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden taustalla on todella monenlaisia tekijöitä. Emme kuitenkaan yhteisönä kannattele niitä lapsia, vaan teemme tilanteista yksityisen ja erityistason ongelmia. Yhteisövaikuttavuuden idea on, että ratkaistaan meidän kylän lasten ja nuorten hyvinvointia haastavia asioita yhdessä”, Ristikari kuvailee.

Yhteisövaikuttavuus on vaihtoehto hanketyölle

Yhteisövaikuttavuus on vaihtoehto hanketyölle, joka ei useinkaan ole vaikuttava tapa tuottaa hyvinvointia. Yksittäisten interventioiden sijaan paikallisia toimijoita tuetaan työn kehittämisessä ja toimeenpanossa. Paikallisilla on omakohtainen ymmärrys sekä kohderyhmästä että käsiteltävästä ilmiöstä tai ongelmasta. Tekemisen tapoja hiotaan pitkäjänteisessä kehitystyössä, ja systeemi uudistuu sisältäpäin.

Painopiste on arjen ilmiöiden ymmärtämisessä. Kentältä nouseviin kysymyksiin haetaan vastausta tutkimuksesta, historiasta ja vertaisalueilta, joiden tieto otetaan heti käyttöön. Jos paikallisverkostosta vielä löytyy osaamisensa syventämisestä kiinnostunut tutkija, metodologia ja tutkimusresurssi alueella vahvistuvat.

Kehittämistyön esteenä on usein rahan puute. Itlan innovaatiorahastosta voidaan hakea pieniä summia nopeasti tapahtuvaan kehittämiseen ja kokeilemiseen.

“Hyvä idea ei välttämättä vaadi paljon rahaa, vaan nopeaa rahaa”, summaa Ristikari. “Raha ei ole kynnyskysymys, jos vahva tahtotila toimintaan ja toteutukseen löytyy.”

Kiinnostus alueellisen oppimisverkoston työhön on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti. Seuraavaksi luodaan virtuaalinen osaamiskeskus, jonne kerätään jatkuvasti kehittyvää tietoa ja käytännön malleja siitä, mikä toimii.