Koronan takia sosiaalipalveluissa on otettu digiloikkia, mutta miltä näyttäisivät sosiaalipalveluiden kehittämisen takia otetut digiloikat?

Perustimme viime syksynä Digiperhetyön kehittämisverkoston, missä kokeilimme ja ideoimme perhetyöhön ihan ilman koronaakin tarvittavia digitaalisia työkaluja. Keskustelujen tulokset on tiivistetty nyt julkaistavaan kannanottoon.

Espoon Nuorten turvatalolla ryhdyttiin kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä perhetyötä, kun huomattiin, että kaikki nuoret ja perheet eivät pysty tai halua sitoutua kasvokkaisiin tapaamisiin perustuvaan perhetyöhön. Nuori saattaa olla tulossa perhetyön tapaamiseen ja pääsee parkkipaikalle asti, mutta kasvava ahdistus estää pääsemästä perille asti. Tai tapaamisen järjestäminen saattaa vaatia vanhemmilta isoja järjestelyjä omien töiden tai sisarusten hoidon suhteen. Yhdelle tapaamiskerralle vaiva on vielä helppo nähdä, mutta jos tapaamisia olisi tarkoitus olla esimerkiksi viikoittain, voi apu alkaa kääntyä itseään vastaan.

On myös niitä tilanteita, joissa joku perheenjäsen yksinkertaisesti asuu liian kaukana, toisella paikkakunnalla tai ulkomailla, jolloin hän käytännössä jää kokonaan työskentelyn ulkopuolelle. Näitä haasteita olemme kuulleet myös Lapista, missä pitkät välimatkat voivat tarkoittaa sitä, että kasvokkaisia tapaamisia pystytään järjestämään vain kerran kuussa. Jos tapaamisia on niin harvoin, ei oikein voida puhua muutostyöstä, eikä edes kannattelevasta työskentelystä.

Digitaalisia menetelmiä poikkeusoloihin ja uuteen normaaliin

Videopuheluiden käyttäminen perhetyössä ratkaisee monia näistä yllä mainituista haasteista, mutta tuo mukanaan uusia. Inarin kunnassa perhetyöntekijänä toiminut Hanne Lappi kertoi meille nauraen, että yritti innostaa lasta keskusteluun nallekorttien avulla heiluttamalla niitä kameran edessä, mutta ei se oikein toiminut. Perhetyössä käytetään paljon erilaisia menetelmiä, jotka auttavat perhetyöntekijöitä, mutta ennen kaikkea perheenjäseniä asettamaan tavoitteita, jäsentämään ja seuraamaan perheen tilannetta sekä tekemään suunnitelmia.

Erilaisten korttien käyttäminen, pelien pelaaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, ulkoilu ja muut menetelmät ovat erityisesti lapsille mukavia tapoja osallistua. Nyt näille tarvittaisiin digitaalisia vaihtoehtoja, mutta niin, että luodaan samalla lisää hyötyä.

Olennaista on huomata, että digitaalisia menetelmiä voisi hyödyntää myös kasvokkaisissa tapaamisissa.

Kuten sanottua, kyse ei ole poikkeusolojen tarpeesta, vaan perhetyön kehittämisestä. Mitä etuja digitaalisuus voi tuoda nimenomaan perhetyölle? Toivottavasti perheen tiiviimpää sitoutumista työskentelyyn, kun digitaaliset työkalut kannattelevat ja edistävät tavoitteita myös perhetyöntekijöiden tapaamisten välillä. Toivottavasti jouhevampaa tietojen tallentumista ja dokumentointia, mikä säästää perhetyöntekijöiden aikaa perheiden kohtaamiseen. Toivottavasti lisää avoimuutta, kun tavoitteet ja suunnitelmat ovat myös perheelle selkeästi näkyvillä koko ajan. Ja toivottavasti joustavuuden lisäksi myös lisää turvallisuutta, kun yhteydenpito perhetyöntekijöihin on entistä kätevämpää (tietenkin myös tietoturvallisesti).

Uranuurtajia ja johtajia

Mitä tarvitaan, että perhetyön lähtökohdista tapahtuvat digiloikat toteutuisivat? Ensin meidän pitää pystyä kuvittelemaan, mitä hyötyä digitaalisista työkaluista voisi olla. Sen jälkeen tarvitaan tahoja, jotka kehittävät tällaisia työkaluja ja perhetyön organisaatioita, jotka ottavat niitä käyttöön. Ratkaisuja kehittäviä yrityksiä on onneksi jo muutamia ja toivomme, että meidän verkostomme ideat tavoittavat heidät. Toivomme myös uusia ratkaisijoita mukaan ja perhetyön ammattilaisia ja asiakkaita tarttumaan kehittämismahdollisuuksiin.

Ratkaisujen käyttöön ottaminen tulee vaatimaan ennakkoluulotonta kokeilemista, kokeilemisen sivutuotteena syntyvien mokien hyväksymistä, muutosjohtamista ja investointeja. Kun nämä toteutuvat, niin väitämme, että perhetyön tekeminen helpottuu, monipuolistuu ja on työntekijöille mielekkäämpää. Ja mikä tärkeintä, perheet hyötyvät, kun palvelut muuttuvat paremmiksi, joustavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi.

 

 

Sonja Soini, Erikoissosiaalityöntekijä (YTM), Hankesuunnittelija, Pelastakaa Lapset ry

Kati Kyyrö, Perhe- ja pariterapeutti, Projektipäällikkö Digiperhetyö, Punainen Risti Nuorten turvatalot

Kannanotto: Perhetyössä tarvitaan digitaalisia työkaluja

Vuoden 2021 Lapsuuden rakentajat haastekilpailu toteutetaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry kanssa. Teemana on Korona-ajan digiratkaisut, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Haastekilpailun haku on auki 15.3.–31.5.2021.

Tutustu tarkemmin haastekilpailuun.

Lue seuraavaksi