Uutiset>Blogi

Digiloikkia perhetyön ehdoilla

Koronan takia sosiaalipalveluissa on otettu digiloikkia, mutta miltä näyttäisivät sosiaalipalveluiden kehittämisen takia otetut digiloikat?

Perustimme viime syksynä Digiperhetyön kehittämisverkoston, missä kokeilimme ja ideoimme perhetyöhön ihan ilman koronaakin tarvittavia digitaalisia työkaluja. Keskustelujen tulokset on tiivistetty nyt julkaistavaan kannanottoon.

Espoon Nuorten turvatalolla ryhdyttiin kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tehdä perhetyötä, kun huomattiin, että kaikki nuoret ja perheet eivät pysty tai halua sitoutua kasvokkaisiin tapaamisiin perustuvaan perhetyöhön. Nuori saattaa olla tulossa perhetyön tapaamiseen ja pääsee parkkipaikalle asti, mutta kasvava ahdistus estää pääsemästä perille asti. Tai tapaamisen järjestäminen saattaa vaatia vanhemmilta isoja järjestelyjä omien töiden tai sisarusten hoidon suhteen. Yhdelle tapaamiskerralle vaiva on vielä helppo nähdä, mutta jos tapaamisia olisi tarkoitus olla esimerkiksi viikoittain, voi apu alkaa kääntyä itseään vastaan.

On myös niitä tilanteita, joissa joku perheenjäsen yksinkertaisesti asuu liian kaukana, toisella paikkakunnalla tai ulkomailla, jolloin hän käytännössä jää kokonaan työskentelyn ulkopuolelle. Näitä haasteita olemme kuulleet myös Lapista, missä pitkät välimatkat voivat tarkoittaa sitä, että kasvokkaisia tapaamisia pystytään järjestämään vain kerran kuussa. Jos tapaamisia on niin harvoin, ei oikein voida puhua muutostyöstä, eikä edes kannattelevasta työskentelystä.

Digitaalisia menetelmiä poikkeusoloihin ja uuteen normaaliin

ideopuheluiden käyttäminen perhetyössä ratkaisee monia näistä yllä mainituista haasteista, mutta tuo mukanaan uusia. Inarin kunnassa perhetyöntekijänä toiminut Hanne Lappi kertoi meille nauraen, että yritti innostaa lasta keskusteluun nallekorttien avulla heiluttamalla niitä kameran edessä, mutta ei se oikein toiminut. Perhetyössä käytetään paljon erilaisia menetelmiä, jotka auttavat perhetyöntekijöitä, mutta ennen kaikkea perheenjäseniä asettamaan tavoitteita, jäsentämään ja seuraamaan perheen tilannetta sekä tekemään suunnitelmia.

Erilaisten korttien käyttäminen, pelien pelaaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, ulkoilu ja muut menetelmät ovat erityisesti lapsille mukavia tapoja osallistua. Nyt näille tarvittaisiin digitaalisia vaihtoehtoja, mutta niin, että luodaan samalla lisää hyötyä.


Olennaista on huomata, että digitaalisia menetelmiä voisi hyödyntää myös kasvokkaisissa tapaamisissa.


Kuten sanottua, kyse ei ole poikkeusolojen tarpeesta, vaan perhetyön kehittämisestä. Mitä etuja digitaalisuus voi tuoda nimenomaan perhetyölle? Toivottavasti perheen tiiviimpää sitoutumista työskentelyyn, kun digitaaliset työkalut kannattelevat ja edistävät tavoitteita myös perhetyöntekijöiden tapaamisten välillä. Toivottavasti jouhevampaa tietojen tallentumista ja dokumentointia, mikä säästää perhetyöntekijöiden aikaa perheiden kohtaamiseen. Toivottavasti lisää avoimuutta, kun tavoitteet ja suunnitelmat ovat myös perheelle selkeästi näkyvillä koko ajan. Ja toivottavasti joustavuuden lisäksi myös lisää turvallisuutta, kun yhteydenpito perhetyöntekijöihin on entistä kätevämpää (tietenkin myös tietoturvallisesti).

Uranuurtajia ja johtajia

Mitä tarvitaan, että perhetyön lähtökohdista tapahtuvat digiloikat toteutuisivat? Ensin meidän pitää pystyä kuvittelemaan, mitä hyötyä digitaalisista työkaluista voisi olla. Sen jälkeen tarvitaan tahoja, jotka kehittävät tällaisia työkaluja ja perhetyön organisaatioita, jotka ottavat niitä käyttöön. Ratkaisuja kehittäviä yrityksiä on onneksi jo muutamia ja toivomme, että meidän verkostomme ideat tavoittavat heidät. Toivomme myös uusia ratkaisijoita mukaan ja perhetyön ammattilaisia ja asiakkaita tarttumaan kehittämismahdollisuuksiin.

Ratkaisujen käyttöön ottaminen tulee vaatimaan ennakkoluulotonta kokeilemista, kokeilemisen sivutuotteena syntyvien mokien hyväksymistä, muutosjohtamista ja investointeja. Kun nämä toteutuvat, niin väitämme, että perhetyön tekeminen helpottuu, monipuolistuu ja on työntekijöille mielekkäämpää. Ja mikä tärkeintä, perheet hyötyvät, kun palvelut muuttuvat paremmiksi, joustavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi.


Kirjoittaja

Sonja Soini

Erikoissosiaalityöntekijä

YTM

Hankesuunnittelija

Pelastakaa Lapset ry

Kirjoittaja

Kati Kyyrö

Perhe- ja pariterapeutti, Projektipäällikkö Digiperhetyö,

Punainen Risti Nuorten turvatalot


Vuoden 2021 Lapsuuden rakentajat haastekilpailu toteutetaan yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry kanssa. Teemana on Korona-ajan digiratkaisut, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Haastekilpailun haku on auki 15.3.–31.5.2021.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.