Vuosikertomus 2023
Lue Itlan kasvun vuodesta! Vuosikertomus 2023 on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 20.5.2024.

Valtuuskunnan puheenjohtajalta

Suomi on tunnettu maailmanlaajuisesti lapsiystävällisenä ja koulutuksen mallimaana. Kun tarkastellaan lasten asemaa ja hyvinvointia, on selvää, että edelleen on paljon tehtävää. Vaikka lapsiperheiden tukeminen on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa, on tärkeää tunnistaa nykyiset haasteet ja etsiä ratkaisuja niiden parantamiseksi.

Yksi merkittävimmistä haasteista on lapsiperheiden köyhyys. Suomi on yksi maailman vauraimmista maista, mutta lapsiperheköyhyys on edelleen todellinen ongelma. Monet perheet kamppailevat päivittäin toimeentulon kanssa, mikä vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen edellyttää monipuolisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä sekä yhteiskunnan eri osapuolten yhteistyötä. Yksi suoraviivaisimmista tavoista vähentää lapsiperheköyhyyttä on lisätä perheiden taloudellista tukea, mutta myös laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarjoaminen kaikille lapsille on avainasemassa köyhyyden kierteen katkaisemisessa.

Monet lapsiperheet ovat köyhiä myös siksi, että vanhemmilla ei ole mahdollisuutta saada riittävän hyvin palkattuja töitä. Vanhempien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, erityisesti äitien ja yksinhuoltajien, voi auttaa vähentämään lapsiperheköyhyyttä.

Näiden edellä mainittujen toimien lisäksi asuntopolitiikalla ja sosiaalipalveluiden toimivuudella on omat vaikutuksensa tilanteeseen. Luetellut keinot eivät toimi erillisinä vaan niitä tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisesti osana laajempaa lapsi- ja perhepolitiikan strategiaa.


On tärkeää panostaa enemmän mielenterveyspalveluihin ja tarjota varhaisen tuen mahdollisuuksia, jotta lapset oppivat käsittelemään tunteitaan ja haasteitaan terveellisellä tavalla.


Toinen varsin keskeinen huolenaihe on lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Nykypäivänä lapset kohtaavat monenlaisia paineita ja stressitekijöitä, ja mielenterveysongelmat ovat valitettavan yleisiä. On tärkeää panostaa enemmän mielenterveyspalveluihin ja tarjota varhaisen tuen mahdollisuuksia, jotta lapset oppivat käsittelemään tunteitaan ja haasteitaan terveellisellä tavalla. Hyvinvointialueuudistuksen ollessa vielä kesken aiheen parissa riittää tehtävää, ja huoli nuorista on aiheellinen.

Kolmantena digitaalisen maailman nopea kehitys asettaa uusia haasteita lasten suojelemiselle verkossa. Lapset altistuvat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin online-uhkille, kuten kiusaamiselle, väärinkäytölle ja sopimattomalle sisällölle. Yhteiskunnan on sitouduttava entistä vahvemmin lasten digitaalisen turvallisuuden takaamiseen ja tarjottava asianmukaista koulutusta sekä vanhemmille että lapsille itselleen.


Koulutusjärjestelmämme on edelleen yksi maailman parhaista, ja panostamalla varhaiskasvatukseen sekä koulutukseen voimme varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa.


Vaikka haasteet ovatkin merkittäviä, on tärkeää tunnistaa myös mahdollisuudet ja vahvuudet, joita Suomella on lasten aseman parantamiseksi. Koulutusjärjestelmämme on edelleen yksi maailman parhaista, ja panostamalla varhaiskasvatukseen sekä koulutukseen voimme varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa. Lisäksi Suomella on vahva perinne lapsiystävällisestä politiikasta, ja jatkamalla sen kehittämistä voimme varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja suojan.

Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen julkaisi kesäkuussa 2023 kirjelmän, jossa hän nosti aidoksi huoleksi sen, miten lapsiperheiden sosiaaliturvan heikennykset vaarantavat myönteiset tavoitteet, joita hallitus on ohjelmassaan asettanut. Kirjelmässä myös korostetaan kokonaisarviota siitä, miten kaikkien uudistusten vaikutukset lapsien oikeuksiin tulisi arvioida ajan kanssa ja huolellisesti. Myös Unicef kertoi joulukuussa 2023, ettei Suomi ole pystynyt taittamaan lapsiperheköyhyyttä. Samalla Unicef korosti Pekkarisen tapaan sosiaaliturvan merkittävää roolia lapsiperheköyhyyden torjumisessa.

Vaalikauden edetessä uusi valtuuskunta on valmis yhteistyössä Itlan kanssa jatkamaan töitä lasten aseman parantamiseksi. Tunnistamme, että kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii laajaa sitoutumista ja toimia monilla eri tasoilla. Suomella on vahvuudet ja resurssit, joiden avulla voimme luoda entistä paremman tulevaisuuden kaikille lapsillemme. Itlan tuottaessa ja välittäessä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista päätöksentekoon, toivon yhteisen ymmärryksemme lasten ja perheiden asemasta vahvistuvan.

Panostukset lapsiin ja nuoriin ovat investointeja tulevaisuuteen ja sinne meidän on katseemme suunnattava. On arvovalinta antaa jokaiselle lapselle mahdollisuus menestyä elämässään.


Itlan vuosi 2023

Kun tulevat sukupolvet tekevät historiankirjoitusta vuodesta 2023, kiinnittyykö huomio lisääntyneisiin analyyseihin monikriisistä ja radikaalisti lisääntyneeseen epävarmuuteen? Vuotta leimasivat muutokset turvallisuustilanteessa, toista vuotta jatkunut sota Ukrainassa ja konflikti Lähi-Idässä. Suomalaisten arjessa näkyi kiristynyt taloudellinen tilanne inflaation, korkojen nousun sekä energiakriisin seurauksena. Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin ja sen seuraukset näkyivät ympäri maailmaa. Vuosia kestänyt puhe tekoälyn mahdollisuuksista konkretisoitui monelle ensimmäistä kertaa, kun uudet sovellukset toivat generatiivisen tekoälyn meidän kaikkien ulottuville.


Vuonna 2023 suomalaiset todistivat kahta historiallista muutosta, joista alkoi uusi aikakausi. Suomi liittyi Natoon ja uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.


Vuonna 2023 suomalaiset todistivat kahta historiallista muutosta, joista alkoi uusi aikakausi. Suomi liittyi Natoon ja uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Nämä muutokset voivat näyttää kauempaa katsottuna erillisiltä, mutta niitä yhdistää tarve vastata megatrendien haasteisiin ja luoda hyvinvointia ja turvallisuutta niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Muutosten matka on vasta alussa ja siksi tarvitaan edelleen myös pitkän aikavälin näkymiä ja tulevaisuuskeskustelua. Muutosten onnistuminen edellyttää uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja sekä yhteistyön ja johtamisen rakenteita. Niin valtaa kuin julkisen talouden resursseja jaetaan uudelleen.

Aikuisen näkökulmasta muutama vuosi pandemian, sodan ja taantuman keskellä voi lopulta tuntua ohikiitävältä hetkeltä. Se hetki on kuitenkin myös ainutkertaista lapsuutta ja nuoruutta. Aikuisten vastuulla on varmistaa hyvinvoinnin edellytykset ja lapsen oikeuksien toteutuminen tilanteessa kuin tilanteessa. Epävarmuus ei saa muuntua lasten ja nuorten ahdistukseksi tulevaisuudesta. Tämän trendin suuntaa on käännettävä, sillä mitä jos lapsiltamme katoaa usko parempaan huomiseen?

Itlassa teemme töitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden eteen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että lasten, nuorten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti ja oikeanlaisella tuella. Lapsen oikeudet, osallisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat toimintamme johtotähtiä. Näiden arvojen toteutumista on arvioitava aina uudelleen kussakin ajassa ja ympäristössä.


Säätiön toiminta laajentui merkittävästi ulkopuolisen rahoituksen ansiosta. Kesäkuussa käynnistyi laaja kolmivuotinen Kasvun tuki KI -hanke, jossa edistetään tutkitusti vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukemiseksi.


Vuosi 2023 oli myös Itlassa monenlaisten muutosten ja uusien avausten aikaa. Säätiön toiminta laajentui merkittävästi ulkopuolisen rahoituksen ansiosta. Kesäkuussa käynnistyi laaja kolmivuotinen Kasvun tuki KI -hanke, jossa edistetään tutkitusti vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukemiseksi. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitusta saatiin nuorten mielenterveysinterventioiden implementoinnin tutkimukseen IMAGINE-hankkeessa, yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen vähentämiseen Osallisuus palveluissa -hankkeissa ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuustyöhön YOUNG-ohjelmajohtajuuden kautta.

Vuoden aikana tutkimuksia saatiin päätökseen. Muuttuva väestö -tutkimushankkeen tulokset toivat ymmärrystä väestömuutoksen vaikutuksista varhaiskasvatukseen ja opetukseen sekä siihen, miten lasten osallisuutta vahvistetaan. Lapsiperheköyhyydestä tuotettiin runsaasti uutta tutkimustietoa. Helposti saavutettavalle ja käytettävälle tiedolle oli kysyntää niin mediassa kuin päätöksentekijöiden parissa. Ratkaisujen kehittämiseksi käynnistettiin Oulussa kokeilu talousongelmien lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Itla tuki hyvinvointialueuudistusta kokoamalla Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutukseen juuri työnsä aloittaneita hyvinvointialueiden toimiala- ja palvelujohtajia sekä kaupunkien sivistys- ja hyvinvointijohtajia. Nämä tahot rakentavat uudessa hallinnollisessa tilanteessa lasten, nuorten ja perheiden alueellisia palvelukokonaisuuksia. Työ yhteisövaikuttavuuden parissa laajentui ja yhteistyö käynnistyi kolmen uuden hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tuemme palveluiden uudistumista systeemisesti ja hyvän arjen ja resilienssin vahvistamisen lähtökohdista käsin.

Viime vuoden aikana henkilöstömme kaksinkertaistui, ja aloitin myös itse uusien itlalaisten joukossa. Muutokset niin työyhteisössä kuin toimintaympäristössä nostavat esiin uusia tarpeita, mahdollisuuksia ja näkökulmia. Tänä vuonna kirkastamme näkemystämme hyvästä ja tavoitellusta tulevaisuudesta, jonka eteen haluamme pitkäjänteisesti toimia ja innostaa myös muita toimimaan.

Haluamme edelleen vahvistaa vaikuttavuuttamme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja uskomme sen syntyvän yhteistyön ja kumppanuuksien kautta.


Toiminnan tarkoitus ja vaikuttavuus

Itla edistää ja tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta. Itla on riippumaton sillanrakentaja tutkimuksen, käytännön ja päätöksenteon välillä.

Itlan strategiset tavoitteet ovat hyvinvointitiedon tuottaminen eri elämäntilanteissa olevista lapsista ja lapsiperheistä, konkreettisten ratkaisuesitysten esittäminen lasten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä viestintä hyvinvointitiedosta ja ratkaisuista.

Itlan organisaatiokaavio. Itla koostuu hallinnosta, viestinnästä, Kasvun tuesta, johtamiskoulutuksesta, yhteisövaikuttavuudesta, Samalta viivalta -ohjelmasta sekä muista ohjelmista ja hankkeista.

Itlan organisaatiokaavio

Itla asemoituu tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön välimaastoon. Vaikutamme siihen, että palvelujärjestelmä voi tarjota lapsille, nuorille ja perheille oikean avun oikeaan aikaan. Perheiden auttaminen vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Toimimme sellaisen yhteistyön edistäjänä, mihin muilla toimijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta.

Suomalainen Tiedeakatemia on kuvannut Suomen tietopohjaisen päätöksenteon järjestelmän, jossa Itla sijoitetaan tiedevälittäjien joukkoon. Tämä vastaa hyvin näkemystämme siitä, miten voimme säätiönä edistää tutkimusperusteista päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Itlalla on kahden strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman ohjelman ohjelmajohtajuus, ja Itla on kahdessa tutkimushankkeessa mukana. Strategisen tutkimuksen ohjelmissa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tärkeänä osana ohjelmissa on tiedontuottajien ja tiedon hyödyntäjien välinen yhteistyö, mikä on keskeistä myös kaikessa Itlan toiminnassa.

Itlan välineet hyvinvoinnin lisäämiseksi ja hyvän tulevaisuuden mahdollistamiseksi ovat tutkimustieto, sosiaaliset innovaatiot ja johtamisosaamisen kehittäminen. Itlan toiminnan kolme peruspilaria ovat yhteisövaikuttavuus, johtamiskoulutus ja Kasvun tuki -työ. Toiminnan vaikuttavuus syntyy siitä, että tutkitun tiedon avulla pystytään tarjoamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Tutkittu tieto ei yksin riitä, vaan tarvitaan välineitä ja osaamista toteuttaa tarvittavia muutoksia kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti käytännön työssä.

Yhteisövaikuttavuustyössä uudistamme palveluja systeemisesti, hyvän arjen ja resilienssin tukemisen lähtökohdista saumattomassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Johtaminen taas on läpileikkaava lapsilähtöisen muutoksen mahdollistava tekijä. Kasvun tuki -työ, psykososiaalisten menetelmien arviointi ja implementoinnin tuki kansallisesti ja alueellisesti vastaa etenkin tiettyihin, tunnistettuihin haasteisiin, kuten lasten käytösongelmiin ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Samalta viivalta –ohjelma vahvistaa tutkimuspohjaista tietoperustaa toimista, joilla lapsiperheköyhyyttä voitaisiin vähentää. Itlan muut hankkeet kytkeytyvät näihin toimintoihin ja tuovat synergiaetuja.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevien näyttöön perustuvien menetelmien implementointi on alue, jota kukaan muu ei yhtä vahvasti kehitä tällä hetkellä Suomessa. Itla on tuonut yhteisövaikuttavuusajattelua Suomeen ja tukee taustatukiorganisaationa sen juurtumista alueille. Johtamiskoulutus tavoittaa juuri nyt ne tahot, jotka uusilla hyvinvointialueilla rakentavat lasten, nuorten ja perheiden alueellisia palvelukokonaisuuksia.

Sidosryhmäselvitys

Itlan vaikuttavuutta on tarkasteltu vuonna 2023 sidosryhmäselvityksen avulla. Lue sidosryhmäselvityksen tuloksista vuosikertomuksen sivulta 12.


Kasvun tuki

Kasvun tuki -toiminta tarjoaa osaamista mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointiin sekä suunnitelmalliseen käyttöönottoon ja juurruttamiseen eli implementointiin.

Kasvun tuen arvioinnin toimitus julkaisi kaksi uutta menetelmäarviota systemaattisina katsauksina. Arvioidut menetelmät olivat ProKoulu ja Nuorten Kompassi. Lisäksi toimitus pilotoi uutta arviointijärjestelmää ja järjesti kaksi arvioitsijakoulutusta, joista valmistui 19 uutta arvioitsijaa. Helsingin yliopiston Sote-maisteriohjelmassa psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden arviointia ja implementointia opetettiin myös tulevaisuuden soteammattilaisille.

Kasvun tuki -aikakauslehti siirtyi tiedelehtien Journal.fi-verkkoalustalle. Lehdestä ilmestyi kaksi numeroa ja yhteensä 24 juttua. Ensimmäinen lehti nousi Journal.fi-alustan luetumpien joukkoon kesäkuussa 2023.

Kolmivuotinen Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten tueksi -hanke (Kasvun tuki KI) käynnistyi 31. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa järjestetyllä pyöreän pöydän keskustelulla ”Näytön paikka”. Keskustelussa pohdittiin, miten tutkimusnäyttö huomioidaan, kun valitaan käyttöön otettavaa terapeuttista menetelmää. Mielenterveystyön tutkimusperustaisuuden lisääminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä.

Hankkeen tavoitteena on edistää kansallisesti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien implementointia. Vuoden aikana on kuvattu ensimmäistä kertaa Suomessa menetelmien adaptoinnin prosessi. Lisäksi on tunnistettu kansainvälisestä kirjallisuudesta prosessia tukevia mittareita ja työvälineitä, joiden arviointi ja pilotointi toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Hankkeessa on tehty kysely siitä, miten menetelmien seurantaa on toteutettu, esimerkiksi käytetäänkö toimenpidekoodeja tai kerätäänkö osaajarekisterejä. Kyselyn avulla kehitetään seurantatiedon tietorakenteita.

Suunnitelmallisen implementoinnin tueksi valmistui Onnistu näyttöön perustuvien menetelmien implementoinnissa –verkkokurssi. Käynnistimme viiden webinaarin sarjan Vaikuttavat menetelmät käyttöön — näin onnistut johtamisessa sekä järjestimme neljän webinaarin sarjan Mielenterveys oppimisympäristöissä.

Implementointioppaan uusittu painos ilmestyi 2023. Painettua opasta tilattiin Itlasta vuoden aikana 750 kappaletta.

Käynnistimme kaksi toimintamallien kehittämisprosessia. Ensimmäinen koskee tilanteita, joissa perheessä on sairautta. Toinen mielenterveyden joustavasti tehostuvaa tukea koulussa. Aloitimme kartoittamalla olemassa olevia menetelmiä ja toimintamalleja.

Yhteistyötä jatkettiin Turun Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen sekä kahden hollantilaisen yhteistyöprofessorin, Helen Riperin ja Pim Cuijpersin, kanssa. Yhdessä järjestettiin seminaari Tutkimuksesta käytäntöön – minkä tiedon perusteella valitsemme lasten ja perheiden vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä? Kasvun tuen ydintoimintoihin liittyvä kansainvälinen tiedonvaihto jatkui kolmessa eri verkostossa: Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää Pohjoismaissa (2023–2027), NordicDataPrev ja ESRII (European Society for Research on Internet Interventions).


Yhteisövaikuttavuus

Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään Alueellisen oppimisverkoston kanssa eri puolilla Suomea. Työ tähtää paikallisen palveluekosysteemin lapsi- ja perhelähtöiseen uudistumiseen. Yhteisövaikuttavuustyön sisällöllisenä tavoitteena on se, että kehitysympäristöt ja palvelut aktivoituvat oikeaan aikaan ja elämäntilanteeseen sopivalla tavalla ja tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua ja kehitystä. Toisena tavoitteena on tukea vanhemmuutta, jotta lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki olisi haasteista huolimatta sujuvaa.

Alueellinen oppimisverkosto ja yhteisövaikuttavuustyö laajentuivat vuonna 2023 ja kattavat nyt viisi hyvinvointialuetta, joita ovat Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Alueet ovat sitoutuneet kehittämään lapsiperheiden palvelujärjestelmää yhteisövaikuttavuuden keinoin. Lisäksi yhteisövaikuttavuustyön ilmiökohtaisia aloitteita on käynnistynyt Vantaa-Keravan hyvinvointialueella (nuorisorikollisuus) ja Helsingissä (toisen asteen oppilaiden hyvinvointi).

Alueellisen oppimisverkoston ja tutkijaverkoston toiminnan tavoitteena on

  • systeeminen sisältä päin nouseva pitkäkestoinen muutos
  • paradigman muutos kohti uutta translationaalista työotetta hyödyntävää tutkimusta.

Vuonna 2023 lapsiperheiden palveluiden kehittäminen ja palveluiden integraatio tutkimusta hyödyntäen on edennyt kaikilla Itlan yhteistyöalueilla. Yhteisövaikuttavuustyön rakenteissa on vahvistettu perhekeskustoimintamallin ja yhteisövaikuttavuustyön yhdyspintoja. Yhteistyöalueilla hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijat ovat organisoituneet paikallisten ratkaisujen mukaisiksi johtoryhmiksi. Johtoryhmät tarjoavat alustan perhekeskusajattelun edellyttämälle yhteistoiminnalle ja yhteisövaikuttavuuden perusperiaatteiden toteuttamiselle yhteisövaikuttavuustyön johtamisen, kehittämisen ja käytännön työn rakenteiden muodostumiseksi.

Itla järjesti yhteisövaikuttavuustyön koulutuksia kolme kertaa kuukaudessa läpi vuoden. Luennot keräsivät yhteensä tuhansia osallistujia, ja ne järjestettiin yhteisövaikuttavuustyön kehittämisen tueksi.

Loppuvuodesta 2023 aloitettiin yhteisövaikuttavuustyön uuden yhteisen Itlan verkkosivun yhteyteen tulevan oppimisalustan konseptointi ja rakentaminen. Alustan tavoitteena on tulevaisuudessa vastata yhteistyöalueiden kehittäjien ja kaikkien yhteisövaikuttavuustyöstä kiinnostuneiden tiedollisiin ja viestinnällisiin tarpeisiin. Työstä viestimisen vahvistamiseksi syksyllä julkaistiin ensimmäistä kertaa myös uutiskirje ’Yhteisövaikuttavuustyön uutisia’.

Näkymä-työkalu tilannekuvan luomiseksi

Digitaalinen Näkymä-tilannekuvatyökalu tukee yhteisövaikuttavuustyötä ja Itlan yhteistyöalueita lapsiperheiden palvelutarpeiden ennakoinnissa ja tiedolla johtamisessa. Lue Näkymästä vuosikertomuksen sivulta 17.


Johtamiskoulutus

Yhteiskunnallisen muutoksen tekeminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, erilaisten toimijoiden mukaan ottamista, yhdessä oppimista ja toimijuuden ottamista. Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutukset on avainhenkilöille suunnattu yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen väline. Lapsilähtöisyys palveluissa ja päätöksenteossa edellyttää siirtymää organisaatioja ammattikuntakohtaisuudesta yhdessä tekemiseen.

Itlan vuoden kestävät valmennukselliset koulutukset lomittuvat arjen työhön ja antavat teoreettisia, käytännöllisiä ja menetelmällisiä johtamisvalmiuksia. Itla vaikuttaa niillä vaikutetaan lapsimyönteisen yhteiskunnan aktiiviseen rakentamiseen eri sektorien yhteistyönä.

Syyskuussa 2023 alkanut Lapsuuden rakentajat -kurssi 3 kokosi yhteen juuri työnsä aloittaneiden hyvinvointialueiden toimiala- ja palvelujohtajia sekä kaupunkien sivistys- ja hyvinvointijohtajia, eli niitä tahoja, jotka uudessa hallinnollisessa tilanteessa rakentavat lasten, nuorten ja perheiden alueellisia palvelukokonaisuuksia.

Vuoden aikana valittiin osallistujat Lapsuuden rakentajat -kurssi 4:lle, joka on suunnattu tulevaisuuden johtamispotentiaalin kasvattamiseen. Kiinnostus potentiaalikoulutusta kohtaan oli erittäin suurta valtion, hyvinvointialueiden, kaupunkien, järjestöjen ja yritysten tulevaisuuden johtajien keskuudessa. Pystyimme ottamaan 30 prosenttia hakijoista koulutukseen. Neljäs kurssi aloittaa vuoden 2024 alussa. Potentiaalikoulutukseen osallistujat ovat lasten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajia.

Vuonna 2023 käynnistyi myös Lapsuuden rakentajat -alumnitoiminta. Itlan näkökulmasta on arvokasta, että merkittävä osa keskeisistä lapsi- ja perhepoliittisista toimijoista kuuluu koulutuksen alumneihin. Uusien koulutusten myötä alumniverkosto laajenee lisää, ja sillä on edellytykset kasvaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymysten kannalta tärkeäksi yhteydenpito- ja vaikuttamisalustaksi Suomessa.

Johtamisen ja johtamistaidon merkityksen esille nostaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin vastaamisessa on tuonut Itlalle positiivista mainetta ja huomiota. Vuoden 2023 aikana puheenvuoroja aiheesta on käyty pitämässä sote- ja sivistystoimien tilaisuuksissa runsaasti, ja Itlalle on esitetty useita kumppanuustiedusteluja tulevaisuuden koulutusyhteistyöstä.


Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen

Samalta viivalta -ohjelman (2021–2024) tavoitteena on selvittää lapsiperheköyhyyden tila Suomessa, tunnistaa vaikuttavia toimia lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi sekä vauhdittaa aiheen tutkimus- ja vaikuttamistoimintaa.

Vuonna 2023 ohjelmassa on tutkittu muun muassa toimeentulotuelle siirtymisestä aiheutuvia sosiaali- ja terveyskustannuksia lapsiperheille, toimeentulotuen saannin yhteyttä lasten suunterveyteen, tapoja muuttaa lapsilisäjärjestelmää, sosiaaliturvan köyhyyttä vähentävää vaikutusta monilapsisilla perheillä sekä teetetty London School of Economicsilta selvitys kansainvälisistä ratkaisuista lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

Vuonna 2023 alkaneessa LAPSOSET-hankkeessa tuotamme yhdessä Kelan tutkimusyksikön kanssa uutta tietoa siitä, miten pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa voisi parantaa. Hanke toimii VN-Teas-rahoituksella.

Jatkokehitimme ja päivitimme vuonna 2022 lanseeratun Lapsiperheköyhyys datana -sivuston sisältöjä. Canberran yliopiston kanssa toteutettiin laaja osallistavan mallintamisen kokeilu nuorten pitkittyneen köyhyyden vähentämiseksi.

Aloitimme yhteistyön Nuorisotutkimusseuran kanssa nuorisorikollisuutta tutkivassa hankkeessa, jossa on mukana Tampereen, Oulun ja Vantaan kaupungit sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Ensimmäisen vaiheen katsaus valmistui vuoden 2023 lopussa. Itla on osaltaan tukemassa sitä, että ajankohtaisesta aiheesta saadaan välitettyä tutkittua tietoa päättäjille ja laajemmalle yleisölle.

Vuoden 2023 syksyllä aloitimme Itlassa SISU mikrosimulointimallin käytön. SISU:n käyttöönotto tuo Itlalle valmiuden tarkastella sosiaaliturvaetuuksiin ja verotuksiin tehtävien muutosten köyhyysvaikutuksia. Mallin avulla Itlalla on mahdollisuus tuottaa simuloitua tietoa, jota vain harvat tutkijat Suomessa tänä päivänä tuottavat ja jolle virkamiehillä on käyttöä eri vaihtoehtoja punnittaessa.

Samalta viivalta -ohjelman tutkimukset ylittivät uutiskynnyksen useasti ja tuottivat suurimman osan Itlan mediaosumista. Etenkin Itlan lapsilisämalli herätti median kiinnostuksen, ja aiheesta uutisoivat muun muassa Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja useat maakuntalehdet. Lisäksi ohjelman asiantuntijoita kutsuttiin puhumaan moniin tapahtumiin, kuten köyhyyttä käsitteleviin tilaisuuksiin eduskunnassa, ihmisoikeusvaltuuskunnassa ja lapsiasianeuvottelukunnassa.

Samalta viivalta Oulu -kokeilu

Yhdessä Oulun kaupungin kanssa aloitimme Samalta viivalta Oulu -kokeilun, jossa kehitetään uudenlaista yhteisövaikuttavuuteen perustuvaa toimintamallia vähävaraisten perheiden lasten pärjäävyyden lisäämiseksi ja hyvän arjen vahvistamiseksi vapaa-ajan toimintoja aktivoimalla. Vuonna 2023 kehitettiin mallin toimintaperiaatteita, tehtiin kokeilua tutuksi Oulussa ja hankittiin paikallisia yhteistyökumppaneita. Kokeilun myötä yhä useampi toimija aikuisten palveluissa ottaa puheeksi asiakkaan lapset.

Valoisat-ryhmä

Vuoden 2022 keväällä aloittanut nuorten kokemusvaikuttajien Valoisat-ryhmä osallistuu Samalta viivalta -ohjelman vaikuttamistoimintaan, tutkimuksen tekoon ja tutkimuksen ohjaukseen. Vuoden 2023 aikana työn pääpaino on ollut köyhyydessä pärjäämiseen liittyvän kanssatutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Itla ja Valoisat-ryhmä liittyi mukaan Nordforsk-hankkeeseen, jossa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvointia koronapandemian jälkeen Pohjoismaissa. Itla jakaa hankkeessa kokemuksia osallistavasta kanssatutkijuudesta ja Valoisat-ryhmän toiminnasta.


Hankkeet

  • Strategisen tutkimuksen neuvoston PANDEMICS- ja YOUNG-ohjelmien ohjelmajohtajuudet
  • Mielen hyvinvoinnin kohentaminen keinona lisätä nuorten osallisuutta (IMAGINE)
  • Osallisuus palveluissa (Services to belong)
  • Muuttuva väestö – Väestökehityksen vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen

Viestintä ja tapahtumat

Lapsiperheköyhyyden ja mielenterveyden teemat olivat esillä läpi vuoden. Etenkin Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman laskelmat lapsilisistä herättivät median kiinnostuksen. Itlan selvityksiin viitattiin syksyn 2023 aikana myös useissa hallituksen lainsäädäntömuutoksia koskevissa lausunnoissa.


Apurahat ja lahjoitukset

Itla on lahjoittanut kaksi lahjoitusprofessuuria: interventio- ja implementointitutkimuksen professuurin Oulun yliopistoon ja professuurin Tampereen yliopistoon osana lapsiperheköyhyysohjelmaa. Lisäksi Itla on myöntänyt apurahoja kahteen tieteelliseen tutkimukseen vuonna 2023.


Hallinto ja henkilöstö

Itlassa toimivat seuraavat toimielimet: valtuuskunta, hallitus, varainhoitotoimikunta ja toimitusjohtaja. Lisäksi säätiössä toimi Kasvun tuen tieteellinen toimituskunta. Säätiö noudattaa toiminnassaan hyvää säätiötapaa ja on Säätiöt ja
rahastot ry:n jäsen.

Vuonna 2019 nelivuotiskautensa aloittanut valtuuskunta piti viimeisen kokouksensa toukokuussa 2023. Uusi valtuuskunta järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan joulukuussa 2023.

Itlan uusi toimitusjohtaja Katri Vataja aloitti 1.8.2023 ja seuraa tehtävässään Petri Virtasta.

Säätiön henkilöstömäärä vuoden 2023 lopussa oli yhteensä 37.

Kertomusvuoden aikana uusina työntekijöinä aloitti yhteensä 20 henkilöä, joista yksi vakituisessa työsuhteessa ja 19 määräaikaisessa työsuhteessa.


Varainhoito ja talous

Säätiö rahoittaa toimintansa pääasiassa sijoitustoiminnan tuotoilla. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet ovat myös osa säätiön varsinaista toimintaa. Säätiön varainhoitajina ovat toimineet vuodesta 2018 lähtien Aktia Pankki Oyj (ent.
Taaleri) ja EVLI Pankki Oyj. Varainhoitajat raportoivat toiminnastaan säätiön varainhoitotoimikunnalle kvartaaleittain.

Itlan sijoitusstrategian mukaan säätiön sijoitusvarallisuuden pitkän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi on asetettu 4 % vuosittainen reaalituotto. Säätiön sijoittamisen aikajänne on pitkä ja varojen sijoitustoiminnan on oltava suunnitelmallista ja vastuullista. Sijoitusten tulee olla tehokkaasti hajautettuna eri omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden, toimialojen, omaisuudenhoitajien ja sijoitustyylien kesken. Ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys ovat säätiölle tärkeitä periaatteita sijoitustoiminnan toteuttamisessa.


Näköaloja vuoteen 2024

Toimintaympäristössämme näkyy vuoden 2024 aikana hyvinvointialueiden vielä alkutaipaleella oleva toiminta, johon kohdistuu yhä uusia muutoksia. Talous tiukentuu niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa, ja sote- ja sivistystoimissa kärsitään henkilöstövajeesta.

Rakenteellinen uudistus ja niukkenevat taloudelliset resurssit pakottavat muuttamaan toimintatapoja. Hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulla olevan sivistystoimen välille luodaan uudestaan yhteistyörakenteita, jotka muutoksen aikana katkesivat. Muutoksen pyörteissä on huolehdittava siitä, ettei synny palveluaukkoja, joiden seurauksena lapsia ja nuoria jää väliinputoajiksi.

Väestökehitys haastaa yhteiskuntaa niin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin koulutuksen järjestämisessä. Tarvitaan sekä panostuksia väheneviin lapsiperheisiin että erilaisten ryhmien huomioimista, jotta erot väestöryhmien välillä eivät pääse liikaa kasvamaan.

Lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien implementointiosaamiselle on kansallista kysyntää. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon reformin tavoitteena on vahvistaa vaikuttavien ja kustannusvaikuttavien käytäntöjen arvioinnin rakenteita ja arviointiosaamista. Peruspalveluissa sivistystoimessa on suuri
kysyntä mielenterveyden tunnistamiseen ja tukeen, kuten ryhmänhallinnan keinoihin ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen.


Uudistukset tuovat myös uusia mahdollisuuksia, jotka ainakin julkisessa keskustelussa ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Yhteistyössä kentän kanssa tulee esiin myös yhteistyön tarve ja henki.


Itlan näkymä vuodelle 2024 on jatkaa ja syventää jo käynnistettyä toimintaa.

Yhteisövaikuttavuustyön maantieteellinen laajeneminen vauhdittaa palvelujärjestelmän uudistumista kokonaisvaltaisen, varhaisen vaiheen vaikuttavan, tutkimusperustaisen yhteistyön suuntaan. Alueellinen oppimisverkosto on laajentunut neljästä alueesta seitsemään ja neuvotteluja käydään uusien alueiden kanssa. Lapsuuden rakentajat -kokeilu- ja tutkijaverkosto vauhdittaa muutosta kokeilutoiminnan ja translationaalisen tutkimuksen keinoin.

Lapsiperheköyhyys ei ole hävinnyt Suomesta. Lapsiperheköyhyyden tutkimuksessa keskitytään toimiin, joilla lapsiperheköyhyyttä voitaisiin vähentää ja kanssatutkimuksen keinoin etsitään tietoa ja ratkaisuja köyhyydessä pärjäämiseen.

Lisäämme tutkimusperustaista osaamista lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arvioinnissa, valinnassa, käyttöönotossa ja seurannassa. Itla voi tarjota palvelujärjestelmään välineitä, jotka edistävät näyttöön perustuvan
interventio- ja implementointiosaamisen lukutaitoa päätöksenteossa. Olemme aktiivisesti mukana interventio- ja implementointiosaamisen vahvistamisessa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelureformia.

Muutokset vahvistavat tarvetta uudenlaiselle johtamiselle ja johtamisen osaamiselle, johon vastaa Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutus paitsi hyvinvointialueiden johtajille suunnatulla koulutuksella, myös kouluttamalla tulevaisuuden johtajia. Monialaisen johtamisen ja yhteistyön rakenteet ovat myös yhteisövaikuttavuuden ytimessä.

Kriisien ja muutosten paineessa on tärkeää muistaa kääntää katsetta tulevaisuuteen. Rakennammehan tämän päivän päätöksillä ja teoilla tulevaa.

Vaikka mediatila täyttyy kriiseistä ja kohuista ja yhteiskunnallinen ilmapiiri viljelee uhkakuvien eetosta, suomalaiset luottavat Tiedebarometrin mukaan tieteeseen. Suhtautumisessa tieteelliseen tietoon havaitaan kuitenkin kyseenalaistamista ja kahtiajakautumista.

Itlan toiminta perustuu vahvasti tutkittuun tietoon, sen välittämiseen, hyödyntämiseen ja jalostamiseen. Yhtä vahvasti katsomme tulevaisuuteen. Miten jo kertynyt tieteellinen tieto ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja luotaava ennakointitieto yhdistetään päätöksenteon tueksi?

Entä millaisia tulevaisuuden kuvia ilmapiiri välittää lapsille ja nuorille? Millaista ajattelua ja keskustelua tarvitsemme tässä ajassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kysymyksistä? Tarjoammeko lapsille ja nuorille riittäviä ajattelun
eväitä luovia monimutkaisessa maailmassa ja informaatiotulvassa?


”Parempi ajattelu tuottaa parempaa toimintaa. Tarvitsemme lisää tulevaisuusajattelua lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymyksiin. Tulevaisuusajattelu tarkoittaa kykyä ajatella, miten tulevaisuus vaikuttaa jo tänään, ja miten tämän päivän päätöksillä ja valinnoilla vaikutetaan tulevaisuuteen. Systeemiajattelu kuuluu olennaisesti tulevaisuusajatteluun, joka on käytännön kannalta välttämätöntä, kun jäsennämme asioiden välisiä suhteita, keskinäisriippuvuuksia ja yhteisvaikutuksia,” visioi toimitusjohtaja Katri Vataja.


Vuoden 2024 aikana kirkastamme Itlan visiota tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Määrittelemme vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat pidemmän aikavälin suunnittelua ja valintoja. Vahvistamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointia. Haluamme myös luoda tilaa ja rohkeutta nostaa keskusteluun uusia ideoita ja ajatuksia tavoista vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset
|
20.05.2024
Itlan vuosikertomus 2023 on julkaistu
Vuoden 2023 aikana Itlan toiminta laajeni etenkin psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton tuen, nuorten mielenterveyden tuen ja tutkimuksen sekä yhteisövaikuttavuustyön osalta. Tutkimustulokset lapsiperheköyhyydestä herättivät laajasti keskustelua.
Tummahiuksinen tyttö, jolla on valkoinen t-paita ja shortsit kävelee kesäisessä puistossa.
Uutiset
|
14.05.2024
Nuori, tule mukaan YOUNG-ohjelman Nuorten neuvottelukuntaan
Oletko 15–18-vuotias nuori ja kiinnostunut tutkimuksesta ja vaikuttamistyöstä? Onko sinulla sanottavaa nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämisestä? Tarvitsemme apuasi!
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
14.05.2024
Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
Vähättelyä vai aitoa ymmärrystä? Miten rakennamme arvostettua nuoruutta ja toiveikasta tulevaisuutta?
27.-28.9.2024
Sibeliustalo, Lahti
YOUNG-ohjelma
Tapahtuma
|
13.05.2024
YOUNG-ohjelman ja SchoolWell-hankkeen sidosryhmäpäivä
YOUNG-ohjelman vuosittainen sidosryhmäpäivä, jonka järjestää tänä vuonna SchoolWell-tutkimuskonsortio.
Ma 11.11.2024
12:00-17:00
Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki
YOUNG-ohjelma
Tummahiuksinen tyttö, jolla on valkoinen t-paita ja shortsit kävelee kesäisessä puistossa.
Blogi
|
02.05.2024
Oma Häme valitsi pilottiprojektissa arvioitavat menetelmät 
Oma Hämeen ja Itlan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien arviointipilotti etenee. Projektin ensimmäisessä vaiheessa Oma Hämeessä karsittiin yli 20 menetelmän joukosta seitsemän, joiden vaikuttavuutta ja soveltuvuutta arvioidaan uudella, Suomessa ensimmäistä kertaa käytettävällä työkalulla. 
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki