Uusi tapa toimia on tuonut etenkin uutta intoa perhekeskustyöhön. ”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, toteavat asiakkuuspäällikkö Päivi Mattila ja vastaava perhekeskuskoordinaattori Mari Nieminen Kymenlaakson hyvinvointialueelta.
Viime keväänä mukaan tullut Kymenlaakso on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Keski-Suomen, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Monialaista yhteistyötä on tehty alueella aiemminkin, sillä kuntien, sote-kuntayhtymän (nykyisen hyvinvointialueen), järjestöjen, seurakuntien ja poliisin yhteinen maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan.
Hyvän yhteishengen merkityksestä on positiivisia kokemuksia
”Lapsi- ja perhepalveluiden yhteinen ryhmä loi luottamusta ja yhteishenkeä, ja siinä laadittiin esimerkiksi ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma”, Päivi Mattila kertoo.
Yhteishenkeä on vaalittu myös hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä jatkaa lähes samalla rakenteella ja kokoonpanolla, ja jokaisella perhekeskusalueella toimivat myös alueverkostot. Nämä sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden asioita käsittelevät ryhmät luovat pohjan perhekeskuksissa tehtävälle käytännön yhteistyölle ja sen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeälle vuoropuhelulle.
”Voimme hyödyntää myös muita jo toimivia verkostojamme kehittämistyössä, esimerkiksi yhden kontaktin periaatteen käyttöönotossa”, Mari Nieminen sanoo.
“Yhteisövaikuttavuustyö perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan miksi jotain tehdään.”
Tutkimusperustaisuus viehättää
Kymenlaaksossa yhteisövaikuttavuustyöltä odotetaan erityisesti uusia ajatuksia sekä kokemusten ja yhteisten haasteiden jakamista Itlan koordinoimassa Alueellisessa oppimisverkostossa.
”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, Mattila ja Nieminen toteavat.
Heitä viehättää myös yhteisövaikuttavuustyön tutkimusperustaisuus.
”Toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan, miksi jotain tehdään. On hienoa, että saamme sekä esimerkkejä muualta että tutkimusdataa kehittämistyömme pohjaksi. Yhteisövaikuttavuustyö on tuonut koko verkostollemme uuden innon perhekeskustyöhön, tunteen siitä, että tämä on tärkeä yhteinen juttumme.”
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
ABC-vanhemmuusryhmän tavoitteena on vahvistaa 3–12-vuotiaan lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta sekä edistää sitä kautta lapsen terveyttä ja psykososiaalista kehitystä.
Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2020.
”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa”, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.
”Menetelmästä löytyi myös pohjoismaista implementointi- ja kustannusvaikuttavuustutkimusta, jotka eivät vaikuta arvioon, mutta ne annetaan tiedoksi kirjallisuuskatsauksessa.”
Vahvistusta vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen
ABC-vanhemmuusryhmä on vertaisryhmämuotoinen menetelmä, joka on suunnattu 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Ryhmän tavoitteena on lapsen positiivisen kehityksen tukeminen sekä vanhemman ja lapsen suhteen vahvistaminen.
ABC-vanhemmuusryhmässä vanhempi saa mahdollisuuden keskustella ja vaihtaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa. Lisäksi hän saa työkaluja, joiden avulla rakentaa ja ylläpitää hyvää ja toimivaa suhdetta lapsen ja vanhemman välillä.
”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”
”Virallinen menetelmää koordinoiva taho eli kotipesä on kuitenkin Ruotsissa”, Backman kertoo.
Arviot systemaattisina katsauksina
Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.
Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.
”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo.
Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.
”Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen menee todennäköisesti keväälle 2026”, Backman sanoo.
ABC-vanhemmuusryhmän arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Itla edistää lapsiperheiden palvelujen kokonaisvaltaista uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Siinä kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja seurakunnat kehittävät yhdessä tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin. Yhteisövaikuttavuustyön ytimessä on eri sektoreiden toiminnan kehittäminen niin, että ne työskentelevät ajoissa, yhdessä ja riittävän pitkään lapsiperheiden tukena.
”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuutta käytetään neljän vuoden kuluessa kansallisena kehittämisen tapana lasten ja nuorten palvelujen parantamiseen sekä kasvuympäristöjen kehittämiseen”, sanoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
Yhteistyö Brita Maria Renlundin muistosäätiön kanssa antaa Itlalle mahdollisuuden laajentaa yhteisövaikuttavuustyötä.
”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuutta käytetään neljän vuoden kuluessa kansallisena kehittämisen tapana lasten ja nuorten palvelujen parantamiseen sekä kasvuympäristöjen kehittämiseen – esimerkiksi koulussa, varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla”, sanoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
”Kaikkien lasten ja nuorten tulee saada ajoissa tarvitsemaansa apua ja tukea. Jotta tämä toteutuisi, tarvitsemme Suomessa uusia tapoja toimia lapsi- ja perhekeskeisesti. Avustus Itlalle on uuden, tiiviin yhteistyön alku. Yhteistyö lisää ymmärrystämme siitä, millaista toimintaa lasten ja nuorten hyväksi kannattaa rahoittaa”, sanoo Brita Maria Renlundin muistosäätiön toimitusjohtaja Birgitta Forsström.
Yhteisövaikuttavuutta on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan
Yhteisövaikuttavuus perustuu muun muassa Collective Impact -viitekehykseen. Se on kansainvälisesti tunnustettu, tutkimukseen perustuva toimintatapa, jota on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan.
Suomessa Itla koordinoi yhteisövaikuttavuustyötä lapsiperheiden palvelujen uudistamisen vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että kaikki lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Yhteisövaikuttavuustyötä on tehty vuodesta 2020 alkaen, ja nyt mukana ovat hyvinvointialueista Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.
Brita Maria Renlundin muistosäätiö sr perustettiin vuonna 1918 liikemies Karl Herman Renlundin (1850–1908) testamentin perusteella. Brita Maria oli hänen äitinsä. Säätiön päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Säätiö myöntää vuosittain noin 13 miljoonaa euroa avustuksia. Säätiön varallisuus on 516 miljoonaa euroa (tammikuu 2025).
Birgitta Forsström, toimitusjohtaja, Brita Maria Renlundin muistosäätiö, 044 7623900, birgitta.forsstrom@bmr.fi
Sisukas-toimintamallilla pyritään tukemaan sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä yhteistyössä sosiaalityön, perheen ja koulun kanssa. Menetelmä sopii kaikille huostaanotetuille ja pitkäaikaisesti sijaishuollossa asuville esi- ja perusopetusikäisille lapsille.
Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2019.
– Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.
Moniammatillista tukea koulunkäyntiin
Sisukas on lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli, joka on tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sisukas-toimintamallissa sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja psykologi muodostavat moniammatillisen työtiimin, joka kartoittaa lapsen tilanteen, tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestää oppimisympäristön lapsen tarpeita vastaavaksi.
Sisukas-menetelmässä korostuvat lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen huolellinen ja kokonaisvaltainen kartoittaminen, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Menetelmän vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella. Seuranta jatkuu peruskoulun loppuun.
”Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”
Menetelmää koordinoi Pesäpuu ry. Menetelmästä on olemassa myös alle kouluikäisille tarkoitettu versio Pikku sisukas.
– Molempiin menetelmiin on olemassa oma oppaansa. Pikku sisukkaan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu, Backman kertoo.
Arviot systemaattisina katsauksina
Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.
Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.
– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.
Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.
– Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen voi mennä keväälle 2026, Backman sanoo.
Sisukas-toimintamallin arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Keski-Suomi on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Kymenlaakson, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Hyvinvointialueen strategiaan kirjattiin jo muutama vuosi sitten, että kaikkien ikäryhmien palveluita kehitetään jatkossa yhteisövaikuttavuuden pohjalta.
“Haluamme vaikuttaa ihmisten tuttuun elinympäristöön ja tukea kaikenikäisten hyvää arkea”, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korostaa.
“Meidän pitää olla mukana ihmisten lähiyhteisöissä ja kannustaa eri toimijoita puhaltamaan yhteen hiileen. Haluamme edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhdessä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.”
”Noin puolet Keski-Suomen kunnista on lähtenyt tänä keväänä innokkaasti mukaan. Toki lisääkin vielä mahtuu”, kertoo hyvinvointialueen palvelujohtaja Maria Aalto.
Taloustilanteen parantaminen edellyttää palveluiden uudistamista
Tällä hetkellä Keski-Suomen haasteena on raskas palvelurakenne. Lastensuojeluun ohjataan paljon lapsia, ja sijaishuoltoon päätyy hieman useampi kuin maassa keskimäärin – joissakin kunnissa enemmän kuin toisissa. Hyvinvointialueella on jo panostettu erityisesti lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin.
“Uudistamme toimintakulttuuriamme ja pyrimme vähentämään etenkin raskaiden palveluiden tarvetta kevyemmällä, ajoissa tarjottavalla tuella. Suunnan muuttaminen varhaiseen tukeen painottuvaksi on jo sinällään Keski-Suomessa hyvin tärkeä uudistus”, Maria Kaisa Aula kertoo.
“Palveluiden uudistaminen vaatii rohkeutta. Se on kuitenkin myös taloustilanteen oikenemisen edellytys.”
“Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa.”
Perhekeskukset toimivat yhteisövaikuttavuustyön pohjarakenteena
Vaikka Keski-Suomi on nyt virallisesti liittynyt mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön, on alueella tehty sen mukaista verkostomaista työtä jo aiemmin. Esimerkiksi Jyväskylässä on 11 asuinalueverkostoa, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Ryhmässä muodostetaan yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavista ilmiöistä sekä jaetaan tietoa palveluista.
Perhekeskuksia ja perhekeskusverkostoja on kehitetty Keski-Suomessa jo ennen hyvinvointialueen muodostamista, ja niiden on todettu olevan hyvä pohjarakenne myös yhteisövaikuttavuustyölle. Hyvinvointialue koordinoi perhekeskustoimintaa koko Keski-Suomessa. Useassa kunnassa on fyysisiä hyvinvointialueen hallinnoimia perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja, ja lisäksi on kolme kuntavetoista perhekeskusta.
”Meillä on sekä sähköinen perhekeskus että perhekeskuskoordinaattorit, jotka hoitavat verkostoamme paikallisesti ja alueellisesti”, palvelupäällikkö Marja Lehtoranta kertoo.
Perhekeskuskoordinaattorit kohtaavat perheitä perhekeskuksissa, jalkautuvat yhteistyökumppaneiden järjestämään toimintaan sekä antavat ohjausta ja neuvontaa. He tarjoavat myös ajanvarauksella toimivaa matalan kynnyksen pysäkkipalvelua muun muassa vanhemmuuden ja parisuhteen tueksi sekä järjestävät ryhmätoimintaa lähi- ja etätapaamisina.
”Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa”, Lehtoranta sanoo. Samaan monitoimijaiseen toimintatapaan perustuvia tiimejä toimii myös muilla yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevilla alueilla.
Varsinainen yhteisövaikuttavuustyön päätöksentekoa ohjaava rakenne puuttuu kuitenkin vielä, ja sitä on tarkoitus valmistella monialaisessa yhteistyössä syksyllä.
“Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää.”
Maakunnan eri alueiden erilaisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää
Keski-Suomi on hajanainen ja iso maakunta, jossa on paljon keskenään erilaisia kuntia. Esimerkiksi Jyväskylässä asuu noin puolet koko hyvinvointialueen lapsiperheistä, kun taas joissakin kunnissa lapsia syntyy hyvin vähän.
”Erot ovat todella isoja. Myös perheet ovat erilaisia, sillä joillakin alueilla on esimerkiksi paljon monilapsisia perheitä. Heidän tarpeensa ovat jossain määrin erilaisia kuin yksi- tai kaksilapsisessa perheessä”, Maria Aalto ja Maria Kaisa Aula kertovat..
Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää, vaan on tärkeä huomioida paikalliset ilmiöt ja haasteet. Niiden tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä on yhteisövaikuttavuustyön ydintä.
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
Lastensuojelu on yksi yhteiskunnan keskeisistä tehtävistä ja sen tarkoituksena on turvata lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Vaikuttavuustiedon tuottaminen lastensuojelussa on monitahoinen prosessi, joka vaatii tutkimusta ja kehittämistyötä. Palautetietoinen työskentely on lupaava lähestymistapa vaikuttavuustiedon tuottamiseen.
Palautetietoinen työskentely tarjoaa mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja kehittää toimintaa lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi. Valtiorahoitteisessa FITFUTURA-tutkimushankkeessa tutkitaan, miten palautetietoista työskentelyä voidaan soveltaa lastensuojelun prosessin eri vaiheissa, miten sitä opitaan ja miten sitä voidaan hyödyntää lastensuojelun yhteistoiminnallisissa prosesseissa.
Palautetietoinen työskentely: Mitä se on?
Palautetietoinen työskentely viittaa prosessiin, jossa kerätään ja analysoidaan rutiininomaisesti palautetta lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta. Tätä voi tehdä monin eri tavoin, mutta tässä blogissa käsittelen palautetietoista työskentelyä FIT-mittareita hyödyntäen. FIT-mittarit ovat näyttöön perustuvia mittareita ja ne perustuvat tutkimustietoon siitä, mikä on vuorovaikutussuhteessa vaikuttavaa. Niiden validiteetti ja reliabiliteetti on todettu hyväksi ja soveltuvuudesta lastensuojeluun on näyttöä Tanskasta. Tutkimusta Suomesta tarvitaan lisää.
FIT-mittareita on kaksi: ORS ja SRS.
Outcome Rating Scale (ORS) on neljästä janasta koostuva mittari. Lapsi tai nuori arvioi kokemuksensa omasta voinnistaan yksilönä, perheenjäsenenä ja koululaisena sekä yleistä elämäntyytyväisyyttään viimeisen viikon osalta janalle, jolla vastaus voi saada arvon välillä 0–10. Mittaria käytetään tapaamisen aluksi.
Toinen, neljän kohdan mittari (SRS) keskittyy työskentelysuhteeseen. Siinä kysytään tapaamisen päätteeksi: 1) olenko kokenut tulevani kuulluksi, ymmärretyksi ja kunnioitetuksi, 2) olemmeko työstäneet asioita, jotka ovat olleet minulle tärkeitä, 3) kuinka työntekijöiden työtapa sopi minulle sekä 4) yleisarvio tapaamisesta. Vanhemmat tai lapsen/nuoren opettaja voi rinnakkaisarvioida lapsen vointia.
Mittarit toimivat ennen kaikkea keskustelun avaajina.
FIT-mittareiden käytöstä kertyvän tiedon avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
FIT-mittareiden käytöstä kertyvän tiedon avulla pyritään arvioimaan ja parantamaan lastensuojelutoimien laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Palautetta ei kerätä vain muodollisesti, vaan sen tulee olla osa jatkuvaa oppimisen ja kehittämisen kulttuuria.
Palautteella on merkittävä rooli vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Sen avulla voidaan:
tunnistaa lasten ja perheiden tarpeet tarkemmin
arvioida interventioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta
kehittää palveluita vastaamaan paremmin kohderyhmän odotuksia
vahvistaa työntekijöiden ammattitaitoa ja sitoutumista
luoda läpinäkyvyyttä ja luottamusta toiminnan ympärille.
Vaikuttavuuden arviointi
Vaikuttavuuden arviointi on kriittinen osa palautetietoista työskentelyä. Huono työskentelysuhde ja se, ettei siihen päästä tekemään korjauksia ennustavat huonoa tulosta. Siksi työskentelysuhteen laatua tarkkaillaan. Tämä tarkoittaa, että kerättyä palautetta analysoidaan systemaattisesti ja tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa.
Vaikuttavuuden arvioinnin tueksi syntyy dataa:
Vaikuttavuusasteen seuranta: Kun ammattilaisella on 60 asiakkuutta, hän voi seurata vaikuttavuusastettaan (Effect Size) sähköisen järjestelmän raportin kautta, mikäli asiakkuusprofiilit pysyvät kohtuullisen samana. Vaikuttavuusaste auttaa määrittämään kehittymistavoitteita.
Kvantitatiivinen data työntekijöiden datasta: Yksittäisten työntekijöiden datasta rakentuu kvantitatiivista dataa, kuten tilastoja lasten ja nuorten hyvinvointimuutoksista ja tietoa työskentelysuhteen toimivuudesta.
Datan seuranta: Datan seurannan avulla voidaan tarkastella, miten palveluissa onnistutaan parantamaan lapsen hyvinvointia, kun suojelun tarve on olemassa.
Siksi datan tulkinnassa rakenteellinen näkökulma on tärkeä: ei ole kyse vain yksilön onnistumisista vaan myös siitä, miten palvelujärjestelmä onnistuu.
Samalla on olennaista huomioida datan tulkinnassa rakenteellinen taso: sosiaalityötä ei pidä eristää yhteiskunnallisista suhteistaan ja jättää huomiotta lastensuojelua kehystäviä ja ehdollistavia hallinnallisia aineksia, kuten harjoitettua yhteiskuntapolitiikkaa tai taloudellista resurssointia. Siksi datan tulkinnassa rakenteellinen näkökulma on tärkeä: ei ole kyse vain yksilön onnistumisista vaan myös siitä, miten palvelujärjestelmä onnistuu.
Lapsen äänen huomioiminen
Yksi keskeinen osa vaikuttavuustiedon tuottamista lastensuojelussa on lapsen äänen huomioiminen. Lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuus voidaan arvioida vain, jos lapsen kokemukset ja tarpeet otetaan huomioon. Lapsen äänen kuuleminen edellyttää sensitiivistä työskentelytapaa, jossa luodaan turvallinen ympäristö palautteen antamiselle. Tutkimushankkeemme ammattilaiset kertovat siitä, kuinka mittareiden avulla lapsi tuli kuulluksi uudella tavalla.
Palautetietoinen työskentely käytännössä
Palautetiesoinen työskentely lastensuojelussa voi sisältää useita konkreettisia toimintatapoja, kuten:
rutiininomainen lasten ja perheiden näkemysten huomioiminen osana asiakastyötä
työntekijöiden väliset keskustelut asiakkaiden tulos- ja suhdetietodatasta
palautedatan hyödyntämisen työpajat, joissa ammattilaiset ja esimiehet tulkitsevat dataa yhdessä palvelujen kehittämiseksi.
On tärkeää, että palautetta kerätään kattavasti ja että sitä käsitellään ammattitaitoisesti. Siksi palautetietoinen työskentely vaatii tukirakenteensa: hyvinvointialueella on tärkeää olla koulutettuja kouluttajia ja ammattilaisilla tulee olla mahdollisuus FIT-konsultaatioihin.
Työskentelyn voi aloittaa mittarilomakkeilla, mutta vaikuttavuuden arviointi vaatii esimerkiksi datan analysointityökaluja ja koulutusta työntekijöille ja esimiehille. Näitä on tarjolla ja käytössä.
Palautteen hyödyntäminen vaikuttavuustiedon tuottamisessa ei ole pelkästään teknistä työtä, vaan myös eettinen velvoite. Lastensuojelussa palautteen keräämiseen ja käyttöön liittyy monia eettisiä kysymyksiä, kuten:
luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja
palautteen antajien oikeudet ja asema
palautteen käytön avoimuus ja reiluus.
Tämän vuoksi palautetietoista työskentelyä varten on tärkeää luoda eettiset periaatteet organisaatiossa ja varmistaa hyvä viestintä asiakkaiden suuntaan.
Palautetietoinen työskentely parantaa vaikuttavuutta ja lisää luottamusta
Palautetietoinen työskentely vaikuttavuustiedon tuottajana lastensuojelussa on välttämätöntä, jotta lasten hyvinvointia voidaan tukea mahdollisimman tehokkaasti. Se tarjoaa työkalut tiedolla johtamiseen, parantaa palveluiden laatua ja edistää eettistä toimintaa. Lastensuojelutoiminnan kehittäminen palautetiedon pohjalta ei ole vain tapa parantaa vaikuttavuutta, vaan se myös vahvistaa lasten ja perheiden luottamusta järjestelmään.
Kun palautetietoinen työskentely juurtuu osaksi lastensuojelun toimintakulttuuria, saavutetaan merkittäviä hyötyjä, jotka näkyvät lasten ja perheiden parempana hyvinvointina ja turvallisuutena. Tässä kehitystyössä vaikuttavuustiedon tuottaminen ei ole pelkästään työkalu, vaan myös perusta, jolla rakennamme tulevaisuuden lastensuojelua.
Tämä kirjoitus on viides osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!
Mackrill Thomas & Svendsen Idamarie Leth (2021) Implementing Routine Outcome Monitoring in Statutory Children`s Services. Child and Adolescent Social Work Journal 38:193-200.
Miller Scott D. & Bertolino Bob (2018) FIT. Feedback-informed treatment. Palautetietoinen hoito. Helsinki: Aktori.
Timperi Tiina, Yliruka Laura & Katariina Similä (2025)
Tippett, Ann-Mari & Yliruka, Laura (2025) Palautetietoisen toimintakulttuurin mahdollisuudet lastensuojelun vaikuttavuuden vahvistamisessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Vol 62, nro 2. https://journal.fi/sla/article/view/155896.
Tippett, Ann-Mari; Yliruka, Laura (2023) FIT-mittarin pilotointi lastensuojelussa: ensimmäiset askeleet. THL: työpapereita 20/2023.
Kirjoittaja
Laura Yliruka
tutkimusjohtaja, FITFUTURA-hanke, Itä-Suomen yliopisto vieraileva tutkija, THL
Laura Yliruka aloittaa kehitysjohtajana Itlan innovaatio- ja kehittämistoiminnassa syyskuussa
Mielen voimavaroista ja tulevaisuudenuskon vahvistamisesta kokoonnuttiin keskustelemaan Itlan ja YOUNG-ohjelman järjestämään Kansalliseen dialogiin 20.5.2025. Mukana oli nuorten lisäksi näkökulmia neljästä ministeriöstä, neljältä tutkijalta ja kahdesta järjestöstä.
Onko nuorilla aikaa ja tilaa oppia elämää ja etsiä omaa tietään?
Keskustelun yhdeksi pääteemaksi nousi kysymys: nähdäänkö nuoret nykyään liikaa suoritusten kautta? Nuorten oikeutta harhailla ja elää haluamallaan tavalla pidettiin arvokkaana. Keskustelijat muistuttivat, että ”haahuilusta” huolimatta, tai ehkä sen ansiosta, monesta on kuitenkin tullut juuri se yhteiskunnan tarvitsema veronmaksaja.
Nuoruuteen kuuluu oman tien etsintä – mihin kouluttaudun, mitä työtä haluan tehdä, millaiset arvot ohjaavat elämääni ja millaista elämää ylipäänsä haluan elää. Yhteiskunta näyttää haluavan pitää etsikkoajan ja polun veroja maksavaksi kansalaiseksi mahdollisimman lyhyenä. Valinnat koulutuksesta ja suuntautumisesta pitää tehdä yhä aikaisemmin ja aikaisemmin.
Olisi tärkeää, että julkinen puhe nuorista olisi arvostavampaa, yhteisöllisyyttä luovaa ja tulevaisuuden uskoa vahvistavaa. Nuorten tulisi voida luottaa siihen, että oma paikka yhteiskunnassa löytyy. Nuoret tarvitsevat emotionaalista tukea. Tämä tarve ei poistu mihinkään, vaikka Suomessa nuoret irtautuvat kasvuperheestä muihin maihin verrattuna varhain.
Miten on aikuisten tulevaisuudenuskon laita?
Keskusteluun osallistuneet nuoret nostivat esiin huolensa aikuisista. Monen kokemus oli, että nuorten tulevaisuudenuskon häviämiseen on vaikuttanut se, että aikuiset heijastavat nuoriin omat epävarmuutensa ja pelkonsa muuttuvan maailman edessä.
Esimerkiksi nuoria kohtaavat työntekijät ovat kertoneet, että tulevaisuus näyttäytyy nuorille kauheana, kun he kuuntelevat aikuisia. Se, mitä näytetään, on kuinka rankkaa aikuisena ja työelämässä on. On inhottavia työkavereita ja kauhea pomo. Tämä on se, mitä monet aikuiset tuovat kotiin. Nuoret kantavat huolta aikuisten jaksamisesta, myös kohtaamiensa ammattilaisten jaksamisesta. Olisi tarvetta näyttää nuorille, että aikuisuus on hyvä asia ja tulevaisuuteen kannattaa uskoa.
Kaikki tarvitsevat selvästi enemmän viestiä siitä, että tavallinen riittää. Vanhempia on hyvä muistuttaa siitä, että tavallinen vanhemmuus on hyvää vanhemmuutta. Elämään kuuluu monenlaisia tunteita ja käänteitä. Aikuisten rooli on kestää nuorten negatiiviset tunteet ja olla tukena. Heti ei ole välttämätöntä etsiä ulkopuolista apua ja ammattilaisen interventiota. Aikuisten ja vanhempien voimaannuttamiselle olisi siis paljon tilausta.
Ovatko nuoret arvokkaita tässä ja nyt?
Nuorten tulevaisuususkon palauttamiseen ei ole yhtä keinoa tai taikasauvaa, jota heilauttamalla asia ratkeaa. Tarvitaan laajaa keinovalikoimaa, nuorten mukaan ottamista ja aitoa ylisukupolvista dialogia, jotta nuoret voivat kokea elämän olevan arvokasta tässä ja nyt, ei vasta joskus tulevaisuudessa ja vain suoritusten kautta.
On myös tärkeä huomata, että kaikilla ei ole samoja toimintaedellytyksiä esimerkiksi rasismin ja taloudellisesti heikkojen lähtökohtien takia. Nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi tulemisen kokemuksen pitäisi kuulua kaikille. Tämä edellyttää moniäänisyyden vahvistamista.
Korona-aika on ikävä esimerkki siitä, miten nuoria ei kuultu, vaikka osallisuuden edistämiseen ja kuulluksi tulemiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä jo pitkään. Monen nuoren tärkeä kehitysvaihe jäi elämättä koronan aikana ja sitä laskua maksetaan edelleen muun muassa mielenterveyden ja sosiaalisten suhteiden haasteina.
Nuorten luottamusta yhteiskuntaan vahvistetaan ottamalla heidät mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
On tärkeää, että näistä virheistä opitaan ja aito osallisuus otetaan vakavasti. Nuorten luottamusta yhteiskuntaan vahvistetaan ottamalla heidät mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Välittäviä tekijöitä nuoruuden siirtymävaiheessa ovat hyvät sukupolvisuhteet, nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kasvattava politiikka, laadukkaat ja saavutettavat palvelut, ymmärtävä ja kannatteleva julkinen keskustelu sekä kannattelevat yhteisöt, jotka osallistavat ja rohkaisevat luovuuteen.
Nuorten omanlaisen toimijuuden mahdollistaminen esimerkiksi taiteen ja kulttuurin kautta vahvistaa hyvää elämää ja uskoa pystyvyyteen. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen omana itsenään auttaa myös toimimaan porukassa.
Kun nämä toteutuvat, on mahdollisuus aktiivisesti toimia tulevaisuuden tekijöinä.
Kansallisten dialogien teemana keväällä 2025 oli mielen voimavarat. Lue lisää Kansallisista dialogeista.
Laura Yliruka tulee kehitysjohtajana johtamaan innovaatio- ja kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palveluiden uudistumista lapsi- ja perhelähtöisiksi – paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Tehtävään saapui yhteensä 90 hakemusta.
Kehitysjohtaja johtaa yhteisövaikuttavuuden tiimiä sekä vahvistaa moninäkökulmaisen tiedon, käytännön kehittämistyön ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta. Yhteisövaikuttavuustyö edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista uudistumista sekä tukee eri toimijoiden välistä yhteiskehittämistä ja oppimista. Tällä hetkellä työtä tehdään yhdeksällä alueella, ja tavoitteena on laajentaa yhteisövaikuttavuuden malli valtakunnalliseksi kehittämisen tavaksi.
”Näen kehitysjohtajan tehtävässä hienoja mahdollisuuksia tukea sitä työtä, jota alueille tehdään lasten, nuorten ja perheiden kasvuympäristöjen hyväksi. Arvostan Itlan rohkeutta, innovatiivisuutta ja tietointensiivistä toimintatapaa. Olen etuoikeutettu päästessäni tekemään yhteistyötä niin Itlan henkilöstön kuin alueiden toimijoidenkin kanssa”, kertoo Laura.
Yliruka on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2015 aiheenaan osaamisen johtaminen ja osaamista tukevat reflektiiviset rakenteet. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin käytäntötutkimuksen dosentuuri Itä-Suomen yliopistosta. Ennen Itlaan siirtymistään Laura toimi tutkimusjohtajana monialaisessa lastensuojelun tutkimushankkeessa, jossa koulutetaan, tutkitaan ja yhteiskehitetään palautetietoisen työskentelyn käyttöönottoa lastensuojelussa ja yhteistyöverkostoissa. Hänellä on myös laajaa kokemusta lastensuojelun kansallisista kehittämistehtävistä THL:n kehittämispäällikkönä.
”Lauralla on vahvaa osaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja niiden uudistamisesta sekä monialaisesta ja verkostomaisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Laura tuo mukaan arvokasta asiantuntemusta ja kokemusta moninäkökulmaisen tiedon, käytännön kehittämisen ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta sekä kykyä rakentaa siltoja ja vaikuttavia verkostoja näiden välille,” toteaa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
Toivotamme Lauran lämpimästi tervetulleeksi Itlaan ja menestystä Itlan uutena kehitysjohtajana!
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin, monimutkaisiin ja monitieteellisyyttä edellyttäviin haasteisiin.
STN on myöntänyt kolmen vuoden jatkorahoituksen vuonna 2022 alkaneen Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelman ohjelmajohtaja Marjo Kurjelle. Ohjelmajohtaja edistää laadukkaan, monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin ratkaisuja, joilla turvataan kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.
“YOUNG-ohjelman tavoitteena on lasten ja nuorten osallisuuden ja arvostuksen lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä”, Marjo Kurki kertoo.
“Tutkimusperustaisilla ratkaisuilla voimme uudistaa palveluita niin, että erilaisille riskeille alttiit lapset ja nuoret tunnistetaan paremmin ja heille tarjotaan oikea-aikaista, laadukasta ja vaikuttavaa tukea yhdenvertaisesti. Tämä edistää myös Itlan visiota lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta.“
Myös Itlan johtamat työpaketit saivat jatkorahoituksen
Vuoteen 2028 jatkuva YOUNG-ohjelma koostuu viidestä eri hankkeesta (ACElife, IMAGINE, Right to Belong,SchoolWellja Ulos epätoivosta), joihin kuuluu eri työpaketteja. Niissä kehitetään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen sekä edistetään kestävää lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Kaikille työpaketeille myönnetään rahoitus erikseen.
Itla vastaa sekä IMAGINE- että Right to Belong -hankkeissa yhdestä työpaketista, joille kummallekin myönnettiin jatkorahoitus vuosiksi 2026–2028.
IMAGINE-työpaketti lisää ymmärrystä siitä, mitkä tekijät edistävät ja estävät lapsille ja nuorille tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on tukea tutkitusti vaikuttavien menetelmien onnistunutta käyttöönottoa ja vakiintumista ammattilaisten arkeen.
Right to Belong -hankkeen päämääränä on lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen. Itlan työpaketti keskittyy yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttamistyöhön sekä tutkimusperusteisten ratkaistujen edistämiseen osana Osallistujien Suomi-ohjelmaa.
Filosofian tohtori Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin perustaja. Neuvonen on erikoistunut yhteiskunnallisten ja organisaatiotason muutosten ymmärtämiseen ja toiminut asiantuntijana lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä projekteissa.
Keskeisinä teemoina Neuvosen ja Demos Helsingin työssä ovat olleet yksilöiden, kansalaisyhteiskunnan, julkisten organisaatioiden ja yritysten muuttuvat vastuut ja työnjaot osana yhteiskuntien laajempia muutoksia. Hän on ollut mukana työstämässä muun muassa teemoja lasten ja nuorten liikkumisesta ja koulun ja oppimisen kytkeytymisestä ympäröivään yhteiskuntaan.
”Itla on tehnyt viime vuosina hienoa työtä lasten, nuorten ja perheiden elämään liittyvien tulevaisuusteemojen parissa. Olen iloinen päästessäni tukemaan tätä työtä hallituksen jäsenenä”, Neuvonen kertoo.
Aleksi Neuvonen nimitettiin professori Mirjam Kallandin tilalle vuoden 2025 loppuun. Kalland on ollut Itlan hallituksen jäsen vuodesta 2018.
”Mirjam toi vahvaa osaamista hallituksen työskentelyyn ja strategisiin pohdintoihin. Kiitämme häntä lämpimästi arvokkaasta panostuksesta, jonka hän on antanut Itlan toiminnan kehittämiseen sen eri vaiheissa”, Itlan hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen kiittää.
