Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen?

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö edistää Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Toteutamme tehtäväämme jalostamalla ja välittämällä laadukasta tietoa ja käytännön ratkaisuja päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi, vauhdittamalla lasten ja nuorten kasvuympäristöjen ja palveluiden uudistumista sekä vahvistamalla rakentavaa keskustelua lapsi- ja perhemyönteisestä yhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta.

Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vanhempainvapaan sijaiseksi

Viestinnällä teemme näkyväksi Itlan tarkoituksen, edistämme visiomme ja vaikuttavuustavoitteidemme saavuttamista ja vahvistamme Itlan tunnettuutta ja mainetta. Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vastaamaan visuaalisen ja audiovisuaalisen sisällön tuotannosta Itlassa. Visuaalisen viestinnän asiantuntija on osa säätiön viestintätiimiä.

Visuaalisen viestinnän asiantuntijana

• vastaat siitä, että Itlan ilme säilyy tunnistettavana ja yhtenäisenä ja vastaa graafista ohjeistusta
• vastaat taitosta, visuaalisesta sisällöntuotannosta, kuten erilaisten julkaisujen ja sosiaalisen median kuvien tuottamisesta, ja valokuvauksesta
• kuvaat ja editoit videoita
• olet mukana julkaisujen ja graafisen ja audiovisuaalisen tuotannon ulkoisissa hankinnoissa
• osallistut verkkosivujen kehittämiseen ja päivittämiseen
• osallistut muihin viestinnän tehtäviin.

Mitä toivomme Sinulta?

Sinulla on

• pistämätön visuaalinen silmä ja näkemystä siitä, miten viestiä moninäkökulmaisesta tiedosta ja ratkaisuista erilaisille kohderyhmillemme visuaalisessa muodossa
• audiovisuaalista ja verkkosivuihin liittyvää teknistä osaamista ja kykyä tuottaa saavutettavia ja vaikuttavia sisältöjä
• Adobe-ohjelmat ja Canva hallussa
• hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
• tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolme vuotta työkokemusta alalta.

Eduksi katsomme kokemuksen podcast-tuotannosta (äänitys, jälkikäsittely).

Miksi meille töihin?

Tarjoamme merkityksellisen työn yhteiskunnallista muutosta tekevässä vakavaraisessa säätiössä sekä innostavan, aktiivisesti uudistuvan työyhteisön, jossa vaalimme uteliaisuutta ja yhdessä oppimista toimintaperiaatteidemme mukaisesti.

Työsuhde on kokoaikainen, määräaikainen vanhempainvapaan sijaisuus. Tehtävä edellyttää viikoittaista läsnäoloa toimistollamme Helsingin Hakaniemessä, minkä lisäksi etätyö on mahdollista. Tarjoamme hyvät työsuhde-edut, viihtyisän työympäristön ja mukavat työkaverit!

Kiinnostuitko?

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi ja portfoliosi tai työnäytteitä viimeistään 8.6.2025 osoitteeseen rekry@itla.fi. Sisällytä hakemukseesi myös palkkatoivomuksesi.

Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ”visuaalisen viestinnän asiantuntija” ja nimeä liitetiedostona oleva hakemus, ansioluettelo ja portfolio/työnäytteet muodossa ”Sukunimi–visuaalisen viestinnän asiantuntija”.

Työsuhde alkaa 1.9.2025 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2026.

Lisätietoja

Lisätietoja tehtävästä antaa viestintätiimin esihenkilö, viestintäjohtaja Kirsi Campello 26.5. klo 11–12 ja 4.6. klo 9–10 puhelimitse 040 630 1633 tai sähköpostitse kirsi.campello@itla.fi.

Kirsi Campello

Viestintäjohtaja

Director of Communications

kirsi.campello@itla.fi

040 630 1633

Tutustu asiantuntijaan

Sosiaalityössä vaikuttavuuden arviointi ei voi olla vain tulosten tarkastelua

Sosiaalityön vaikuttavuustutkimuksen tarvetta on Suomessa haettu perinteisesti etenkin alan sisäisistä perusteluista, jotka liittyvät lainsäädäntöön ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.

Nykyään vaikuttavuustiedon tarve on näkyvästi esillä lähes kaikissa keskeisissä sosiaali- ja terveysalaa koskevissa ohjelmissa ja julkilausumissa. Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon toimia tulisi perustella sillä, ovatko ne vaikuttavia vai eivät. Valitettavan usein päätöksiä joudutaan tekemään muulla tavoin, kuin vaikuttavuustiedon avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi lähipalvelujen karsiminen tai muuttaminen kokonaan tai osittain digitaaliseksi asioinniksi. Vaikuttavuustutkimusta ei ole riittävästi saatavilla niin, että toimia voitaisiin perustella tiedon avulla, jolloin esimerkiksi palvelujen karsintaa tehdään palvelun suorien kustannusten perusteella.

Ensimmäinen edellytys sosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiselle on saada tietoa niistä tavoitteista, joita sosiaalityössä on. Ilman tietoa tavoitteista emme voi tutkia, miten hyvin palvelu on tukenut ihmisiä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi sosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, mitä kaikkea sosiaalityössä tehdään tämän vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Sosiaalityössä voidaan esimerkiksi tarjota asiakkaille keskusteluapua, taloudellista tukea tai ohjata asiakkaita muihin palveluihin. Vaikuttavuuden arviointi tarkoittaa sitä, että kaikista näistä asioista on tietoa, kun vaikuttavuutta tarkastellaan.

Miten sosiaalityön vaikuttavuutta voi mitata?

Mittaaminen (measurement) ja mittari (measure) liitetään yleensä määrällisen tiedon keruuseen (Fischer & Corcoran 2013, 2020). Tällöin mittarilla tarkoitetaan kysymysten tai väittämien kokoelmaa, jolla pyritään mittaamaan erilaisia moniulotteisia ilmiöitä, kuten asenteita tai arvoja. Michael Quinn Pattonin (1997) mukaan mittarin valinnassa tärkeintä on tarkoituksenmukaisuus ja uskottavuus mitattavan ilmiön tarkastelussa.

Kansainvälisesti standardoituja tulosmittareita on saatavilla lukuisa määrä (Fischer & Corcoran 2013, 2020), mutta niiden avulla saadaan tietoa vain tuloksista, ei vaikuttavuudesta. Viime vuosina myös Suomessa on tutkittu ja kehitetty sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin suunnattuja mittareita (esimerkiksi AVAIN-mittari, 3X10D ja FIT-mittaristo). Näiden mittareiden avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja hyvinvointia tukevista tekijöistä. Jos tieto kerätään samalla mittaustavalla eri puolilla Suomea, voidaan myös eri alueiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja tutkia tämän tiedon avulla.  

Lapsiperheiden palveluista tarvitaan ja kaivataan vaikuttavuustietoa

THL:n mukaan palveluja ja tukea tarvinneista vanhemmista merkittävän suuri osa ei ole saanut palvelua tai tukea, jota olisi kokenut tarvitsevansa. Perhetyössä näin koki noin joka toinen vanhemmista ja kotipalvelussa kaksi kolmesta vanhemmasta. Tukea ammattilaisilta lapsen käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmiin koki saaneensa riittämättömästi joka viides ja tukea omaan jaksamiseen reilu puolet vanhemmista. Kokemus palvelujen ja tuen riittämättömyydestä oli yhteydessä vanhemman haavoittuvaan asemaan.

Hyvinvointialueiden palveluiden rajalliset resurssit vaikeuttavat lapsiperheiden tarvitseman tuen oikeaa kohdentamista. Esimerkiksi lastensuojelu on ruuhkautunut. Lähes 80 prosenttia lastensuojelun työntekijöistä on samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että työaika ei riitä välttämättömien työtehtävien tekemiseen. Tämä esimerkki osoittaa, miten erityisesti kriittisen talouden tilanteessa on aiempaa suurempi tarve tietää, millaiset palvelut ja toimet ovat muita vaikuttavampia.

Voisiko tekoäly auttaa löytämään vaikuttavia palveluita niitä tarvitseville?

Tekoälyllä tarkoitetaan erilaisia kone- ja syväoppimisen muotoja, jotka mahdollistavat suurten datamassojen nopean analysoinnin. Koneoppimisen avulla niin sanottu tekoäly voi käsitellä suuria tietoaineistoja, löytää malleja ja tehdä ennusteita tai päätöksiä laajojen ja heterogeenisenkin aineistomassojen perusteella. Jos esimerkiksi seuraisimme lasten ja perheiden palveluissa asiakkaiden kanssa asetettuja tavoitteita ja heidän saamiaan palveluita, voisi tekoäly koota näistä tiedoista nopeasti erilaisia yhteenvetoja siitä, miten hyvin vaikkapa lastensuojelussa on saavutettu tavoitteet valtakunnallisesti. Tieto auttaisi suuntaamaan vaikuttaviksi osoittautuneita menetelmiä ja palveluita.

Nykyään on olemassa runsaasti kirjallisuutta siitä, miten sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset voivat käyttää tekoälyä auttaakseen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Luultavasti eniten on tarkasteltu mahdollisuuksia ennustaa palvelutarpeita ja löytää niin sanottuja riskiryhmiä tekoälyn ja koneoppimisen avulla.

Tekoälymalleja on testattu jo myös lasten ja perheiden palveluissa. Amerikkalaistutkimuksessa esimerkiksi testattiin koneoppimismalleja ennustamaan nuoren hoidon onnistumisen todennäköisyyttä psykiatrisessa laitoshoidossa verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Näihin koneoppimismalleihin perustuvat sijoitussuositukset erottelivat nuoret, jotka olivat laitoshoidossa, verrattuna niihin, jotka eivät olleet laitoshoidossa. Tulosten perusteella koneoppimismallit olivat lupaavia positiivisten sijoitustulosten ennustamisessa ja tulevien sijoituspäätösten tukemisessa nuorten hoidossa. Ennustemallin avulla saatiin lupaavia tuloksia myös kustannuksiltaan edullisemman hoitopaikan valintaan. Tutkijoiden mukaan tekoälyn käyttöön perustuvan ratkaisun kustannukset maksavat itsensä takaisin jossain vaiheessa, koska malli vähentää hoitoon liittyviä kustannuksia. Dataan perustuvan ratkaisun toteuttaminen voi olla kallista, mutta ne todennäköisesti kompensoituvat hoidon kustannusten vähenemisellä.

Tulosten perusteella koneoppimismallit olivat lupaavia positiivisten sijoitustulosten ennustamisessa ja tulevien sijoituspäätösten tukemisessa nuorten hoidossa.

Myös Suomessa on ollut vastaavanlaisia kokeiluja. Esimerkiksi vuonna 2018 tutkittiin, voidaanko lasten ja nuorten ongelmia tunnistaa tekoälyn avulla mahdollisimman aikaisemmassa vaiheessa, jotta sosiaalityön tukitoimet voitaisiin kohdistaa mahdollisimman hyvin niitä erityisesti tarvitseville lapsiperheille. Tuloksena syntyi ennustemalli, jonka oli tarkoitus ennustaa lastensuojelun tarpeessa olevia. Tutkimuksen perusteella mallin tunnistekyky ei ollut kovin hyvä, koska aineisto muodostettiin suostumusperustaisesti. Tutkimuksessa huomattiin, että jos dataa ei ole tarpeeksi, tekoälymalli ei pysty tunnistamaan riskejä riittävällä tarkkuudella.

On myös tarkasteltu erilaisten kontekstuaalisten tietolähteiden käyttöä vaikuttavuuden arvioinnin tukemisessa. Nämä voivat olla erilaisia tarinoita, kertomuksia ja asiakasasiakirjoja.

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää, että ratkaisut kyetään integroimaan huolellisesti ammattilaisten työprosesseihin ja työkaluihin. Tekoälyä hyödyntävissä kehitys- ja käyttöönottoprojekteissa tarvitaan paitsi osaamista esimerkiksi juuri toimivien segmentointien suunnitteluun, myös esimiesten ja johdon tukea niiden toteuttamisessa.

Voivatko tekoälymallit kohdentaa palvelut paremmin ja voiko niiden avulla saada aikaan myös kustannussäästöjä?

Tekoälykokeilut osoittavat, että niiden hyödyntäminen lasten ja perheiden palveluissa voi parhaimmillaan lisätä palvelujen vaikuttavuutta ja tuoda jopa kustannussäästöjä. Mallien kehittämisessä ja käyttöönotossa on kuitenkin otettava huolellisesti huomioon aiempien vastaavien hankkeiden kokemukset.

Yksi tällainen kokemus on, että ennustemallien (esimerkiksi palvelutarpeen ennustaminen) rakentamiseen tarvitaan suuria tietomääriä. Mitä enemmän dataa on käytettävissä, sen tarkemmaksi malli on mahdollista rakentaa. Tämä on Suomessa jo mahdollista varsin pitkälle, koska laki ohjaa kirjaamaan systemaattisesti kaikki asiakas- ja potilastiedot hyvinvointialueen tietojärjestelmiin. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) mahdollistaa tietojen käytön tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.

Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalla on oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet sen omassa toiminnassa palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten.

Samalla tulee ensiarvoisen tärkeäksi, että tiedot on kirjattu oikein. Sosiaalipalveluissa kirjaaminen ei valitettavasti ole vielä kaikilta osin niin systemaattista, että tietoa olisi saatavissa kaikista asioineista asiakkaista samantasoisesti. Eli on muistettava, että ennustemallit perustuvat sananmukaisesti niihin valintoihin, joita mallia kehitettäessä tehdään.

On muistettava, että ennustemallit perustuvat sananmukaisesti niihin valintoihin, joita mallia kehitettäessä tehdään.

Tekoälypohjaisten mallien käyttöön liittyviä riskejä ja eettisiä näkökohtia on käsitelty tutkimuksissa laajasti. Sosiaalihuoltoon tarkoitettujen tekoälypohjaisten toimintojen rakentamisessa tarvitaan sosiaalihuollon ammattilaisten ja myös palveluja saavien asiakkaiden näkemyksiä. Tutkimusten mukaan mallien käyttö koetaan sitä luotettavammaksi, kun tiedetään, mitä ”malli on syönyt”. Eli pitäisin läpinäkyvyyttä yhtenä tärkeimpänä asiana, kun tekoälypohjaisia sovelluksia ja malleja rakennetaan vaikkapa lasten ja perheiden palveluihin.

Tämä kirjoitus on kolmas osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!

Lue sarjan aikaisemmat kirjoitukset Vaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä – Kohti moninäkökulmaista ymmärrystä ja Kaikki on vaikuttavaa – vai onko?

Kirjoittaja

Minna Kivipelto

Johtava tutkija, THL ja työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto

Hyvinvointialueilla tehdään jatkuvasti päätöksiä siitä, millaisia mielenterveyttä vahvistavia, mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviä tai varhain hoitavia menetelmiä lapsille ja nuorille tarjotaan.

Itlan kehittämispäällikkö Miia Ståhlen mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä selkeää mallia siitä, ketkä vastaavat psykososiaalisten menetelmien valinnasta ja käyttöönotosta.

“Käytännöt vaihtelevat huomattavasti alueittain. Uuden menetelmän käyttöönotto on usein sosiaali- ja terveydenhuollon perustyön ”ulkopuolella” erilaisissa hankkeissa ja kehittämistyössä työskentelevien työntekijöiden varassa. Riskinä on silloin se, että tieto ja osaaminen käyttöönotosta voi lähteä organisaatiosta hankkeen päättyessä, eikä esimerkiksi hankeaikana käyttöönotettu menetelmä juurrukaan käyttöön”, kertoo Ståhle.

Itlan sekä hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden asiantuntijoista koostunut yhteiskehittämisen ryhmä on lähtenyt ratkomaan asiaa yhdessä. Työn tuloksena syntyi tutkimustietoon nojaava malli implementointitiimeistä. Mallia saa vapaasti hyödyntää ja soveltaa omalla alueellaan.

Kehittämistyössä on huomioitu alueiden näkökulman lisäksi myös menetelmien ylläpitäjien tärkeä rooli psykososiaalisten menetelmien juurtumisen tukena.

Selkeät vastuut auttavat onnistumaan

Implementointitiimien mallissa ehdotetaan tiimejä niin hyvinvointialueille, yhteistyöalueille kuin kansalliselle tasolle.

”Tutkimusten mukaan psykososiaaliset menetelmät saadaan huomattavasti nopeammin ja onnistuneemmin käyttöön, kun niiden käyttöönotosta vastaa yksittäisten työntekijöiden sijasta tiimi”, kertoo Itlan asiantuntija Helmi Heinonen.

Mallissa hyvinvointialueilla toimisi kaksi tiimiä, joista toinen vastaisi alueella käytössä olevien menetelmien kokonaiskuvasta ja toinen yksittäisen menetelmän käyttöönotosta. Molemmissa tiimeissä toimivat koordinaattorit fasilitoivat tiimien välistä yhteistyötä.

Hyvinvointialueilla toimivien pysyvien koordinaattoreiden työ psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton ja käytön kokonaisuudessa on todettu merkittäväksi menetelmien käyttöönottokokemusten ja tiimimallin kehittämisen yhteydessä. Koordinaattorit varmistavat implementointitiimien välisen vuorovaikutuksen ja menetelmien kokonaisuuden säilymisen selkeänä sirpaleisuuden sijaan.

Implementointitiimien mallissa yhteistyöalueella ja kansallisella tasolla toimivat tiimit tukisivat myös omalta osaltaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa hyvinvointialueilla.

Heinosen mukaan implementointitiimien mallin kehittäminen on herättänyt positiivisia kaikuja hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla. Mallin kehittämisessä mukana olleet alueiden asiantuntijat ovat kertoneet, että malli on muun muassa auttanut konkretisoimaan ja perustelemaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon liittyvää työtä omalla alueellaan.

Tulossa: tukisivusto psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon

Implementointitiimien malli on ensimmäinen maistiainen Itlan uudesta verkkosivukokonaisuudesta, joka tarjoaa tukea psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sivukokonaisuus ja siihen kuuluvat työkalut julkaistaan vielä ennen juhannusta.

Kesäkuuhun asti ei kuitenkaan tarvitse odottaa, sillä sivuista pääsee näkemään vilauksia jo ennakkoon Psykososiaalisten menetelmien onnistunut käyttöönotto lasten ja nuorten palveluissa -webinaarisarjan ensimmäisessä webinaarissa ma 26.5. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Implementointitiimin malli on kehitetty osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi -hanketta.

Kasvun tuki -aikakauslehden tämän vuoden jälkimmäinen numero on teemanumero, joka käsittelee lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien menetelmien ja toimintamallien implementointia eli suunnitelmallista käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluympäristössä. Etsimme nyt käsikirjoituksia teemanumeroon.

Lehteen voi tarjota vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä vertaisarvioimattomia puheenvuoroja, jotka voivat olla esimerkiksi näkökulmia ja analyysejä tietystä ilmiöstä. Aiheet voivat liittyä implementointiin laajasti: tekijöihin, jotka vaikuttavat implementointiin, implementointiprosessiin tai implementoinnin tuloksiin.

Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi menetelmän tai toimintamallin

• hyväksyttävyyttä
• käyttöönottoa
• tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta
• implementointikustannuksia
• toteutettavuutta
• käytön menetelmäuskollisuutta tai toistotarkkuutta
• käytön tulosten pysyvyyttä.

Käsikirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi terveys-, sosiaali-, kasvatus-, kansanterveys-, yhteiskunta- tai terveystaloustiedettä tai psykologiaa.

Menetelmien ja toimintamallien implementointi on sijoitus lasten ja nuorten tulevaisuuteen

.Menetelmien ja toimintamallien implementointi lasten ja nuorten palveluissa on sijoitus lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen. Menetelmiä ja toimintatapoja otetaan usein käyttöön ilman pitkäkestoista suunnitelmaa. Sen seurauksena lasten ja nuorten saaman tuen vaikuttavuus voi olla puutteellista, eivätkä menetelmät ja toimintamallit välttämättä juurru pitkäaikaiseen käyttöön. Silloin myös menetelmän tai toimintamallin käyttöönottoon käytetty osaaminen, raha ja aika valuvat hukkaan.

Suunnitelmallinen implementointi lisää todennäköisyyttä menetelmien ja toimintamallien onnistuneeseen käyttöönottoon. Samalla se auttaa hyödyntämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvä tiedejulkaisu

Kasvun tuki -aikakauslehti on Itlan kustantama tiedejulkaisu, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lehti on Julkaisufoorumin (JUFO) luokituksessa tasolla 1.

Kasvun tuki -aikakauslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa avoimesti Journal.fi-palvelussa. Lehti pyrkii laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa sekä lisäämään tieteiden välistä keskustelua Suomessa. Lehden tavoitteena on edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa sekä ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistaan suomen kielellä vertaisarvioituja systemaattisia katsauksia lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatuista psykososiaalista menetelmistä sekä metodologisia artikkeleita interventio- ja implementointitutkimuksesta. Lisäksi lehdessä julkaistaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujärjestelmään ja lapsipolitiikkaan liittyviä artikkeleita. Lehdessä julkaistut tutkimusartikkelit ovat kahden lehdestä riippumattoman vertaisarvioitsijan hyväksymiä.

Tutkimusartikkeleissa suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 4 000 ja viitteiden määrä alle 60. Puheenvuoroissa suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 2 000 ja viitteiden määrä alle 30.

Haluatko tarjota käsikirjoitusta?

Lähetäthän käsikirjoituksesi Journal.fi-palvelun kautta viimeistään 31.7. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään palaute ja tarkempi tieto prosessin jatkumisesta Journal.fi-palvelun kautta 15.8. mennessä. Kirjoittajien toivotaan viimeistelevän käsikirjoitukset 31.10. mennessä. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2025.

Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Tutustu asiantuntijaan

Right to belong -hankkeen tutkimuksen mukaan kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen aiheuttamia haasteita voitaisiin pyrkiä lieventämään osallisuuden kokemuksen avulla. Osallisuutta kokeva tuntee kuuluvansa yhteisöön ja pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kuntien sivistys- ja nuorisopalveluiden johtoa ja esihenkilöitä.

Kompleksiset yhteiskunnalliset ongelmat, kuten yksinäisyys, ovat tyypillisesti laajoja ja moniulotteisia, ja niihin vaikuttavat tarkasteltavan ongelman lisäksi myös muut kytkökset ja tapahtumat. Osallisuudella puolestaan tiedetään olevan paljon hyviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Nykyisessä palvelujärjestelmässä yksinäisyyden ja ostrakismin ehkäisyyn ja niissä auttamiseen tarvitaan niin kuntien eri toimialojen kuin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiä toimia.

”Kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa tunnistetaan lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja ostrakismia, mutta sen huomioimiseen tarvitaan tulevaisuudessa lisää tietoisuutta ja systemaat­tisuutta, koska tunnistaminen on toistaiseksi usein yksittäisten ammattilaisten varassa”, sanoo erikoistutkija Anni Kyösti.

”Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin huomioimiseen tarvitaan tulevaisuudessa lisää tietoisuutta ja systemaattisuutta.”

Mikä tekee yksinäisyydestä ja ostrakismista kompleksisen ilmiön?

Yksinäisyyden ja ostrakismin kompleksisuus ilmenee seuraavilla tavoilla:

• Ilmiöiden tun­nistaminen on vaikeaa.
• Saatavilla oleva tieto on hajanaista.
• On useita vuorovaikutussuhteita ja osallisia.
• Osallisuuskokemuksen luominen voi olla haastavaa.
• Palveluissa eri tasojen toiminnan yhdistä­minen on vaikeaa.

Yksinäisyyden ja ostra­kismin tarkastelu kompleksisuuden käsitteen avulla aut­taa hahmottamaan ilmiön haastavaa luonnetta kuntapalveluissa, sen kytköksiä muihin hallinnon tasoihin ja organisaatioihin sekä lasten ja nuor­ten osallisuutta vaikeuttavia tekijöitä.  

Aikuisten tehtävänä on huolehtia eri toimialojen ja organisaatioiden välisistä suhteista ja niiden toimivuudesta. Sivistys- ja nuorisopalveluiden välinen yhteistyö on yksi mahdollisuus yksinäisyyttä kokevien tunnistamisessa ja auttamisessa.

Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä arkeen

Tutkimuksen perusteella kompleksisen ilmiön, eli tässä tapauksessa yksinäisyyden ja ostrakismin, aiheuttamia haasteita voitaisiin kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa pyrkiä lieventämään osallisuuden kokemuksen avulla.

Yksinäisyys ja ostrakismi ovat usein tunnistettavissa lasten ja nuorten arjessa, jossa heille voidaan luoda myös yhteisöön kuulumisen tunnetta vastavoimaksi yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemukselle. Samaan aikaan lapset ja nuoret olisi hyvä ottaa mukaan pohtimaan ratkaisuja yksinäisyyden ja ulossulkemisen kokemuksiin. Esimerkiksi kouluissa tulisi tuoda edustuksellisten keinojen, kuten oppilaskuntatoiminnan, rinnalle arkisia osallisuuden kokemuksia.

Lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan pohtimaan konkreettisia keinoja, joilla yksinäi­syyteen ja ostrakismiin voidaan puuttua arjen yhteisöissä ja joilla heitä voidaan tarvittaessa tukea palveluissa. Näin erilaiset, eri tilanteissa elävät ja eri taustaiset lapset ja nuoret voisivat vaikuttaa nykyistä paremmin heitä kos­keviin asioihin.

Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista kokeville lapsille ja nuorille. Osallisuus palveluissa on yksi ”Right to Belong: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Right to Belong -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Lisätietoja

Anni Kyösti

Erikoistutkija

Senior Researcher

Osallisuus palveluissa -tutkimus

anni.kyosti@itla.fi

040 538 6959

Tutustu asiantuntijaan

Yhden yhteydenoton periaate on yksi Pohjois-Pohjanmaan keskeisistä strategisista tavoitteista. Siksi Pohteessa käynnistettiin lapsiperheiden palveluohjaus, jonka kautta niin perheet kuin ammattilaisetkin tavoittavat kaikki lapsiperhepalvelut yhdestä paikasta. Malli on saanut nimensä Rannikon alueelta, jossa palveluohjaus aloitettiin puolitoista vuotta sitten.  Tänä vuonna sen on tarkoitus laajentua koko Pohteen alueelle.

Yhteydenottoihin vastaa palveluohjaaja, jonka työnkuvaan kuuluu ratkaisujen pohtiminen ammattilaisten ja perheiden kanssa sekä eri toimijoiden yhdistäminen.

Johdon sitoutuminen avainasemassa

Oleellista uuden mallin kehittämisessä on ollut johdon ja etenkin lähijohdon sitoutuminen. Työssä on mukana esihenkilöitä laajasti eri palveluista, kuten alkuarvioinnista, lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluista, lapsiperhepalveluista ja opiskeluhuollosta.

”Mallin juurtumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat yhteinen suunta ja halu kehittää työtä”, korostavat projektisuunnittelija Sari Jussinniemi ja perhekeskusvastaava Heidi Laitila Pohteesta.

Palveluohjauksen taustalla oli huomio siitä, että alueella on tehty paljon päällekkäistä työtä. Se vei ammattilaisten resursseja ja hankaloitti palvelujen saamista.

“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti.”

”Kun päällekkäistä työtä on karsittu, ammattilaiset pystyvät palvelemaan asiakkaita paremmin. Palveluohjaus onkin saanut niin perheiltä kuin ammattilaisiltakin positiivista palautetta: nykyään riittää, kun on yhteydessä yhteen paikkaan. Yhteydenottoihin vastataan välittömästi, ja asia lähtee eteenpäin”, Sari Jussinniemi kertoo.

Hoitojonot ovat lyhentyneet

Ennen palveluohjausta esimerkiksi psykiatrisille sairaanhoitajille tuli asiakkaita monelta eri taholta, ja tilannetta oli vaikea hallita. Palveluohjauksen avulla asiakkaat pääsevät hoidon tarpeen arviointiin aiempaa nopeammin, eivätkä ongelmat ehdi eskaloitua.

”Kun kaikki yhteydenotot tulevat samaan paikkaan, tiedämme, milloin jonoja alkaa muodostua ja mistä se johtuu. Hoitojonoja on jo purettu”, Heidi Laitila kuvailee.

Sari Jussinniemi on havainnut palveluohjauksen kehittävän myös systeemistä työotetta ja toisten työn tuntemusta, kun perhe asetetaan keskiöön ja erilaiset ammattilaiset kohtaavat sen yhdessä.

“Parhaita onnistumisia ovat tilanteet, joissa hätääntynyt vanhempi rauhoittuu: kun saamme yhdessä mietittyä, mikä auttaisi ja asia lähtee etenemään.”

”Meillä on upeita ammattilaisia, mutta olemme tottuneet työskentelemään itsenäisesti asiakkaiden kanssa. Tarvitaan rohkeutta toimia yhdessä”, Jussinniemi toteaa.

Palveluohjaaja on yhdistävä tekijä perheen ja muiden ammattilaisten välillä

Rannikon mallissa asiakkaita ja ammattilaisia neuvotaan, ohjataan ja tuetaan monikanavaisesti: yhteyttä voi ottaa puhelimitse ja sähköpostitse sekä perheille tarkoitetun sähköisen Pyydä apua -painikkeen kautta.  Palveluohjauksen kautta järjestetään myös verkostoja perheiden ympärille.

Palveluohjaaja Johanna Arffman on linkki ammattilaisten ja perheiden välillä. Hän tukee, jakaa tietoutta ja yhdistää eri toimijoita tavoitteenaan auttaa niin ammattilaisia kuin perheitäkin.

Parhaalta tuntuu kuitenkin se, että pystyy rauhoittamaan hätääntynyttä vanhempaa.

”Kun saamme yhdessä mietittyä mikä auttaisi, ja asia lähtee etenemään. Silloin asiakkaalle tulee tunne, että hänen asiallaan on merkitystä ja hänestä välitetään.”

Tavoitteena tasalaatuisuus

Sekä perheet että ammattilaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä uuteen malliin, mutta palveluohjauksen tasalaatuisuudessa on vielä kehitettävää.

“On tärkeää, että kaikilla ohjaajilla on käytettävissään samat tiedot. Myös asenteella on todella paljon merkitystä: kun lähdetään luomaan uutta, kaikki ei aina onnistu heti. Meillä kaikki palveluohjaajat haluavat kehittää toimintaa yhä paremmaksi, ja uskon että vähitellen työn merkitys alkaa näkyä myös taloudellisesti”, Sari Jussinniemi kertoo.

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Tutustu asiantuntijaan

Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560

Tutustu asiantuntijaan

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793

Tutustu asiantuntijaan

Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 621 4196

Tutustu asiantuntijaan

Nuorten hyvinvointi on avain kestävän ja menestyvän yhteiskunnan rakentamiseen. Vaikka monien tutkimusten ja indikaattorien mukaan valtaosa suomalaisnuorista on tyytyväisiä elämäänsä, herättävät merkit nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä, kasvavista hyvinvointieroista ja laskevasta tulevaisuususkosta huolta.

Valtaosa nuorista suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti, mutta Nuorisobarometrin mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt kymmenessä vuodessa merkittävästi: enää 61 prosenttia suhtautuu omaan tulevaisuuteensa optimisesti aikaisemman 83 prosentin sijaan.

Sitra avaa rahoitushaun hankkeille, joissa kehitetään nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Rahoitushaku toteutetaan yhteistyössä Itlan kanssa.

Rahoitushaussa rahoitetaan nuorten arkea parantavia ratkaisuja. Rahoitettavien ratkaisujen tulee olla toteutusvaiheessa tai siirtyä siihen hankkeen aikana. Rahoituksella pyritään vauhdittamaan ratkaisujen juurruttamista ja levittämistä alueellisesti tai valtakunnallisesti.

”Haluamme tukea ja vahvistaa käytännönläheisiä ja pitkäjänteisiä ennaltaehkäiseviä toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka vastaavat nuorten ja perheiden arjen haasteisiin ja tukevat hyvinvointia jo ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua”, kertoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

Rahoitushaussa rahoitettavien ratkaisujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee ottaa nuoret vahvasti mukaan.

”On tärkeää, että kehittämisessä huomioidaan nuorten moninaiset elämäntilanteet ja vahvistetaan nuorten toimijuutta sekä yhteistyötä nuorten palveluissa ja kasvuympäristöissä”, jatkaa Vataja.

Rahoitusta voivat hakea kahden tai useamman organisaation muodostamat konsortiot. Vähintään yhden hakijakonsortioon kuuluvan rahoituksen hakijan tulee olla hyvinvointialue, kunta, kuntayhtymä tai valtionhallinnon organisaatio.

“Paras tieto ratkaistavista ongelmista ja tarvittavista ratkaisuista löytyy nuorten parissa jo toimivilta tahoilta. Haluamme löytää ja tukea yhteiskunnan eri toimijoiden kehittämiä ratkaisuja, jotka aidosti parantavat nuorten arkea. Toivomme rohkeita hakemuksia eri toimijoilta,” kertoo Sitran johtava asiantuntija Saara Rimon.

Rahoitushaussa rahoitetaan 1–3 hanketta siten, että rahoitus hankkeille voi olla yhteensä noin 500 000 euroa. Sitran rahoitusosuus voi olla enintään 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Rahoitushakua koskevat tiedot on koottu hakusivulle, josta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet.

Hakemukset tulee jättää viimeistään perjantaina 30.5.2025 klo 12:00 Sitran sähköisessä asiointipalvelussa.

Rahoitushausta järjestetään hakuinfo Teamsissa 13.5.2025 klo 12–13. Ilmoittaudu mukaan 9.5. kello 16 mennessä!

Lisätietoja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja

CEO

katri.vataja@itla.fi

040 702 0899

Tutustu asiantuntijaan

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman sekä muiden lapsen elämässä olevien tärkeiden aikuisten myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista arkea kotona, koulussa tai päiväkodissa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Keskusteluissa käydään läpi lapsen tai nuoren arkea, tunnistetaan hänen ja perheen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä pohditaan, miten häntä voidaan tukea. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2017. 

”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman. 

Menetelmän arvioitsijat löytyivät helposti viime syksynä järjestetyn arvioitsijakoulutuksen osallistujien joukosta. 

”Arviointi on jo käynnissä: kirjallisuushaut on tehty ja arvioitsijat ovat työn touhussa”, Backman kertoo. 

”Menetelmästä on tehty suomalaista ja pohjoismaista vaikuttavuustutkimusta, myös korkean tulotason maista. Kirjallisuushaussa menetelmästä löytyi myös suomalaisia tutkimuksia esimerkiksi menetelmän implementoinnista.” 

Keskustelua arjen asioista 

Lapset puheeksi -keskustelu on osa Lapset puheeksi -menetelmää yhdessä Lapset puheeksi -neuvonpidon kanssa. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on tukea lapsia, nuoria ja perheitä heidän jokapäiväisessä elämässään esimerkiksi kotona, päiväkodissa, neuvolassa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä. Menetelmää käytetään myös erilaisissa lapsille, aikuisille ja perheille suunnatuissa sosiaali- ja terveysalan palveluissa, järjestöissä sekä vastaanottokeskuksissa. Lapset puheeksi on rekisteröity tavaramerkki. 

Lapset puheeksi -keskustelun tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia tukemalla lapsen tärkeitä ihmissuhteita ja räätälöimällä lapsen tai nuoren arkipäivä juuri hänelle sopivaksi.  Menetelmää voidaan käyttää vanhemman odotusajasta nuoren täysi-ikäistymiseen asti.  Alun perin menetelmä on kehitetty tilanteisiin, joissa vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia.

Lapset puheeksi -keskustelu on vapaaehtoinen keskustelu, johon osallistuvat työntekijä ja vanhemmat sekä tilanteen mukaan lapsi tai nuori. Keskustelussa käydään läpi perheen ja lapsen tai nuoren arkisia asioita menetelmään liittyvän lokikirjan teemojen pohjalta. Teemat liittyvät lasten arkeen eri kasvuympäristöissä sekä kaveri- ja muihin ihmissuhteisiin. Keskustelun tarkoituksena on tehdä näkyväksi arjen moninaisuus sekä sen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Keskustelun lopussa suunnitellaan perheen pärjäävyyttä tukevia arkisia toimia ja päätetään niistä. 

Menetelmää koordinoi MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Toimivan lapsi- ja perhetyön tiimi. 

”Arvioinnin päivitystä odotetaan kovasti, sillä menetelmä on laajasti käytössä kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja organisaatioissa.”

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. 

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa. 

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo. 

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.  

”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa, vaikka menetelmäarviointi sinänsä eteneekin nyt vauhdikkaasti”, Backman kertoo. 

Lapset puheeksi -keskustelun arvio julkaistaan todennäköisesti syksyllä 2025 Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä. 

Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Tutustu asiantuntijaan

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa tietystä vinkkelistä, voidaan niistä koota yhteinen kokonaisnäkemys. Tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan”, korostavat perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi Oma Hämeestä ja hyvinvointipäällikkö Anne Riihilahti Hattulan kunnasta.

Yhteisövaikuttavuustyö muodostuu kahden toisiaan tukevan rakenteen – johtamisen ja käytännön työn – varaan. Oma Hämeen maakunnallisilla ja seudullisilla yhteistyöryhmillä on omat vakiintuneet toimintatapansa: maakunnallisissa ryhmissä keskitytään strategiseen johtamiseen, kun taas seudullisissa käsitellään arkisempia johtamisen ja yhteistyön kysymyksiä. Parhaillaan alueella luodaan asiakastyötä tukevia rakenteita.

”Huomasimme, että tarvitsemme monialaisen verkoston, jossa yksittäisten asiakkaiden asioiden sijaan edistetään yhteisön hyvinvointia laajemmin. Tähän tarpeeseen syntyi Arkitiimiksi kutsuttu yhteisöllinen rakenne ja sen rinnalle asiakaskohtainen Oma Tiimi”, Milla Mäkikomsi kertoo.

Arkitiimien keskeisenä tavoitteena on tutustuttaa samalla alueella asiakastyötä tekeviä toisiinsa, kehittää eri toimijoiden monialaista ajattelua ja tehdä havaintoja asukkaiden elinympäristöstä. Arkitiimit myös järjestävät yhdessä asukkaille suunnattua toimintaa, kuten ryhmiä, teemapäiviä ja tapahtumia.

Oma Tiimi taas on monialainen verkostotyön malli, jota hyödynnetään, kun yksittäisen asiakkaan tai perheen ympärille tarvitaan usean eri organisaation muodostama verkosto. Malli on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja asiakkaiden kanssa, ja se otetaan Kanta-Hämeessä käyttöön vuoden 2025 aikana.

Arkitiimeissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita

Arkitiimit käynnistettiin Oma Hämeessä viime vuonna kokeiluna. Niitä on testattu onnistuneesti muun muassa Hattulassa, jossa tiimiin kuuluu edustajia koulusta, nuorisotyöstä, ehkäisevästä päihdetyöstä, poliisista, asumisneuvonnasta, työllisyyspalveluista, Hämeenlinnan ammattiopistosta, seurakunnasta ja järjestöistä.

”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä.”

”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä. Meillä arkitiimi liitettiin osaksi jo aiemmin toiminnassa ollutta yhteistyöelintä, Hattula-verkkoa”, Anne Riihilahti vinkkaa

Milla Mäkikomsi kehuu Hattulan ratkaisua.

”Alkuperäinen idea olikin, että arkitiimi voidaan toteuttaa jo olemassa olevassa rakenteessa, ja Hattula on tässä edelläkävijä. Kannustamme myös muita kuntia miettimään vastaavantyyppisiä, juuri niille sopivia ratkaisuja.”

Vuoden kestäneen kokeilun jälkeen arkitiimien todettiin vuodenvaihteessa tarvitsevan vielä kehittämistä. Tiimejä työstetään tänä keväänä, ja ne on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön huhtikuussa entistä laajempina kokonaisuuksina.

Oleellisinta on tiedonkulku eri ammattiryhmien kesken

Oma Hämeessä on työstetty myös Oma Tiimi -rakennetta jo pidemmän aikaa. Tiimin mallinnus on pian valmis, ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Tavoitteena on sujuvoittaa sen avulla monialaista verkostotyötä. Myös Hattulassa odotetaan innostuneena Oma Tiimi -työskentelyä. Palavereissa tulee olemaan edustettuna monia ammattiryhmiä eri organisaatioista, ja Anne Riihilahtea kiinnostaa etenkin tiedon kulun onnistuminen.

”Jotta työryhmä toimii, pitää mielestäni tietää, mitä toisen toimenkuvaan kuuluu. Tällöin syntyy luottamus, uskalletaan kertoa asioista ja ottaa niihin kantaa.”

Myös muutosvastarinta edistää muutosta

Milla Mäkikomsin ja Anne Riihilahden mielestä vaikeinta yhteisövaikuttavuustyössä on saada erilaiset näkökulmat kohtaamaan.

”Lähestymme elämää, ilmiöitä ja ihmisyyttä eri tavoilla sekä nostamme tilanteista esiin eri asioita. Myös organisaatioissamme on erilaiset rakenteet ja toimintalogiikat”, Mäkikomsi luettelee. 

”Tärkeintä on säilyttää asiakas koko keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”

Ratkaisu ongelmaan on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa jostakin näkökulmasta, voidaan niistä koota yhdessä näkemys koko tilanteesta. Tärkeintä on säilyttää asiakas koko ajan keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”

Muutokset ovat herättäneet myös vastarintaa, mutta se on Mäkikomsin mielestä vain hyvä asia: kriittiset äänet ovat tärkeitä, kun puretaan olemassa olevia ratkaisuja uusien muodostamiseksi. Niiden avulla huomataan kohtia, joita pitää pysähtyä pohtimaan tarkemmin.

Myös Hattulassa Arkitiimi kohtasi aluksi hieman vastustusta, mutta nyt laaja toimijajoukko on havaittu hyväksi. Epäilykset vähentyivät, kun muutoksissa edettiin pienin askelin ja osalliset saivat itse miettiä, miten asioita voisi tehdä toisin.

Toimintakulttuurin muuttaminen on suuri kasvumatka

Milla Mäkikomsi kertoo, että yhteisövaikuttavuustyön edistäminen Oma Hämeessä on ollut hänelle suuri kasvumatka.

”Teemme isoa toimintakulttuurin muutosta ja kasvamme toisenlaiseen tapaan ajatella ja tehdä.  Seuraava iso haasteemme on mukauttaa palveluvalikoimaamme asiakkaiden nykyisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme rohkeasti joistain asioista lisätäksemme toisia. Päätösten on kuitenkin perustuttava tietoon, jolloin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa asiakasta hyödyttävimmin.”

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Tutustu asiantuntijaan

Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560

Tutustu asiantuntijaan

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Professor of Practice

040 5069 793

Tutustu asiantuntijaan

Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 621 4196

Tutustu asiantuntijaan