Laura Yliruka tulee kehitysjohtajana johtamaan innovaatio- ja kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa kasvuympäristöjen ja palveluiden uudistumista lapsi- ja perhelähtöisiksi – paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.

Tehtävään saapui yhteensä 90 hakemusta.

Kehitysjohtaja johtaa yhteisövaikuttavuuden tiimiä sekä vahvistaa moninäkökulmaisen tiedon, käytännön kehittämistyön ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta. Yhteisövaikuttavuustyö edistää lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista uudistumista sekä tukee eri toimijoiden välistä yhteiskehittämistä ja oppimista. Tällä hetkellä työtä tehdään yhdeksällä alueella, ja tavoitteena on laajentaa yhteisövaikuttavuuden malli valtakunnalliseksi kehittämisen tavaksi.

Yliruka on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 2015 aiheenaan osaamisen johtaminen ja osaamista tukevat reflektiiviset rakenteet. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin käytäntötutkimuksen dosentuuri Itä-Suomen yliopistosta. Ennen Itlaan siirtymistään Laura toimi tutkimusjohtajana monialaisessa lastensuojelun tutkimushankkeessa, jossa koulutetaan, tutkitaan ja yhteiskehitetään palautetietoisen työskentelyn käyttöönottoa lastensuojelussa ja yhteistyöverkostoissa. Hänellä on myös laajaa kokemusta lastensuojelun kansallisista kehittämistehtävistä THL:n kehittämispäällikkönä.

---

”Lauralla on vahvaa osaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluista ja niiden uudistamisesta sekä monialaisesta ja verkostomaisesta tutkimus- ja kehittämistyöstä. Laura tuo mukaan arvokasta asiantuntemusta ja kokemusta moninäkökulmaisen tiedon, käytännön kehittämisen ja päätöksenteon välisestä vuorovaikutuksesta sekä kykyä rakentaa siltoja ja vaikuttavia verkostoja näiden välille,” toteaa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

---

Toivotamme Lauran lämpimästi tervetulleeksi Itlaan ja menestystä Itlan uutena kehitysjohtajana!

---

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää korkeatasoista tutkimusta, jonka avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin, monimutkaisiin ja monitieteellisyyttä edellyttäviin haasteisiin. 

STN on myöntänyt kolmen vuoden jatkorahoituksen vuonna 2022 alkaneen Lapset ja nuoret – hyvinvoivat tulevaisuuden tekijät (YOUNG) -ohjelman ohjelmajohtaja Marjo Kurjelle.  Ohjelmajohtaja edistää laadukkaan, monitieteisen ja vuorovaikutteisen tutkimuksen keinoin ratkaisuja, joilla turvataan kaikkien lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. 

“YOUNG-ohjelman tavoitteena on lasten ja nuorten osallisuuden ja arvostuksen lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä”, Marjo Kurki kertoo.  

“Tutkimusperustaisilla ratkaisuilla voimme uudistaa palveluita niin, että erilaisille riskeille alttiit lapset ja nuoret tunnistetaan paremmin ja heille tarjotaan oikea-aikaista, laadukasta ja vaikuttavaa tukea yhdenvertaisesti. Tämä edistää myös Itlan visiota lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta.“  

Myös Itlan johtamat työpaketit saivat jatkorahoituksen

Vuoteen 2028 jatkuva YOUNG-ohjelma koostuu viidestä eri hankkeesta (ACElife, IMAGINE, Right to Belong, SchoolWell ja Ulos epätoivosta), joihin kuuluu eri työpaketteja. Niissä kehitetään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja muun muassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen sekä edistetään kestävää lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Kaikille työpaketeille myönnetään rahoitus erikseen. 

Itla vastaa sekä IMAGINE- että Right to Belong -hankkeissa yhdestä työpaketista, joille kummallekin myönnettiin jatkorahoitus vuosiksi 2026–2028.  

IMAGINE-työpaketti lisää ymmärrystä siitä, mitkä tekijät edistävät ja estävät lapsille ja nuorille tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena on tukea tutkitusti vaikuttavien menetelmien onnistunutta käyttöönottoa ja vakiintumista ammattilaisten arkeen.  

Right to Belong -hankkeen päämääränä on lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen. Itlan työpaketti keskittyy yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttamistyöhön sekä tutkimusperusteisten ratkaistujen edistämiseen osana Osallistujien Suomi-ohjelmaa.  

Filosofian tohtori Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin perustaja. Neuvonen on erikoistunut yhteiskunnallisten ja organisaatiotason muutosten ymmärtämiseen ja toiminut asiantuntijana lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä projekteissa.

Keskeisinä teemoina Neuvosen ja Demos Helsingin työssä ovat olleet yksilöiden, kansalaisyhteiskunnan, julkisten organisaatioiden ja yritysten muuttuvat vastuut ja työnjaot osana yhteiskuntien laajempia muutoksia. Hän on ollut mukana työstämässä muun muassa teemoja lasten ja nuorten liikkumisesta ja koulun ja oppimisen kytkeytymisestä ympäröivään yhteiskuntaan.

Kiitokset Mirjam Kallandille hallitustyöskentelystä

Aleksi Neuvonen nimitettiin professori Mirjam Kallandin tilalle vuoden 2025 loppuun. Kalland on ollut Itlan hallituksen jäsen vuodesta 2018.

”Mirjam toi vahvaa osaamista hallituksen työskentelyyn ja strategisiin pohdintoihin. Kiitämme häntä lämpimästi arvokkaasta panostuksesta, jonka hän on antanut Itlan toiminnan kehittämiseen sen eri vaiheissa”, Itlan hallituksen puheenjohtaja Petri Pohjonen kiittää.

Toukokuussa voimaan astunut lasten ja nuorten terapiatakuu takaa lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille yhdenvertaisen ja maksuttoman pääsyn lyhytpsykoterapiaan tai psykososiaalisin menetelmin tuotettuun tukeen perustasolla, kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.  

Terapiatakuun perimmäinen tavoite – lasten ja nuorten oikea-aikaisen mielenterveyden tuen vahvistaminen – on erinomainen. Hienoa on myös se, että toteutuksessa huomioidaan koko perustason sote-kenttä: perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, opiskeluhuoltopalvelut ja YTHS.

Terapiatakuun toimeenpanon aikataulu muodostui kuitenkin kireäksi, ja siihen sekä takuun seurantaan liittyy pulmia erityisesti sosiaalihuollossa. Tämä ei yllätä, sillä laajojen kansallisten uudistusten toimeenpanon liian lyhyt valmisteluaika johtaa usein tarpeeseen tarkentaa linjauksia ja ohjeistusta jälkikäteen. Tämä hidastaa hyvien tavoitteiden saavuttamista.

Terapiatakuu lisää kuraattoreiden hallinnollista työtä

Terapiatakuun toimeenpanoon osallistuvat sosiaalihuollon palveluista ensisijaisesti koulukuraattorit sekä kasvatus- ja perheneuvonnan ammattilaiset. Kumpikin ryhmä on jo pidempään kouluttautunut työmenetelmiin, jotka soveltuvat hyvin terapiatakuun toteutukseen. Tämän osaamisen tunnustaminen on tärkeää, jotta ammattilaiset tietävät, että heidän jo olemassa olevaa osaamistaan arvostetaan.

Jo kertyneen palautteen perusteella terapiatakuu vaikuttaa kuitenkin mutkistavan sosiaalihuollon asiakasprosesseja ja lisäävän erityisesti koulukuraattoreiden hallinnollista kuormaa.

Kuraattoripalvelu on ollut kouluikäisille lapsille ja nuorille tärkeä matalan kynnyksen palvelu, jonka saaminen ei ole edellyttänyt sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia tai palvelupäätösten tekemistä. Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.

---

Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.

---

Terapiatakuun onnistuminen edellyttää isoja muutoksia asiakasprosessissa

Terapiatakuun toteutus lain soveltamisohjeen mukaisesti vaatiikin isoja muutoksia asiakasprosessissa, jotta myös kuraattorit pystyisivät osallistumaan takuun toteutukseen. Terapiatakuu lisää hallinnollista työtä myös kasvatus- ja perheneuvonnassa: takuun piiriin kuuluvat menetelmät on irrotettu muusta asiakasprosessista ja ne edellyttävät erillisiä palvelupäätöksiä. 

Tämän muutostarpeen kuuleminen ja siihen vastaaminen on ehdoton edellytys sille, että terapiatakuun mukainen toiminta voi juurtua sekä kuraattoreiden että kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalialan ammattihenkilöiden työhön.

Mikäli tarvittavia muutoksia ei tehdä, on terapiatakuun tavoitteisiin pääseminen erityisesti kuraattorien osalta mahdotonta. Pahimmillaan kuraattoreiden käyttöön ottamat, ennaltaehkäisevät psykososiaaliset menetelmät jäävät kokonaan käyttämättä ja lapset ja nuoret ilman vaikuttavaa tukea mielenterveyteensä. On myös mahdollista, että kuraattorit käyttävät menetelmiä, mutta terapiatakuun seuranta ei tilastointikäytäntöjen puutteiden vuoksi tavoita tehtyä työtä.

Laajojen kansallisten ohjelmien käyttöönotto tulisi suunnitella huolellisesti

Kun jatkossa toteutetaan uusia kansallisia ohjelmia, tulisi myös sujuvan käyttöönoton ja menetelmien juurtumisen edellytyksistä huolehtia.  Nyt valmistelutöiden mahdolliset puutteet hidastavat tai jopa estävät uudistuksen toimeenpanon.

Uusien lakien ja ohjelmien onnistunut toimeenpano edellyttää organisaatiossa eri näkökulmia laajasti yhdistävää yhteistyötä. Vain siten varmistetaan yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen sekä sovittujen toimintatapojen juurtuminen.

Innostusta ja tukea toimeenpanon toteutukseen löydät Itlan uusilta psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa tukevilta verkkosivuilta.

---

---

Kasvun tuki -aikakauslehden yhdeksäs numero on ilmestynyt. Vuoden ensimmäinen numero keskittyy psykososiaalisten menetelmien arviointiin: se sisältää jopa seitsemän menetelmäarviota sekä kaksi aiheeseen liittyvää tutkimusartikkelia.

Toisessa näistä Heidi Backman, Vilja Seppälä ja Siiri Lampela esittelevät, minkälaisia teorioita on Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien taustalla.

---

”Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta.”

---

”Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta”, kirjoittajat toteavat artikkelissa.

Nyt julkaistut menetelmäarviot ovat kaikki aiempien arvioiden päivityksiä. Yksi arvioiduista menetelmistä on MDFT-menetelmä eli monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaille käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Reeta Kankaanpään ja Kaisa Mishinan kirjoittaman arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5.

Vuorovaikutus keskeisellä sijalla lasten ja perheiden hyvinvoinnissa

Menetelmäarvioinnin ohella numeron toiseksi teemaksi nousee vuorovaikutuksen merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnissa. Tuovi Hakulinen ja Hanna Uotila-Laine tarkastelevat puheenvuorossaan vuorovaikutuksen merkitystä terveydenhuollossa. He tuovat esiin relationaalisen terveyden käsitteen, jossa lapsen terveyttä ja hyvinvointia edistetään kiinnittämällä huomio perheen turvallisiin, pysyviin ja hoivaaviin vuorovaikutussuhteisiin. Heidän mukaansa on tärkeää ymmärtää lapsiperheiden kanssa tehtävän työn suhdeperustaisuus.

”Esimerkiksi vastaanottoaika ei itsessään tue perhettä, vaan olennaista on se, mitä tapahtuu vastaanoton aikana perheen ja palveluntarjoajan vuorovaikutuksessa”, kirjoittajat toteavat.

Anni Arola, Anna Rönkä ja Kaisa Malinen selvittivät tutkimuksessaan esikoislapsen vanhempien tapoja hoitaa parisuhdettaan. Kirjoittajien mukaan pariskuntien hyvän yhteyden ylläpitämiseksi tarvitaan panostusta keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä pieniin arjen konkreettisiin tekoihin.

---

”Perhepalveluissa oleellista olisi nimenomaan ennakoiva tuki, jolloin esimerkiksi vuorovaikutuksen pulmiin herättäisiin hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat kuormittaa koko perheen hyvinvointia.”

---

”Perhepalveluissa oleellista olisi nimenomaan ennakoiva tuki, jolloin esimerkiksi vuorovaikutuksen pulmiin herättäisiin hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat kuormittaa koko perheen hyvinvointia”, kirjoittajat toteavat tutkimusartikkelissaan.

Anne-Elina Salo, Olli-Pekka Heinimäki, Anna Liisa Eskola, Mikko Tiilikainen ja Anu Kajamies puolestaan tuovat puheenvuorossaan esiin vuorovaikutuksen merkityksen osallisuuden edistämisessä kouluyhteisössä. Heidän järjestämänsä lasten neuvottelukunta toimi foorumina, jossa tutkijat pystyivät olemaan suorassa vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja kuuntelemaan heidän ajatuksiaan.

”Lasten kuunteleminen heidän osallisuuttaan edistävin tavoin sekä heidän viestiensä arvon tunnistaminen päätöksenteossa, tutkimuksessa ja arjen käytänteitä kehitettäessä auttavat rakentamaan yhdessä osallisuutta edistävää, turvallista kouluyhteisöä”, kirjoittajat toteavat.

Kasvun tuki -aikakauslehti on Itlan kustantama tiedejulkaisu, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lehti on tasolla 1 Julkaisufoorumin (JUFO) luokituksessa. Kasvun tuki -aikakauslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa avoimesti Journal.fi-palvelussa. Lehti pyrkii laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa sekä lisäämään tieteiden välistä keskustelua Suomessa. Lehden tavoitteena on edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa sekä ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Tutustu Kasvun tuki -aikakauslehden uuteen numeroon

---

---

Näkymä on helppokäyttöinen puhelimella tai tietokoneen selaimella käytettävä työkalu, jolla muun muassa opettajat, varhaiskasvatus-, sosiaali- ja kirjastotyöntekijät, koulujen vahtimestarit sekä paikalliset kauppiaat voivat kertoa havaintoja lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista.  Näkymään kertyvien tietojen avulla pystytään tunnistamaan pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleja ja kehittämään uusia, lapsia ja nuoria tukevia paikallisia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti. 

Työkalu on käytössä koko Tampereella ja kahdella alueella Oulussa, ja se nivoutuu tiiviisti kummankin kaupungin tiedolla johtamisen käytäntöihin.

Tiedolla johtaminen edellyttää kokonaiskuvan ymmärtämistä

Tampereen kaupungin yhteisö- ja kehittämispalveluiden suunnittelupäällikkö Jaakko Laurila ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehitysjohtaja Juha Aho pitävät tiedolla johtamista erittäin tärkeänä kaupunkiorganisaatiossa.

”Tiedolla johtamisessa kyse on siitä, että osataan suunnata organisaation asiantuntemusta ja resursseja asioihin, joilla on vaikuttavuutta”, Jaakko Laurila kiteyttää.

Hyvinvointialueilla ja kunnissa on käytössä satoja järjestelmiä, jotka tuottavat tietoa erilaisiin tarpeisiin. Tieto on kuitenkin usein sirpaleista. Tärkeää on nähdä kokonaisuus: miten eri järjestelmien tuottamat tiedot korreloivat ja vaikuttavat toisiinsa.

---

“Työkalun ympärille tarvitaan monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”

---

”Kyllähän päätöksenteon täytyy kaikkialla perustua tiedon varassa tehtyihin päätöksiin. Yksittäinen indikaattori ei tuota yksiselitteistä vastausta, vaan pitää ymmärtää eri toimintojen yhteisvaikutus. Vasta eri indikaattoreiden analysoiminen yhdessä tuottaa tiedolla johtamisen ketjuja, joista voidaan tehdä päätelmiä”, Juha Aho toteaa.

”Perheiden hyvinvointi syntyy kokonaisuudesta. Siksi on tärkeää, että eri toimijat kokoontuvat muodostamaan yhteisen tilannekuvan tiedolla johtamisen pohjaksi”, Laurila korostaa.

“Työkalun ympärille tarvitaan kokonainen monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”

Näkymä auttaa kohdentamaan resursseja oikein

Näkymä mahdollistaa tiedonkulun paikallistasolta eteenpäin. Työkalun pääkäyttäjät muodostavat työkaluun kertyneen raakatiedon avulla ilmiöitä, jotka välitetään alueellisille johtotiimeille. Joskus havaintoihin ja tunnistettuihin ilmiöihin voidaan vastata nopeasti ja helposti, toisinaan ne vaativat pidempää työskentelyä.

Juha Aho ja Jaakko Laurila kertovat Näkymä-työkalun tukevan tiedolla johtamista sekä paikallisesti että alueellisesti. Etenkin se auttaa kohdentamaan resursseja oikeisiin asioihin ja vaikuttavasti.

”Yksittäiset arjen havainnot tai tapahtumat ovat tiedonmurusia, joiden varaan ei voi rakentaa kokonaisvaltaista tiedolla johtamisen prosessia, mutta niidenkin pohjalta voi ja pitää rakentaa arjen toimintaa”, Laurila kertoo.

---

“Katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä.”

---

Johtotiimeissä ja yhteistyörakenteissa näistä Näkymään kertyneistä tiedonmurusista kootaan laajempia ilmiöitä ja päätetään, edellyttävätkö ne jatkotoimia. Keskeistä on paikallisen tiedon havaitseminen ja esille nostaminen.

”Mitä kohdennetumpaa paikallinen tieto on, sen paremmin voidaan resursseja suunnata paikallisesti havaittuihin ilmiöihin. Tämä onnistuu vain, mikäli yksittäisistä havainnoista muodostuu laajempia kokonaisuuksia ja ne tulevat muiden toimijoiden tietoon”, Aho ja Laurila painottavat.

Mikään työkalu ei myöskään yksinään riitä, vaikka se olisi kuinka toimiva.

”Työkalun ympärille tarvitaan kokonainen monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”

Työkalu toi esiin lapsiperheiden suorituskeskeisyyden

Tampereella Näkymä on ollut käytössä pidempään, ja käyttäjien ja havaintojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Työkalu on tuonut esiin esimerkiksi lapsiperheiden arjen kiireisyyden. 

”Pohdimme johtotiimissä, voisivatko perheiden jaksamisen haasteet osin johtua yhteiskuntamme suorituskeskeisestä kulttuurista. Näkymään kertyneiden havaintojen pohjalta toteutimme perheille suunnatun kampanjan, jonka ytimessä oli tavallisia hetkiä ylistävä arkibingo. Kampanjaan osallistuivat muun muassa kaupungin varhaiskasvatus, perusopetus sekä liikunta- ja nuorisopalvelut, hyvinvointialueen lasten ja nuorten palvelut sekä seurakunnat”, Jaakko Laurila kertoo.

“Tällä hetkellä katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä.”

Paljon mahdollisuuksia kaupungeille ja hyvinvointialueille

Sekä Tampereella että Oulussa ollaan tyytyväisiä Näkymään. Työkalun käyttöä on tarkoitus laajentaa, ja odotukset ovat korkealla. Tampereella Näkymään kertynyttä tietoa on alettu hiljattain välittää myös kaupungin turvallisuusjohdolle.

”Näkymään kirjataan esimerkiksi päihteisiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyviä havaintoja. Tarkoitus ei ole ratkoa akuutteja rikostilanteita vaan lisätä yleistä turvallisuuden tunnetta”, Laurila kuvailee.

Oulussa Näkymä etenee vaiheittain, ja se on jo kovassa käytössä pilottialueilla.

”Työkalun on tarkoitus laajentua koko kaupunkiin ja tulla osaksi tietojärjestelmiämme. Näkymä ja lapsiperheiden palveluohjausta tarjoava Luuri tulevat olemaan keskeisiä työkaluja sekä Oulussa että Pohteella, osana yhteisövaikuttavuustyötä, ja haluamme kehittää aktiivisesti kumpaakin”, Juha Aho kertoo.

Toimivuutta seurataan tarkkaan

Näkymästä saatavaa hyötyä seurataan sekä Tampereella että Oulussa tarkasti.

”On tärkeää arvioida säännöllisesti yhdessä eri toimijoiden ja arjen ammattilaisten kanssa työkalun toimivuutta. Tällä hetkellä katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä”, Jaakko Laurila kertoo.

Juha Aho kertoo, että Oulussa pilottivaiheista halutaan oppia mahdollisimman paljon.    

”Olemme vielä tavallaan opintomatkalla Itlan kanssa sen suhteen, miten työkalun tuottamaan tietoon pitäisi reagoida tai millaista tietoa siitä olisi hyvä saada.”

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!

---

ART-menetelmän tavoitteena on lisätä nuoren sosiaalisia taitoja, moraalisen päättelyn kehitystä ja aggression hallintaa. Se soveltuu ensisijaisesti aggressiopulmista kärsiville nuorille. Ryhmämuotoisessa menetelmässä harjoitellaan nuoren elämään kuuluvia arkitilanteita ja sen avulla vahvistetaan nuoren tunteiden säätelyä ja vihanhallintaa. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2018. 

”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä. A-ART-menetelmän kohderyhmä, tapaamiskertojen määrä, sisältö sekä koulutus eroavat ART-menetelmästä”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman. 

---

”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä.”

---

Suomessa käytössä ovat menetelmän molemmat versiot, mutta menetelmään koulutetaan pelkästään A-ARTin mukaisesti. Menetelmää koordinoi Suomessa Suomen ART ry.

”Suomen ART ry:n mukaan ARTissa ja A-ARTissa on paljon yhtenevää, mutta A-ARTin keinot sopivat paremmin nykypäivän Pohjoismaihin. A-ART on jossain määrin ARTia joustavampi, toisaalta A-ART edellyttää menetelmän toteuttajalta pohjakoulutusta”, Backman kertoo. 

Arviointia varten tehdyssä haussa ART-menetelmästä löytyi yli 10 vaikuttavuustutkimusta, joista osa oli Pohjoismaista ja osa muista korkean tulotason maista. A-ART-menetelmästä vaikuttavuustutkimusta ei toistaiseksi ole.

”Tällä hetkellä arvioidaan tutkimusten laatua ja soveltuvuutta arvioon”, Backman sanoo.

”Arvio tehdään ART-menetelmää koskevien tutkimusten pohjalta, mutta katsauksessa tarkastellaan molempien menetelmien kuvausten avulla, miten tutkimusnäyttö on sovellettavissa koskemaan A-ART-menetelmää.”

Rakentavan vuorovaikutuksen opettelua

ART-menetelmässä opetetaan valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen nuorille, joiden käyttäytymisessä on epäsosiaalisia piirteitä. Menetelmä sopii nuorille, jotka käyttäytyvät liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi. Menetelmä soveltuu noin 12-vuotiaista nuoriin aikuisiin, ja siitä on olemassa myös alakouluikäisille muokattu versio. Lisäksi menetelmää on käytetty osittain myös aikuisten kanssa.

ART-menetelmä on suunnattu nuorille, joilla käyttäytymiseen liittyviä ongelmia on ollut jo pidemmän aikaa, mutta se sopii myös varhaisvaiheen puuttumiseen, jos nuori itse on huomannut oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja on motivoitunut harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. 

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa. 

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo. 

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa”, Backman kertoo. 

ART- ja A-ART-menetelmien arvioitsijat saavat kirjoitustyön valmiiksi ensi syksynä, ja arvio julkaistaan loppuvuodesta 2025 tai viimeistään seuraavan vuoden alkupuolella Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Tutustu aiempaan menetelmäarvioon

Lue lisää ART-menetelmästä Suomen ART ry:n verkkosivulla

---

Arvioinnin avulla voidaan määrittää esimerkiksi hoitomenetelmän, hankkeen tai palvelun arvoa tai vaikuttavuutta. Arvioinnin myötä voimme oppia oleellisia asioita arvioinnin kohteesta ja kehittää sitä. Toisaalta arvioinnin avulla voidaan perustella tehtyjä valintoja, esimerkiksi hoitomenetelmän implementaatio- tai de-implementaatiopäätös.

WHO:n määritelmän mukaan terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) tarkoittaa järjestelmällistä ja monitieteistä terveysteknologioiden ja interventioiden ominaisuuksien arviointia, joka kattaa niiden sekä välittömät että välilliset seuraukset. Arvioinnin päätarkoituksena on antaa poliittiselle päätöksenteolle tietoa erityisesti siitä, miten rajalliset resurssit voidaan kohdentaa parhaiten.

Arvioinnissa käytettävän työkalun tulisi olla läpinäkyvä ja toistettava

Arviointiin tulisi olla käytössä erilaisiin käyttötilanteisiin soveltuvia työkaluja, joista kannattaa suosia riittävän laajoja, useamman arviointiperusteen analyysimalleja. Nämä voivat olla geneerisiä ja sovellettavissa kaikkiin arviointeihin tai räätälöityjä jonkin tietyn intervention arviointiin. Molemmissa tapauksissa mallin läpinäkyvyys ja toistettavuus ovat oleellisia.

Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanossa tarvitaan psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien sekä niiden arvioinnin ja käyttöönoton osaamista, sekä systemaattinen, moninäkökulmainen työkalu menetelmien arviointiin.

Itlan kehittämän Kuusio-menetelmän avulla psykososiaalisia menetelmiä voidaan arvioida kuudesta eri näkökulmasta: tarve, käytettävyys, sopivuus, käyttöönoton tuki ja valmiudet sekä vaikuttavuus.

---

Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.

---

Kuusion vahvuus systemaattisuuden ja moninäkökulmaisuuden lisäksi on henkilöstöä – menetelmäosaajia – osallistava työskentelytapa. Oma kokemukseni on, että arviointitapaamisissa käyty vuoropuhelu johdon ja henkilöstön edustajien välillä edesauttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja priorisointipäätösten hyväksyttävyyttä.

”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein.”

Sananlaskun mukaan ”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein”. Helpompaa olisi jatkaa asioiden tekemistä siten, kuin on aina ennenkin tehty. Tämä ei kuitenkaan takaisi palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.

Lue Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan menetelmien arviointipilotista sekä Kuusio-työkalusta lisää julkaisustamme ja verkkosivuilla.

Tämä kirjoitus on neljäs osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!

Lue sarjan aikaisemmat kirjoitukset Vaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisessä – Kohti moninäkökulmaista ymmärrystä, Kaikki on vaikuttavaa – vai onko? ja Voisiko tekoäly parantaa tukea tarvitsevien lasten palveluiden vaikuttavuutta?

---

---

Itlan mentorointiohjelma edistää hyvinvointijohtamista, jossa toimintaa ja palveluja rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden tarpeista käsin. Ohjelmassa aloittaa 23 aktori–mentori-paria, jotka kokoontuivat ohjelman aloitustapaamiseen maanantaina. Mentoreita ja aktoreita on ohjelmassa ympäri Suomea niin sosiaali- ja terveydenhuollosta kuin yrityksistä, järjestöistä, kouluista ja oppilaitoksista.

Mentoreina ohjelmassa toimivat Itlan pitkäkestoisen Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen suorittaneet johtajat, jotka ovat pitkään toimineet lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kentällä. Aktorit ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta avaintehtävissä olevia johtajia ja esihenkilöitä.

---

”Itlan pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen on käynyt lähes sata johtajaa. Olen erittäin iloinen siitä, että näin monet haluavat jakaa oppia eteenpäin mentoroinnin muodossa”, iloitsee Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid.

---

Itlan mentorointiohjelma tukee kehittymistä johtajan roolissa hyvän lapsuuden rakentajana. Mentorointi on erinomainen tapa tarkastella omaa työtä ja työotetta sekä saada kehittymisen tukea kokeneelta kollegalta. Kahdenvälisenä luottamuksellisena työskentelytapana mentorointi antaa mahdollisuuden keskittyä nimenomaan aktorin työssä ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajentaa näköaloja mentorin kokemuksen kautta.

Aloitustilaisuudessa aktorit kertoivat, että kokevat itsensä etuoikeutetuiksi, kun heille on järjestynyt tällainen mahdollisuus kehittää omaa työtä ja hyvinvointijohtamisen osaamista.

Jatkossa aktori–mentori-parit jatkavat työskentelyä yhdessä. Itla tukee mentorointiohjelmaa välitapaamisilla ja päätöstapaamisella toukokuussa 2026.

---

Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen?

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö edistää Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Toteutamme tehtäväämme jalostamalla ja välittämällä laadukasta tietoa ja käytännön ratkaisuja päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi, vauhdittamalla lasten ja nuorten kasvuympäristöjen ja palveluiden uudistumista sekä vahvistamalla rakentavaa keskustelua lapsi- ja perhemyönteisestä yhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta.

Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vanhempainvapaan sijaiseksi

Viestinnällä teemme näkyväksi Itlan tarkoituksen, edistämme visiomme ja vaikuttavuustavoitteidemme saavuttamista ja vahvistamme Itlan tunnettuutta ja mainetta. Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vastaamaan visuaalisen ja audiovisuaalisen sisällön tuotannosta Itlassa. Visuaalisen viestinnän asiantuntija on osa säätiön viestintätiimiä.

Visuaalisen viestinnän asiantuntijana

• vastaat siitä, että Itlan ilme säilyy tunnistettavana ja yhtenäisenä ja vastaa graafista ohjeistusta
• vastaat taitosta, visuaalisesta sisällöntuotannosta, kuten erilaisten julkaisujen ja sosiaalisen median kuvien tuottamisesta, ja valokuvauksesta
• kuvaat ja editoit videoita
• olet mukana julkaisujen ja graafisen ja audiovisuaalisen tuotannon ulkoisissa hankinnoissa
• osallistut verkkosivujen kehittämiseen ja päivittämiseen
• osallistut muihin viestinnän tehtäviin.

Mitä toivomme Sinulta?

Sinulla on

• pistämätön visuaalinen silmä ja näkemystä siitä, miten viestiä moninäkökulmaisesta tiedosta ja ratkaisuista erilaisille kohderyhmillemme visuaalisessa muodossa
• audiovisuaalista ja verkkosivuihin liittyvää teknistä osaamista ja kykyä tuottaa saavutettavia ja vaikuttavia sisältöjä
• Adobe-ohjelmat ja Canva hallussa
• hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
• tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolme vuotta työkokemusta alalta.

Eduksi katsomme kokemuksen podcast-tuotannosta (äänitys, jälkikäsittely).

Miksi meille töihin?

Tarjoamme merkityksellisen työn yhteiskunnallista muutosta tekevässä vakavaraisessa säätiössä sekä innostavan, aktiivisesti uudistuvan työyhteisön, jossa vaalimme uteliaisuutta ja yhdessä oppimista toimintaperiaatteidemme mukaisesti.

Työsuhde on kokoaikainen, määräaikainen vanhempainvapaan sijaisuus. Tehtävä edellyttää viikoittaista läsnäoloa toimistollamme Helsingin Hakaniemessä, minkä lisäksi etätyö on mahdollista. Tarjoamme hyvät työsuhde-edut, viihtyisän työympäristön ja mukavat työkaverit!

Kiinnostuitko?

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi ja portfoliosi tai työnäytteitä viimeistään 8.6.2025 osoitteeseen rekry@itla.fi. Sisällytä hakemukseesi myös palkkatoivomuksesi.

Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ”visuaalisen viestinnän asiantuntija” ja nimeä liitetiedostona oleva hakemus, ansioluettelo ja portfolio/työnäytteet muodossa ”Sukunimi–visuaalisen viestinnän asiantuntija”.

Työsuhde alkaa 1.9.2025 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2026.

---