Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa paljon käytetty Voimaperheet-toimintamalli on tutkitusti vaikuttava: siitä on paljon korkealaatuista tutkimusta, malli on kuvattu hyvin ja se sopii hyvin perustason palveluihin.

Voimaperheet-toimintamallin tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hoitaa varhaislapsuuden käytösongelmia. Toimintamallissa lasten vanhemmat harjoittelevat haastavien kasvatustilanteiden hallintaa ja myönteisen vanhemmuuden taitoja digitaalisen materiaalin ja viikoittaisten valmennuspuhelujen avulla. Perheet voivat käyttää menetelmää matalalla kynnyksellä ja helposti, ajasta ja paikasta riippumatta.

Psykososiaalisen menetelmän vaikuttavuus tarkoittaa sen lapsille, nuorille ja perheille tuottamaa hyötyä.

Voimaperheet-toimintamalli sai parhaan mahdollisen (5/5) arvion Itlan Kasvun tuen tuoreessa menetelmäarvioinnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että mallin vaikuttavuudesta on paljon korkealaatuista suomalaista tutkimusta, joka osoittaa sen vähentävän lasten käytösoireita (ja vaikutusten säilyvän jopa kahden vuoden ajan). Lisäksi toimintamalli on kuvattu hyvin, ja sen ylläpitäjä Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus tukee käyttöönottoa perusteellisesti.

Tutkitusti vaikuttavilla menetelmillä mielenterveyttä voidaan tukea ja hoitaa nykyistä paremmin

”Tutkitusti vaikuttavien menetelmien tulisi olla pysyvä osa lasten käytösongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Niiden avulla hyvinvointialueet pystyisivät tukemaan ja hoitamaan lasten mielenterveyttä nykyistä paremmin sekä saavuttamaan myös terapiatakuulle asetetut tavoitteet”, erityisasiantuntija Heidi Backman Itlasta korostaa.  

“Käytösongelmien varhainen hoito on erityisen tärkeää, koska sillä ennaltaehkäistään monia epäsuotuisia kehityspolkuja lapsen tulevassa elämässä.”

Lisäksi vältytään turhilta kustannuksilta ja varmistetaan taloudellisten investointien kohdistuminen menetelmiin, jotka auttavat lapsia ja perheitä parhaiten.

Voimaperheet-toimintamalli on arvioitu edellisen kerran vuonna 2016. Silloin siitä tehtiin asteikolla 0-3 arvioitu ns. suppea katsaus, jonka tulos oli 3/3.  

Itlan menetelmäarviot perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon 

Itlan menetelmäarviot ovat ulkopuolisten, arviointiin koulutettujen henkilöiden tekemiä. Ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon ja julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina Itlan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Itlan omat asiantuntijat ja Kasvun tuen tieteellinen toimituskunta tukevat sekä valvovat työtä.  Arviointiperiaatteemme – avoimuus, luotettavuus, riippumattomuus, systemaattisuus ja sensitiivisyys – ohjaavat prosessia.  ​ 

Menetelmäarvioiden tavoitteena on auttaa päättäjiä tekemään tutkittuun tietoon perustuvia valintoja psykososiaalisten menetelmien käytöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 

icon

Itlan Kasvun tuen menetelmäpankki   

Menetelmäpankistamme löydät arviomme psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta eli niiden tuomasta hyödystä lapsille, nuorille ja perheille.  

Menetelmäpankissa on toistaiseksi kahdella eri asteikolla arvioituja menetelmiä. ​Vuodesta 2022 lähtien vaikuttavuutta on arvioitu asteikolla 1–5, arviot ovat systemaattisia ja ne julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina. ​Ennen vuotta 2022 tehdyt arviot ovat niin sanottuja suppeita katsauksia ja ne on arvioitu asteikolla 0–3.​ 

Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Malin Kinnunen

Kehityspäällikkö

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

malin.kinnunen@utu.fi,

040 686 4497

Andre Sourander

Professori

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

andsou@utu.fi,

050 365 3447

Terapiatakuun tavoitteena on vahvistaa lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä mielenterveyden tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa.

Lain toimeenpanosta vastaavat hyvinvointialueet, joiden palveluvalikoimiin kuuluu monia psykososiaalisia menetelmiä, jotka eivät ole tutkitusti vaikuttavia ja joiden soveltuvuudessa ammattilaisten arjen työhön on haasteita. Menetelmät on usein otettu käyttöön suurin kustannuksin, mutta ne eivät ole silti vakiintuneet osaksi palveluita.

Tämä merkitsee sitä, että lapset ja nuoret eivät välttämättä saa mielenterveysongelmiinsa vaikuttavaa tukea tehdyistä investoinneista huolimatta, ja hyvinvointialueet voivat menettää sekä rahaa että työaikaa. Alueilla kaivataankin kipeästi vaikuttavuustietoa menetelmistä päätöksenteon tueksi.

Itlan menetelmäpankki helpottaa vaikuttavan menetelmän löytämistä

Itla arvioi Suomessa käytössä olevien, lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille sekä heidän perheilleen suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta. Terapiatakuu tekee arviointityömme yhä tärkeämmäksi, sillä hyvinvointialueet tarvitsevat lasten ja nuorten menetelmistä vaikuttavuustietoa, jota ei ole järkevää tuottaa alueellisesti. Olemme koonneet menetelmäarviot hyvinvointialueiden ammattilaisten ja päättäjien päätöksenteon tueksi Itlan Kasvun tuen menetelmäpankkiin

Vaikuttavuuden lisäksi menetelmien soveltuvuudella käyttöympäristöön on iso merkitys niiden juurtumiselle ja sille, että vaikuttavat menetelmät tuottavat todellista hyötyä lapsille, nuorille ja perheille. Näiden asioiden huomioiminen hyvinvointialueilla varmistaa terapiatakuun tavoitteiden toteutumisen ja auttaa välttämään hukkainvestointeja.

Terapiatakuu tekee Itlan arviointityön yhä tärkeämmäksi, sillä hyvinvointialueet tarvitsevat lasten ja nuorten menetelmistä vaikuttavuustietoa, jota ei ole järkevää tuottaa alueellisesti.

Vaikuttavuutta arvioidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti useista eri näkökulmista

Menetelmien vaikuttavuuden arviointi on vaativaa ja edellyttää erityistä osaamista. Me Itlassa olemme erikoistuneet lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien arviointiin, kun taas THL arvioi väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävien HYTE-toimintamallien vaikuttavuutta.

Lisäksi eri asiantuntijatahot antavat vaikuttavuusnäyttöön perustuvia suosituksia hoidosta (Duodecimin Käypä hoito), sosiaali- ja terveydenhuollon käytännöistä ja toimintavavoista (Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)) ja palveluista (sosiaali- ja terveysministeriön Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (Palko)). Kansainvälisiä menetelmien vaikuttavuutta arvioivia tunnettuja tahoja ovat esimerkiksi norjalainen Ungsinn, yhdysvaltaiset Blueprints for healthy youth development ja California evidence-based clearinghouse for child welfare.

Itlan menetelmäarviot tukevat terapiatakuun toteuttamista vaikuttavasti

Suunnitelmallisesti käyttöönotettuina psykososiaaliset menetelmät tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lasten ja nuorten mielenterveyttä. Siksi Itlan arvioinnit vastaavat aina kysymykseen: edistääkö menetelmä vaikuttavasti lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyttä Suomessa?

Menetelmäarviomme

  • sisältää perustason hoitoon ja tukeen sopivia menetelmiä sekä lisäksi menetelmiä, joita käytetään kouluissa ja varhaiskasvatuksessa sekä muissa monialaisissa ympäristöissä
  • huomioi näytön asteen lisäksi vaikutusten suuruuden – eli mitä suurempi vaikutus menetelmällä on laadukkaiden tutkimusten perusteella käytännössä, sitä korkeamman arvion menetelmä saa.

Arvioinnit perustuvat korkealaatuiseen tieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen, eri tieteenalojen asiantuntijoista koostuvan toimituskunnan ohjaukseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä eri maiden menetelmäpankkien huolelliseen vertailuanalyysiin. Näiden perusteella menetelmät sijoittuvat vaikuttavuusnäytön perusteella asteikolle 1–5(5).  Arvioinnit julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina katsauksina.

Menetelmien arvioiminen aloitettiin Itlassa 10 vuotta sitten, ja se perustuu norjalaiseen Ungsinn-arviointijärjestelmään.

Kirjoittajat

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565
Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Noora Seilo.
Noora Seilo

Kehittämispäällikkö

Development Manager

Kasvun tuki KI

noora.seilo@itla.fi

040 185 3725
Marjo Kurki

Kehitysjohtaja

Director of Development

YOUNG -ohjelma

Kasvun tuki

marjo.kurki@itla.fi

044 271 0797

Itla ja Sitra ovat valinneet rahoitettavat hankkeet keväällä 2025 järjestetystä rahoitushausta, jonka tavoitteena oli löytää vaikuttavia ja juurtumiskelpoisia ratkaisuja nuorten arjen hyvinvoinnin ja toimijuuden vahvistamiseksi.

Rahoitusta myönnettiin kolmelle nuorten toimijuutta vahvistavalle ratkaisulle, jotka kytkeytyvät arjen hyvinvointiin vaikuttaviin paikallisyhteisöihin ja kasvuympäristöihin. Jokainen valittu ratkaisu perustuu myös vahvasti nuorten hyvinvointia koskevaan tutkimustietoon.

”Suomessa on ollut paljon hankkeita, joissa kehitetyt innovatiiviset mallit eivät ole juurtuneet tai levinneet laajempaan käyttöön. Siksi olemme tässä keskittyneet nuorten hyvinvointia ja toimijuutta vahvistavien innovaatioiden vakiinnuttamiseen ja levittämiseen. Hankkeissa syntyviä oppeja voidaan hyödyntää myös laajemmin innovaatioiden kehittämisessä”, kuvailee toimitusjohtaja Katri Vataja Itlasta.

Gutsy Go -menetelmä tuo peruskouluun yhteisöllisyyttä ja tulevaisuustaitoja vahvistaen nuorten osallisuutta ja tulevaisuususkoa. Hankkeen aikana menetelmää laajennetaan valtakunnallisesti kymmenen koulun pilottiin. Sitran rahoittaman hankkeen toteuttajina ovat Gutsy Go ry, Espoon ja Porvoon kaupungit sekä Duodecim. Lisäksi hankkeen tukena on nuorten asiantuntijaryhmä.

Zekki.fi-digisovellus tukee 15–25-vuotiaiden nuorten hyvinvointia tarjoamalla itsearvioinnin pohjalta ohjausta koulutukseen, työelämään ja tukipalveluihin. Sitra rahoittaa hankkeen toteuttavia Diakonia-ammattikorkeakoulua ja Porin kaupunkia. Jatkossa suomalaiset nuoret saavat sovelluksen kautta helpommin tietoa heille sopivista palveluista. Tavoitteena on, että nuoret sekä nuorten kanssa toimivat ammattilaiset käyttäisivät Zekki.fi-sovellusta enemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Nuorten Akatemian hankkeessa vahvistetaan nuorten toimijuutta hyvinvointialueilla ja kunnissa hyödyntämällä kouluterveyskyselyn tuloksia alueellisessa päätöksenteossa. Sitran rahoituksen tuella jatkokehitetään toimintamallia, jossa nuoret keskustelevat alueen päättäjien ja ammattilaisten kanssa kouluterveyskyselyn tuloksista sekä tuottavat ratkaisuehdotuksia nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Tarkemmat kuvaukset alkavista hankkeista ja päättyneestä rahoitushausta löydät Sitran hakusivulta.

Ratkaisuja, jotka ovat osa nuorten arkea

Rahoitushaussa etsittiin yhteishankkeita, joissa vähintään yksi osapuoli on hyvinvointialue, kunta, kuntayhtymä tai valtionhallinnon organisaatio. Hakijoilta edellytettiin, että ratkaisu on jo toteutusvaiheessa tai siirtyy siihen hankkeen aikana, ja sillä on edellytyksiä vakiintua käytännöksi Sitran rahoituksen päätyttyä.

“Saimme paljon laadukkaita hakemuksia. Tuemme kumppaneita siinä, että ratkaisut jäävät elämään ja tulevat osaksi mahdollisimman monen suomalaisen nuoren arkea”, kertoo johtava asiantuntija Saara Rimon Sitrasta.

Rahoitusta jaetaan yhteensä 500 000 euroa. Sitran rahoitusosuus on enintään 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeet päättyvät viimeistään 31.5.2026.

Sitra ja Itla tarjoavat hankkeille myös sisällöllistä tukea ja säännöllistä sparrausta hankkeen aikana.

Rahoitushaun taustalla on huoli nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä, kasvavista hyvinvointieroista ja laskevasta tulevaisuususkosta. Tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta ja uskoa omaan tulevaisuuteensa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tehtävänä on edistää ja tukea Suomessa asuvien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

Sitra edistää Suomen hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Ikääntyvän väestön ja niukkenevien resurssien aikakaudella tarvitaan entistä enemmän innovatiivisia ratkaisuja, jotka vastaavat sekä nuorten tämän päivän että huomisen hyvinvointihaasteisiin.

Lisätietoja

Katri Vataja

Toimitusjohtaja

CEO

katri.vataja@itla.fi

040 702 0899
Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276

Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista noin 15 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein (Kouluterveyskysely 2023). Viime kesänä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia nuorilla on opiskeluhuollon palveluista yksinäisyyteen liittyvissä tilanteissa. Tutkimus tehtiin Right to Belong -hankkeessa, joka tähtää lasten ja nuorten yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemusten vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin nuorten keskusteluja anonyymillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti-keskustelupalstalla vuosina 2010–2023.

Tutkimuksen mukaan nuoret eivät pääsääntöisesti kokeneet saaneensa yksilöllisistä opiskeluhuoltopalveluista toivomaansa apua yksinäisyyden haasteisiin. Yksilökohtaisilla opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, kuraattori- ja psykologipalveluita sekä tapauskohtaisesti koottavia monialaisia asiantuntijaryhmiä. Niiden rinnalla on yhteisöllinen opiskeluhuolto, jolla tarkoitetaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia turvaavaa toimintakulttuuria. Tässä tutkimuksessa huomio oli yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa.

Palvelujen kompastuskiveksi nousi epäluottamus, jota nuoret kokevat palveluja ja ammattilaisia kohtaan. Nuorten keskusteluissa epäluottamuksen kokemukset kohdistuivat palveluihin ja ammattilaisiin sekä yksinäisyydestä kertomisen seurauksiin. Nuoret kuvasivat esimerkiksi seuraavanlaisia tilanteita:

  • Nuori ei kerro yksinäisyydestä, koska ei usko saavansa apua.
  • Yksinäisyysongelmaan ei saa apua, vaikka siitä kertoisi.
  • Avun hakemisesta seuraa ei-toivottuja vaikutuksia.

Nuortennetin keskustelupalstalle kirjoittaneet nuoret kertovat kokeneensa yksilökohtaisissa opiskeluhuoltopalveluissa ongelmiensa vähättelyä, ohittamista tai liioittelua. Nuorten kuvailemissa tilanteissa auttamiskeinot eivät ole kohdanneet nuoren tarpeita, ja osalla katkokset ja siirtymät katkaisevat tuen.

Nuori mukaan päättämään

Nuorten yksinäisyys liittyy usein erityisesti vertais- ja muihin lähisuhteisiin. Ammattilaisten voi olla vaikea auttaa niissä, ja siksi osaamista tulisi kehittää. On tärkeää saavuttaa nuorten luottamus palveluita ja ammattilaisia kohtaan ja vahvistaa sitä, jotta nuoret eivät jättäydy tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Nuoret tarvitsevat jo etukäteen tietoa siitä, miten yksinäisyyskokemuksia käsitellään ja kenelle tietoa nuoren tilanteesta voidaan jakaa. Tärkeää on, että nuori on mukana päättämässä siitä, miten asiaa ratkaistaan ja kenelle tietoa jaetaan.

Toinen keskeinen tutkimuksen havainto on, että palveluiden tulisi vastata nuorten tarpeisiin. Ammattilaisten onkin tärkeää pohtia, mitä yksinäisyyteen annettava apu voi olla – ammattilainen kun ei voi kaveriksikaan muuttua. Ammattilainen voi kuunnella, varoa ohittamasta nuoren kokemusta ja pohtia keinoja yhdessä nuoren kanssa.

Niin yhteisölliset kuin yksilölliset opiskeluhuollon palvelut voivat olla keskiössä yksinäisyysongelmien ratkaisemisessa. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa tarvitaan yksinäisyyteen liittyvissä pulmissa nuoren tueksi, kun hänen yksinäisyyskokemuksensa ei ole helpottanut yhteisöllisen opiskeluhuollon keinoin.

Osallisuus palveluissa (Services to Belong) -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään palveluja lapsille ja nuorille, jotka kokevat yksinäisyyttä ja sosiaalista ulossulkemista. Osallisuus palveluissa on yksi ”Right to Belong: Yksinäisyyden ja ostrakismin vähentäminen lapsuudessa ja nuoruudessa” -tutkimuskonsortion viidestä työpaketista. Right to Belong -konsortio on osa strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelmaa. Strategisen tutkimuksen ohjelmat ja niiden hankkeet saavat rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Lisätietoja

Anni Kyösti, erikoistutkija, Itla,

040 538 6959, anni.kyosti@itla.fi

Jenni Helenius, kehittämispäällikkö (Kouluterveyskysely), THL, jenni.helenius@thl.fi

Vakautta vanhemmuuteen -ryhmämenetelmä on tarkoitettu lapsuuden ihmissuhteissa traumatisoituneille vanhemmille. Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän ensimmäinen arviointi.

”Menetelmästä on olemassa tutkimusdataa mutta toistaiseksi ei ole julkaistu vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita”, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

”Arviointi keskittyy siis menetelmän kuvaukseen ja käyttöönoton tukeen eikä varsinaisesti kerro sen vaikuttavuudesta, koska siitä ei ole toistaiseksi tietoa.”

Lisää itsearvostusta ja luottoa kykyihin vanhempana

Vakautta vanhemmuuteen on ryhmämuotoinen menetelmä, joka on suunnattu lapsuudessaan kaltoinkohtelua kokeneille vanhemmille. Ryhmän tavoitteena on, että osallistujat saavat lisää keinoja tunnistaa ja ymmärtää vaikeuksiaan sekä tietoa siitä, miten niihin voi vaikuttaa traumatietämyksen avulla.

Menetelmä on kehitetty Suomessa 2016. Vastaavaa menetelmää ei ole ollut Suomessa aiemmin. Menetelmää koordinoi Traumaterapiakeskus.

Traumaterapiakeskuksen mukaan menetelmän teoreettisena taustana ovat kognitiivinen psykoterapia, kiintymyssuhdeteoria ja mentalisaatioteoria. Menetelmään koulutettu yli 100 ammattilaista, ja se on ryhmämuotoisena käytössä eri puolella Suomea. Lisäksi menetelmää hyödynnetään jonkin verran yksilöille suunnatussa työssä. Menetelmän opaskirjasta on saatavilla suomenkielisen version lisäksi englannin-, hollannin-, espanjan- ja vironkielinen versio.

”Menetelmästä on olemassa tutkimusdataa mutta toistaiseksi ei ole julkaistu vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.”

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

”Vakautta vanhemmuuteen -menetelmän arvio valmistuu syksyn aikana ja julkaistaan viimeistään keväällä 2026”, Backman sanoo.

Arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uusi tapa toimia on tuonut etenkin uutta intoa perhekeskustyöhön. ”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, toteavat asiakkuuspäällikkö Päivi Mattila ja vastaava perhekeskuskoordinaattori Mari Nieminen Kymenlaakson hyvinvointialueelta. 

Viime keväänä mukaan tullut Kymenlaakso on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Keski-Suomen, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Monialaista yhteistyötä on tehty alueella aiemminkin, sillä kuntien, sote-kuntayhtymän (nykyisen hyvinvointialueen), järjestöjen, seurakuntien ja poliisin yhteinen maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan.  

Hyvän yhteishengen merkityksestä on positiivisia kokemuksia  

”Lapsi- ja perhepalveluiden yhteinen ryhmä loi luottamusta ja yhteishenkeä, ja siinä laadittiin esimerkiksi ensimmäinen maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma”, Päivi Mattila kertoo. 

Yhteishenkeä on vaalittu myös hyvinvointialueen perustamisen jälkeen. Maakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä jatkaa lähes samalla rakenteella ja kokoonpanolla, ja jokaisella perhekeskusalueella toimivat myös alueverkostot. Nämä sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden asioita käsittelevät ryhmät luovat pohjan perhekeskuksissa tehtävälle käytännön yhteistyölle ja sen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeälle vuoropuhelulle. 

”Voimme hyödyntää myös muita jo toimivia verkostojamme kehittämistyössä, esimerkiksi yhden kontaktin periaatteen käyttöönotossa”, Mari Nieminen sanoo.

“Yhteisövaikuttavuustyö perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan miksi jotain tehdään.”

Tutkimusperustaisuus viehättää 

Kymenlaaksossa yhteisövaikuttavuustyöltä odotetaan erityisesti uusia ajatuksia sekä kokemusten ja yhteisten haasteiden jakamista Itlan koordinoimassa Alueellisessa oppimisverkostossa. 

”Ulkopuoliset silmät näkevät aina paremmin ja avartavat meidänkin ajatuksiamme. Ulkopuolelta tulevat kehittämisajatukset otetaan myös eri tavalla vastaan”, Mattila ja Nieminen toteavat. 

Heitä viehättää myös yhteisövaikuttavuustyön tutkimusperustaisuus. 

”Toiminta perustuu tutkittuun tietoon. Sen avulla pystytään perustelemaan, miksi jotain tehdään. On hienoa, että saamme sekä esimerkkejä muualta että tutkimusdataa kehittämistyömme pohjaksi. Yhteisövaikuttavuustyö on tuonut koko verkostollemme uuden innon perhekeskustyöhön, tunteen siitä, että tämä on tärkeä yhteinen juttumme.”  

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Johtava asiantuntija

Senior Lead Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mika.niemela@itla.fi

040 5069 793
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401

ABC-vanhemmuusryhmän tavoitteena on vahvistaa 3–12-vuotiaan lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta sekä edistää sitä kautta lapsen terveyttä ja psykososiaalista kehitystä. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2020.

”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa”, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

”Menetelmästä löytyi myös pohjoismaista implementointi- ja kustannusvaikuttavuustutkimusta, jotka eivät vaikuta arvioon, mutta ne annetaan tiedoksi kirjallisuuskatsauksessa.”

Vahvistusta vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen

ABC-vanhemmuusryhmä on vertaisryhmämuotoinen menetelmä, joka on suunnattu 3–12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Ryhmän tavoitteena on lapsen positiivisen kehityksen tukeminen sekä vanhemman ja lapsen suhteen vahvistaminen. 

ABC-vanhemmuusryhmässä vanhempi saa mahdollisuuden keskustella ja vaihtaa kokemuksia muiden vanhempien kanssa. Lisäksi hän saa työkaluja, joiden avulla rakentaa ja ylläpitää hyvää ja toimivaa suhdetta lapsen ja vanhemman välillä.

”Systemaattisessa kirjallisuushaussa löytyi pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”

Menetelmä on kotoisin Ruotsista. Suomessa menetelmää koordinoi Mannerheimin lastensuojeluliitto.

”Virallinen menetelmää koordinoiva taho eli kotipesä on kuitenkin Ruotsissa”, Backman kertoo.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

”Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen menee todennäköisesti keväälle 2026”, Backman sanoo.

ABC-vanhemmuusryhmän arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Itla edistää lapsiperheiden palvelujen kokonaisvaltaista uudistamista yhteisövaikuttavuustyöllä. Siinä kunnat, hyvinvointialueet, järjestöt ja seurakunnat kehittävät yhdessä tutkittuun tietoon perustuvia paikallisia ja alueellisia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin. Yhteisövaikuttavuustyön ytimessä on eri sektoreiden toiminnan kehittäminen niin, että ne työskentelevät ajoissa, yhdessä ja riittävän pitkään lapsiperheiden tukena.

”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuutta käytetään neljän vuoden kuluessa kansallisena kehittämisen tapana lasten ja nuorten palvelujen parantamiseen sekä kasvuympäristöjen kehittämiseen”, sanoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

Uusilla yhteistyötavoilla on jo saavutettu hyviä tuloksia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla lasten aggressiivinen käyttäytyminen kouluissa väheni (ks. s.17), kun käyttöön otettiin tutkimukseen perustuvia uusia menetelmiä, ja tuki neuropsykiatrisia oireita kokeville lapsille aikaistui.

Yhteistyö Brita Maria Renlundin muistosäätiön kanssa antaa Itlalle mahdollisuuden laajentaa yhteisövaikuttavuustyötä.

”Tavoitteemme on, että yhteisövaikuttavuutta käytetään neljän vuoden kuluessa kansallisena kehittämisen tapana lasten ja nuorten palvelujen parantamiseen sekä kasvuympäristöjen kehittämiseen – esimerkiksi koulussa, varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla”, sanoo Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.

”Kaikkien lasten ja nuorten tulee saada ajoissa tarvitsemaansa apua ja tukea. Jotta tämä toteutuisi, tarvitsemme Suomessa uusia tapoja toimia lapsi- ja perhekeskeisesti. Avustus Itlalle on uuden, tiiviin yhteistyön alku. Yhteistyö lisää ymmärrystämme siitä, millaista toimintaa lasten ja nuorten hyväksi kannattaa rahoittaa”, sanoo Brita Maria Renlundin muistosäätiön toimitusjohtaja Birgitta Forsström.

Yhteisövaikuttavuutta on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan

Yhteisövaikuttavuus perustuu muun muassa Collective Impact -viitekehykseen. Se on kansainvälisesti tunnustettu, tutkimukseen perustuva toimintatapa, jota on sovellettu laajojen monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen nälänhädästä AIDS-epidemiaan.

Suomessa Itla koordinoi yhteisövaikuttavuustyötä lapsiperheiden palvelujen uudistamisen vauhdittamiseksi. Tavoitteena on, että kaikki lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Yhteisövaikuttavuustyötä on tehty vuodesta 2020 alkaen, ja nyt mukana ovat hyvinvointialueista Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi.

Brita Maria Renlundin muistosäätiö sr perustettiin vuonna 1918 liikemies Karl Herman Renlundin (1850–1908) testamentin perusteella. Brita Maria oli hänen äitinsä. Säätiön päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Säätiö myöntää vuosittain noin 13 miljoonaa euroa avustuksia. Säätiön varallisuus on 516 miljoonaa euroa (tammikuu 2025).

Lisätietoja

Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja

Katri Vataja, toimitusjohtaja, Itla, 040 702 0899, katri.vataja@itla.fi

Birgitta Forsström, toimitusjohtaja, Brita Maria Renlundin muistosäätiö, 044 7623900, birgitta.forsstrom@bmr.fi

Sisukas-toimintamallilla pyritään tukemaan sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäyntiä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten syrjäytymistä yhteistyössä sosiaalityön, perheen ja koulun kanssa. Menetelmä sopii kaikille huostaanotetuille ja pitkäaikaisesti sijaishuollossa asuville esi- ja perusopetusikäisille lapsille.

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2019.

– Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Moniammatillista tukea koulunkäyntiin

Sisukas on lastensuojelun sijaishuollon työskentelymalli, joka on tarkoitettu lastensuojelun sijaishuollossa asuvien 6–16-vuotiaiden lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sisukas-toimintamallissa sosiaalityöntekijä, erityisopettaja ja psykologi muodostavat moniammatillisen työtiimin, joka kartoittaa lapsen tilanteen, tekee tiivistä yhteistyötä sekä järjestää oppimisympäristön lapsen tarpeita vastaavaksi.

Sisukas-menetelmässä korostuvat lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen huolellinen ja kokonaisvaltainen kartoittaminen, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Sovitut tukitoimet kirjataan oppimissuunnitelmaan. Menetelmän vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella. Seuranta jatkuu peruskoulun loppuun.

”Kirjallisuushaussa löytyi suomalaista ja muuta pohjoismaista tutkimusta, jonka laatua arvioi nyt kaksi koulutettua arvioitsijaa.”

Menetelmää koordinoi Pesäpuu ry. Menetelmästä on olemassa myös alle kouluikäisille tarkoitettu versio Pikku sisukas.

– Molempiin menetelmiin on olemassa oma oppaansa. Pikku sisukkaan vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu,  Backman kertoo.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta. 

– Menetelmän uudelleenarviointi aloitettiin loppukeväästä, ja se valmistuu tämän vuoden aikana ainakin vertaisarviointikuntoon, mutta julkaiseminen voi mennä keväälle 2026, Backman sanoo.

Sisukas-toimintamallin arvio julkaistaan Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Lisätietoja

Heidi Backman.
Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Keski-Suomi on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Kymenlaakson, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Hyvinvointialueen strategiaan kirjattiin jo muutama vuosi sitten, että kaikkien ikäryhmien palveluita kehitetään jatkossa yhteisövaikuttavuuden pohjalta.

“Haluamme vaikuttaa ihmisten tuttuun elinympäristöön ja tukea kaikenikäisten hyvää arkea”, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korostaa.

“Meidän pitää olla mukana ihmisten lähiyhteisöissä ja kannustaa eri toimijoita puhaltamaan yhteen hiileen. Haluamme edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhdessä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.”

”Noin puolet Keski-Suomen kunnista on lähtenyt tänä keväänä innokkaasti mukaan. Toki lisääkin vielä mahtuu”, kertoo hyvinvointialueen palvelujohtaja Maria Aalto.

Taloustilanteen parantaminen edellyttää palveluiden uudistamista 

Tällä hetkellä Keski-Suomen haasteena on raskas palvelurakenne. Lastensuojeluun ohjataan paljon lapsia, ja sijaishuoltoon päätyy hieman useampi kuin maassa keskimäärin – joissakin kunnissa enemmän kuin toisissa. Hyvinvointialueella on jo panostettu erityisesti lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin.

“Uudistamme toimintakulttuuriamme ja pyrimme vähentämään etenkin raskaiden palveluiden tarvetta kevyemmällä, ajoissa tarjottavalla tuella. Suunnan muuttaminen varhaiseen tukeen painottuvaksi on jo sinällään Keski-Suomessa hyvin tärkeä uudistus”, Maria Kaisa Aula kertoo.

“Palveluiden uudistaminen vaatii rohkeutta. Se on kuitenkin myös taloustilanteen oikenemisen edellytys.”

“Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa.”

Perhekeskukset toimivat yhteisövaikuttavuustyön pohjarakenteena

Vaikka Keski-Suomi on nyt virallisesti liittynyt mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön, on alueella tehty sen mukaista verkostomaista työtä jo aiemmin. Esimerkiksi Jyväskylässä on 11 asuinalueverkostoa, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Ryhmässä muodostetaan yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavista ilmiöistä sekä jaetaan tietoa palveluista.

Perhekeskuksia ja perhekeskusverkostoja on kehitetty Keski-Suomessa jo ennen hyvinvointialueen muodostamista, ja niiden on todettu olevan hyvä pohjarakenne myös yhteisövaikuttavuustyölle. Hyvinvointialue koordinoi perhekeskustoimintaa koko Keski-Suomessa. Useassa kunnassa on fyysisiä hyvinvointialueen hallinnoimia perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja, ja lisäksi on kolme kuntavetoista perhekeskusta.

”Meillä on sekä sähköinen perhekeskus että perhekeskuskoordinaattorit, jotka hoitavat verkostoamme paikallisesti ja alueellisesti”, palvelupäällikkö Marja Lehtoranta kertoo.

Perhekeskuskoordinaattorit kohtaavat perheitä perhekeskuksissa, jalkautuvat yhteistyökumppaneiden järjestämään toimintaan sekä antavat ohjausta ja neuvontaa. He tarjoavat myös ajanvarauksella toimivaa matalan kynnyksen pysäkkipalvelua muun muassa vanhemmuuden ja parisuhteen tueksi sekä järjestävät ryhmätoimintaa lähi- ja etätapaamisina.

”Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa”, Lehtoranta sanoo. Samaan monitoimijaiseen toimintatapaan perustuvia tiimejä toimii myös muilla yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevilla alueilla. 

Varsinainen yhteisövaikuttavuustyön päätöksentekoa ohjaava rakenne puuttuu kuitenkin vielä, ja sitä on tarkoitus valmistella monialaisessa yhteistyössä syksyllä.

“Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää.”

Maakunnan eri alueiden erilaisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää

Keski-Suomi on hajanainen ja iso maakunta, jossa on paljon keskenään erilaisia kuntia. Esimerkiksi Jyväskylässä asuu noin puolet koko hyvinvointialueen lapsiperheistä, kun taas joissakin kunnissa lapsia syntyy hyvin vähän.

”Erot ovat todella isoja. Myös perheet ovat erilaisia, sillä joillakin alueilla on esimerkiksi paljon monilapsisia perheitä. Heidän tarpeensa ovat jossain määrin erilaisia kuin yksi- tai kaksilapsisessa perheessä”, Maria Aalto ja Maria Kaisa Aula kertovat..

Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää, vaan on tärkeä huomioida paikalliset ilmiöt ja haasteet. Niiden tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä on yhteisövaikuttavuustyön ydintä.

Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!

Lisätietoja

Mari Hirvonen

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mari.hirvonen@itla.fi

044 363 7276
Oona Palosaari

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

oona.palosaari@itla.fi

040 586 0560
Mika Niemelä

Johtava asiantuntija

Senior Lead Specialist

Yhteisövaikuttavuus

mika.niemela@itla.fi

040 5069 793
Eija Viitala

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Yhteisövaikuttavuus

eija.viitala@itla.fi

040 182 2401