Toukokuussa voimaan astunut lasten ja nuorten terapiatakuu takaa lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille yhdenvertaisen ja maksuttoman pääsyn lyhytpsykoterapiaan tai psykososiaalisin menetelmin tuotettuun tukeen perustasolla, kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
Terapiatakuun perimmäinen tavoite – lasten ja nuorten oikea-aikaisen mielenterveyden tuen vahvistaminen – on erinomainen. Hienoa on myös se, että toteutuksessa huomioidaan koko perustason sote-kenttä: perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, opiskeluhuoltopalvelut ja YTHS.
Terapiatakuun toimeenpanon aikataulu muodostui kuitenkin kireäksi, ja siihen sekä takuun seurantaan liittyy pulmia erityisesti sosiaalihuollossa. Tämä ei yllätä, sillä laajojen kansallisten uudistusten toimeenpanon liian lyhyt valmisteluaika johtaa usein tarpeeseen tarkentaa linjauksia ja ohjeistusta jälkikäteen. Tämä hidastaa hyvien tavoitteiden saavuttamista.
Terapiatakuu lisää kuraattoreiden hallinnollista työtä
Terapiatakuun toimeenpanoon osallistuvat sosiaalihuollon palveluista ensisijaisesti koulukuraattorit sekä kasvatus- ja perheneuvonnan ammattilaiset. Kumpikin ryhmä on jo pidempään kouluttautunut työmenetelmiin, jotka soveltuvat hyvin terapiatakuun toteutukseen. Tämän osaamisen tunnustaminen on tärkeää, jotta ammattilaiset tietävät, että heidän jo olemassa olevaa osaamistaan arvostetaan.
Jo kertyneen palautteen perusteella terapiatakuu vaikuttaa kuitenkin mutkistavan sosiaalihuollon asiakasprosesseja ja lisäävän erityisesti koulukuraattoreiden hallinnollista kuormaa.
Kuraattoripalvelu on ollut kouluikäisille lapsille ja nuorille tärkeä matalan kynnyksen palvelu, jonka saaminen ei ole edellyttänyt sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia tai palvelupäätösten tekemistä. Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.
Valtaosa kuraattoreista ei työskentele viroissa eivätkä he ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Siksi he eivät voi tehdä terapiatakuun edellyttämiä palvelupäätöksiä.
Terapiatakuun onnistuminen edellyttää isoja muutoksia asiakasprosessissa
Terapiatakuun toteutus lain soveltamisohjeen mukaisesti vaatiikin isoja muutoksia asiakasprosessissa, jotta myös kuraattorit pystyisivät osallistumaan takuun toteutukseen. Terapiatakuu lisää hallinnollista työtä myös kasvatus- ja perheneuvonnassa: takuun piiriin kuuluvat menetelmät on irrotettu muusta asiakasprosessista ja ne edellyttävät erillisiä palvelupäätöksiä.
Tämän muutostarpeen kuuleminen ja siihen vastaaminen on ehdoton edellytys sille, että terapiatakuun mukainen toiminta voi juurtua sekä kuraattoreiden että kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalialan ammattihenkilöiden työhön.
Mikäli tarvittavia muutoksia ei tehdä, on terapiatakuun tavoitteisiin pääseminen erityisesti kuraattorien osalta mahdotonta. Pahimmillaan kuraattoreiden käyttöön ottamat, ennaltaehkäisevät psykososiaaliset menetelmät jäävät kokonaan käyttämättä ja lapset ja nuoret ilman vaikuttavaa tukea mielenterveyteensä. On myös mahdollista, että kuraattorit käyttävät menetelmiä, mutta terapiatakuun seuranta ei tilastointikäytäntöjen puutteiden vuoksi tavoita tehtyä työtä.
Laajojen kansallisten ohjelmien käyttöönotto tulisi suunnitella huolellisesti
Kun jatkossa toteutetaan uusia kansallisia ohjelmia, tulisi myös sujuvan käyttöönoton ja menetelmien juurtumisen edellytyksistä huolehtia. Nyt valmistelutöiden mahdolliset puutteet hidastavat tai jopa estävät uudistuksen toimeenpanon.
Uusien lakien ja ohjelmien onnistunut toimeenpano edellyttää organisaatiossa eri näkökulmia laajasti yhdistävää yhteistyötä. Vain siten varmistetaan yhteiseen tavoitteeseen sitoutuminen sekä sovittujen toimintatapojen juurtuminen.
Kasvun tuki -aikakauslehden yhdeksäs numero on ilmestynyt. Vuoden ensimmäinen numero keskittyy psykososiaalisten menetelmien arviointiin: se sisältää jopa seitsemän menetelmäarviota sekä kaksi aiheeseen liittyvää tutkimusartikkelia.
Toisessa näistä Heidi Backman, Vilja Seppälä ja Siiri Lampela esittelevät, minkälaisia teorioita on Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien taustalla.
”Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta.”
”Lasten, nuorten ja perheiden kanssa käytettävissä psykososiaalisissa menetelmissä teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, koska lasten erityinen asema edellyttää tarkkuutta ja vastuullisuutta”, kirjoittajat toteavat artikkelissa.
Nyt julkaistut menetelmäarviot ovat kaikki aiempien arvioiden päivityksiä. Yksi arvioiduista menetelmistä on MDFT-menetelmä eli monimuotoinen perheterapeuttinen työskentely, joka on tarkoitettu 12–18-vuotiaille käytös- ja päihdehäiriöistä kärsiville nuorille ja heidän perheilleen. Reeta Kankaanpään ja Kaisa Mishinan kirjoittaman arvion mukaan menetelmästä on vahvaa dokumentoitua näyttöä, ja se saa arvion 5/5.
Vuorovaikutus keskeisellä sijalla lasten ja perheiden hyvinvoinnissa
Menetelmäarvioinnin ohella numeron toiseksi teemaksi nousee vuorovaikutuksen merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnissa. Tuovi Hakulinen ja Hanna Uotila-Laine tarkastelevat puheenvuorossaan vuorovaikutuksen merkitystä terveydenhuollossa. He tuovat esiin relationaalisen terveyden käsitteen, jossa lapsen terveyttä ja hyvinvointia edistetään kiinnittämällä huomio perheen turvallisiin, pysyviin ja hoivaaviin vuorovaikutussuhteisiin. Heidän mukaansa on tärkeää ymmärtää lapsiperheiden kanssa tehtävän työn suhdeperustaisuus.
”Esimerkiksi vastaanottoaika ei itsessään tue perhettä, vaan olennaista on se, mitä tapahtuu vastaanoton aikana perheen ja palveluntarjoajan vuorovaikutuksessa”, kirjoittajat toteavat.
Anni Arola, Anna Rönkä ja Kaisa Malinen selvittivät tutkimuksessaan esikoislapsen vanhempien tapoja hoitaa parisuhdettaan. Kirjoittajien mukaan pariskuntien hyvän yhteyden ylläpitämiseksi tarvitaan panostusta keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä pieniin arjen konkreettisiin tekoihin.
”Perhepalveluissa oleellista olisi nimenomaan ennakoiva tuki, jolloin esimerkiksi vuorovaikutuksen pulmiin herättäisiin hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat kuormittaa koko perheen hyvinvointia.”
”Perhepalveluissa oleellista olisi nimenomaan ennakoiva tuki, jolloin esimerkiksi vuorovaikutuksen pulmiin herättäisiin hyvissä ajoin ennen kuin ne alkavat kuormittaa koko perheen hyvinvointia”, kirjoittajat toteavat tutkimusartikkelissaan.
Anne-Elina Salo, Olli-Pekka Heinimäki, Anna Liisa Eskola, Mikko Tiilikainen ja Anu Kajamies puolestaan tuovat puheenvuorossaan esiin vuorovaikutuksen merkityksen osallisuuden edistämisessä kouluyhteisössä. Heidän järjestämänsä lasten neuvottelukunta toimi foorumina, jossa tutkijat pystyivät olemaan suorassa vuorovaikutuksessa lasten kanssa ja kuuntelemaan heidän ajatuksiaan.
”Lasten kuunteleminen heidän osallisuuttaan edistävin tavoin sekä heidän viestiensä arvon tunnistaminen päätöksenteossa, tutkimuksessa ja arjen käytänteitä kehitettäessä auttavat rakentamaan yhdessä osallisuutta edistävää, turvallista kouluyhteisöä”, kirjoittajat toteavat.
Kasvun tuki -aikakauslehti on Itlan kustantama tiedejulkaisu, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lehti on tasolla 1 Julkaisufoorumin (JUFO) luokituksessa. Kasvun tuki -aikakauslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa avoimesti Journal.fi-palvelussa. Lehti pyrkii laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa sekä lisäämään tieteiden välistä keskustelua Suomessa. Lehden tavoitteena on edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa sekä ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Näkymä on helppokäyttöinen puhelimella tai tietokoneen selaimella käytettävä työkalu, jolla muun muassa opettajat, varhaiskasvatus-, sosiaali- ja kirjastotyöntekijät, koulujen vahtimestarit sekä paikalliset kauppiaat voivat kertoa havaintoja lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Näkymään kertyvien tietojen avulla pystytään tunnistamaan pinnan alla kuplivia hiljaisia signaaleja ja kehittämään uusia, lapsia ja nuoria tukevia paikallisia ratkaisuja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Työkalu on käytössä koko Tampereella ja kahdella alueella Oulussa, ja se nivoutuu tiiviisti kummankin kaupungin tiedolla johtamisen käytäntöihin.
Tiedolla johtaminen edellyttää kokonaiskuvan ymmärtämistä
Tampereen kaupungin yhteisö- ja kehittämispalveluiden suunnittelupäällikkö Jaakko Laurila ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehitysjohtaja Juha Aho pitävät tiedolla johtamista erittäin tärkeänä kaupunkiorganisaatiossa.
”Tiedolla johtamisessa kyse on siitä, että osataan suunnata organisaation asiantuntemusta ja resursseja asioihin, joilla on vaikuttavuutta”, Jaakko Laurila kiteyttää.
Hyvinvointialueilla ja kunnissa on käytössä satoja järjestelmiä, jotka tuottavat tietoa erilaisiin tarpeisiin. Tieto on kuitenkin usein sirpaleista. Tärkeää on nähdä kokonaisuus: miten eri järjestelmien tuottamat tiedot korreloivat ja vaikuttavat toisiinsa.
“Työkalun ympärille tarvitaan monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”
”Kyllähän päätöksenteon täytyy kaikkialla perustua tiedon varassa tehtyihin päätöksiin. Yksittäinen indikaattori ei tuota yksiselitteistä vastausta, vaan pitää ymmärtää eri toimintojen yhteisvaikutus. Vasta eri indikaattoreiden analysoiminen yhdessä tuottaa tiedolla johtamisen ketjuja, joista voidaan tehdä päätelmiä”, Juha Aho toteaa.
”Perheiden hyvinvointi syntyy kokonaisuudesta. Siksi on tärkeää, että eri toimijat kokoontuvat muodostamaan yhteisen tilannekuvan tiedolla johtamisen pohjaksi”, Laurila korostaa.
“Työkalun ympärille tarvitaan kokonainen monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”
Näkymä auttaa kohdentamaan resursseja oikein
Näkymä mahdollistaa tiedonkulun paikallistasolta eteenpäin. Työkalun pääkäyttäjät muodostavat työkaluun kertyneen raakatiedon avulla ilmiöitä, jotka välitetään alueellisille johtotiimeille. Joskus havaintoihin ja tunnistettuihin ilmiöihin voidaan vastata nopeasti ja helposti, toisinaan ne vaativat pidempää työskentelyä.
Juha Aho ja Jaakko Laurila kertovat Näkymä-työkalun tukevan tiedolla johtamista sekä paikallisesti että alueellisesti. Etenkin se auttaa kohdentamaan resursseja oikeisiin asioihin ja vaikuttavasti.
”Yksittäiset arjen havainnot tai tapahtumat ovat tiedonmurusia, joiden varaan ei voi rakentaa kokonaisvaltaista tiedolla johtamisen prosessia, mutta niidenkin pohjalta voi ja pitää rakentaa arjen toimintaa”, Laurila kertoo.
“Katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä.”
Johtotiimeissä ja yhteistyörakenteissa näistä Näkymään kertyneistä tiedonmurusista kootaan laajempia ilmiöitä ja päätetään, edellyttävätkö ne jatkotoimia. Keskeistä on paikallisen tiedon havaitseminen ja esille nostaminen.
”Mitä kohdennetumpaa paikallinen tieto on, sen paremmin voidaan resursseja suunnata paikallisesti havaittuihin ilmiöihin. Tämä onnistuu vain, mikäli yksittäisistä havainnoista muodostuu laajempia kokonaisuuksia ja ne tulevat muiden toimijoiden tietoon”, Aho ja Laurila painottavat.
Mikään työkalu ei myöskään yksinään riitä, vaikka se olisi kuinka toimiva.
”Työkalun ympärille tarvitaan kokonainen monialaisessa yhteistyössä toteutettu prosessi ja toimintatapa. Ne eivät synny tyhjästä, mutta olemme päässeet hyvin alkuun.”
Työkalu toi esiin lapsiperheiden suorituskeskeisyyden
Tampereella Näkymä on ollut käytössä pidempään, ja käyttäjien ja havaintojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Työkalu on tuonut esiin esimerkiksi lapsiperheiden arjen kiireisyyden.
”Pohdimme johtotiimissä, voisivatko perheiden jaksamisen haasteet osin johtua yhteiskuntamme suorituskeskeisestä kulttuurista. Näkymään kertyneiden havaintojen pohjalta toteutimme perheille suunnatun kampanjan, jonka ytimessä oli tavallisia hetkiä ylistävä arkibingo. Kampanjaan osallistuivat muun muassa kaupungin varhaiskasvatus, perusopetus sekä liikunta- ja nuorisopalvelut, hyvinvointialueen lasten ja nuorten palvelut sekä seurakunnat”, Jaakko Laurila kertoo.
“Tällä hetkellä katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä.”
Paljon mahdollisuuksia kaupungeille ja hyvinvointialueille
Sekä Tampereella että Oulussa ollaan tyytyväisiä Näkymään. Työkalun käyttöä on tarkoitus laajentaa, ja odotukset ovat korkealla. Tampereella Näkymään kertynyttä tietoa on alettu hiljattain välittää myös kaupungin turvallisuusjohdolle.
”Näkymään kirjataan esimerkiksi päihteisiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyviä havaintoja. Tarkoitus ei ole ratkoa akuutteja rikostilanteita vaan lisätä yleistä turvallisuuden tunnetta”, Laurila kuvailee.
Oulussa Näkymä etenee vaiheittain, ja se on jo kovassa käytössä pilottialueilla.
”Työkalun on tarkoitus laajentua koko kaupunkiin ja tulla osaksi tietojärjestelmiämme. Näkymä ja lapsiperheiden palveluohjausta tarjoava Luuri tulevat olemaan keskeisiä työkaluja sekä Oulussa että Pohteella, osana yhteisövaikuttavuustyötä, ja haluamme kehittää aktiivisesti kumpaakin”, Juha Aho kertoo.
Toimivuutta seurataan tarkkaan
Näkymästä saatavaa hyötyä seurataan sekä Tampereella että Oulussa tarkasti.
”On tärkeää arvioida säännöllisesti yhdessä eri toimijoiden ja arjen ammattilaisten kanssa työkalun toimivuutta. Tällä hetkellä katsomme toiveikkaina eteenpäin ja uskomme Näkymän mahdollisuuksiin perhekeskustyön tukivälineenä”, Jaakko Laurila kertoo.
Juha Aho kertoo, että Oulussa pilottivaiheista halutaan oppia mahdollisimman paljon.
”Olemme vielä tavallaan opintomatkalla Itlan kanssa sen suhteen, miten työkalun tuottamaan tietoon pitäisi reagoida tai millaista tietoa siitä olisi hyvä saada.”
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
ART-menetelmän tavoitteena on lisätä nuoren sosiaalisia taitoja, moraalisen päättelyn kehitystä ja aggression hallintaa. Se soveltuu ensisijaisesti aggressiopulmista kärsiville nuorille. Ryhmämuotoisessa menetelmässä harjoitellaan nuoren elämään kuuluvia arkitilanteita ja sen avulla vahvistetaan nuoren tunteiden säätelyä ja vihanhallintaa.
Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän arvioinnin päivitys: menetelmä on aiemmin arvioitu Kasvun tuessa vuonna 2018.
”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä. A-ART-menetelmän kohderyhmä, tapaamiskertojen määrä, sisältö sekä koulutus eroavat ART-menetelmästä”, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.
”Nyt tehtävässä arviossa otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa adaptoitu eli suunnitelmallisesti muokattu versio ART-menetelmästä.”
Suomessa käytössä ovat menetelmän molemmat versiot, mutta menetelmään koulutetaan pelkästään A-ARTin mukaisesti. Menetelmää koordinoi Suomessa Suomen ART ry.
”Suomen ART ry:n mukaan ARTissa ja A-ARTissa on paljon yhtenevää, mutta A-ARTin keinot sopivat paremmin nykypäivän Pohjoismaihin. A-ART on jossain määrin ARTia joustavampi, toisaalta A-ART edellyttää menetelmän toteuttajalta pohjakoulutusta”, Backman kertoo.
Arviointia varten tehdyssä haussa ART-menetelmästä löytyi yli 10 vaikuttavuustutkimusta, joista osa oli Pohjoismaista ja osa muista korkean tulotason maista. A-ART-menetelmästä vaikuttavuustutkimusta ei toistaiseksi ole.
”Tällä hetkellä arvioidaan tutkimusten laatua ja soveltuvuutta arvioon”, Backman sanoo.
”Arvio tehdään ART-menetelmää koskevien tutkimusten pohjalta, mutta katsauksessa tarkastellaan molempien menetelmien kuvausten avulla, miten tutkimusnäyttö on sovellettavissa koskemaan A-ART-menetelmää.”
Rakentavan vuorovaikutuksen opettelua
ART-menetelmässä opetetaan valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen nuorille, joiden käyttäytymisessä on epäsosiaalisia piirteitä. Menetelmä sopii nuorille, jotka käyttäytyvät liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi. Menetelmä soveltuu noin 12-vuotiaista nuoriin aikuisiin, ja siitä on olemassa myös alakouluikäisille muokattu versio. Lisäksi menetelmää on käytetty osittain myös aikuisten kanssa.
ART-menetelmä on suunnattu nuorille, joilla käyttäytymiseen liittyviä ongelmia on ollut jo pidemmän aikaa, mutta se sopii myös varhaisvaiheen puuttumiseen, jos nuori itse on huomannut oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja on motivoitunut harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Arviot systemaattisina katsauksina
Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan keskeisistä kansainvälisistä tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.
Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tavoitteeseen suomalaisessa kontekstissa.
”Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti”, Backman kertoo.
Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen tasosta ja menetelmän tarjoamasta käyttöönoton tuesta.
”Systemaattisten kirjallisuuskatsausten julkaisuprosessiin kuuluu laadunvarmistuksena kaksoissokkoutettu vertaisarviointi, jossa sekä kirjoittajat että vertaisarvioijat ovat anonyymejä. Tämän vuoksi arvion julkaisuvalmiiksi saattamiseen kuluu aikaa”, Backman kertoo.
ART- ja A-ART-menetelmien arvioitsijat saavat kirjoitustyön valmiiksi ensi syksynä, ja arvio julkaistaan loppuvuodesta 2025 tai viimeistään seuraavan vuoden alkupuolella Kasvun tuen menetelmäpankissa ja Kasvun tuki -aikakauslehdessä.
Arvioinnin avulla voidaan määrittää esimerkiksi hoitomenetelmän, hankkeen tai palvelun arvoa tai vaikuttavuutta. Arvioinnin myötä voimme oppia oleellisia asioita arvioinnin kohteesta ja kehittää sitä. Toisaalta arvioinnin avulla voidaan perustella tehtyjä valintoja, esimerkiksi hoitomenetelmän implementaatio- tai de-implementaatiopäätös.
WHO:n määritelmän mukaan terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) tarkoittaa järjestelmällistä ja monitieteistä terveysteknologioiden ja interventioiden ominaisuuksien arviointia, joka kattaa niiden sekä välittömät että välilliset seuraukset. Arvioinnin päätarkoituksena on antaa poliittiselle päätöksenteolle tietoa erityisesti siitä, miten rajalliset resurssit voidaan kohdentaa parhaiten.
Arvioinnissa käytettävän työkalun tulisi olla läpinäkyvä ja toistettava
Arviointiin tulisi olla käytössä erilaisiin käyttötilanteisiin soveltuvia työkaluja, joista kannattaa suosia riittävän laajoja, useamman arviointiperusteen analyysimalleja. Nämä voivat olla geneerisiä ja sovellettavissa kaikkiin arviointeihin tai räätälöityjä jonkin tietyn intervention arviointiin. Molemmissa tapauksissa mallin läpinäkyvyys ja toistettavuus ovat oleellisia.
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanossa tarvitaan psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien sekä niiden arvioinnin ja käyttöönoton osaamista, sekä systemaattinen, moninäkökulmainen työkalu menetelmien arviointiin.
Itlan kehittämän Kuusio-menetelmänavulla psykososiaalisia menetelmiä voidaan arvioida kuudesta eri näkökulmasta: tarve, käytettävyys, sopivuus, käyttöönoton tuki ja valmiudet sekä vaikuttavuus.
Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.
Kuusion vahvuus systemaattisuuden ja moninäkökulmaisuuden lisäksi on henkilöstöä – menetelmäosaajia – osallistava työskentelytapa. Oma kokemukseni on, että arviointitapaamisissa käyty vuoropuhelu johdon ja henkilöstön edustajien välillä edesauttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamista ja priorisointipäätösten hyväksyttävyyttä.
”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein.”
Sananlaskun mukaan ”Se mikä on oikein, ei aina ole helppoa. Se mikä on helppoa, ei aina ole oikein”. Helpompaa olisi jatkaa asioiden tekemistä siten, kuin on aina ennenkin tehty. Tämä ei kuitenkaan takaisi palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Ainoa oikeudenmukainen tie on joistakin asioista luopuminen, mikä voi olla vaikeaa. Systemaattisen, moninäkökulmaisen arvioinnin avulla siinä on kuitenkin mahdollista onnistua.
Lue Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan menetelmien arviointipilotista sekä Kuusio-työkalusta lisää julkaisustamme ja verkkosivuilla.
Tämä kirjoitus on neljäs osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!
Aiemmassa työssään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perhekeskuksen ylilääkärinä Päivi Saari osallistui hyvinvointialueen ja Itlan pilottiprojektiin, jossa arvioitiin lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta Kuusio-työkalulla.
Itlan mentorointiohjelma edistää hyvinvointijohtamista, jossa toimintaa ja palveluja rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden tarpeista käsin. Ohjelmassa aloittaa 23 aktori–mentori-paria, jotka kokoontuivat ohjelman aloitustapaamiseen maanantaina. Mentoreita ja aktoreita on ohjelmassa ympäri Suomea niin sosiaali- ja terveydenhuollosta kuin yrityksistä, järjestöistä, kouluista ja oppilaitoksista.
Mentoreina ohjelmassa toimivat Itlan pitkäkestoisen Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen suorittaneet johtajat, jotka ovat pitkään toimineet lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kentällä. Aktorit ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta avaintehtävissä olevia johtajia ja esihenkilöitä.
”Itlan pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen on käynyt lähes sata johtajaa. Olen erittäin iloinen siitä, että näin monet haluavat jakaa oppia eteenpäin mentoroinnin muodossa”, iloitsee Itlan kehitysjohtaja Marika Tammeaid.
Itlan mentorointiohjelma tukee kehittymistä johtajan roolissa hyvän lapsuuden rakentajana. Mentorointi on erinomainen tapa tarkastella omaa työtä ja työotetta sekä saada kehittymisen tukea kokeneelta kollegalta. Kahdenvälisenä luottamuksellisena työskentelytapana mentorointi antaa mahdollisuuden keskittyä nimenomaan aktorin työssä ajankohtaisiin kysymyksiin ja laajentaa näköaloja mentorin kokemuksen kautta.
Aloitustilaisuudessa aktorit kertoivat, että kokevat itsensä etuoikeutetuiksi, kun heille on järjestynyt tällainen mahdollisuus kehittää omaa työtä ja hyvinvointijohtamisen osaamista.
Jatkossa aktori–mentori-parit jatkavat työskentelyä yhdessä. Itla tukee mentorointiohjelmaa välitapaamisilla ja päätöstapaamisella toukokuussa 2026.
Haluatko olla mukana rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa lapset, nuoret ja kaikenlaiset perheet uskaltavat unelmoida ja luottaa hyvään tulevaisuuteen?
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö edistää Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Toteutamme tehtäväämme jalostamalla ja välittämällä laadukasta tietoa ja käytännön ratkaisuja päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi, vauhdittamalla lasten ja nuorten kasvuympäristöjen ja palveluiden uudistumista sekä vahvistamalla rakentavaa keskustelua lapsi- ja perhemyönteisestä yhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta.
Viestinnällä teemme näkyväksi Itlan tarkoituksen, edistämme visiomme ja vaikuttavuustavoitteidemme saavuttamista ja vahvistamme Itlan tunnettuutta ja mainetta. Haemme visuaalisen viestinnän asiantuntijaa vastaamaan visuaalisen ja audiovisuaalisen sisällön tuotannosta Itlassa. Visuaalisen viestinnän asiantuntija on osa säätiön viestintätiimiä.
Visuaalisen viestinnän asiantuntijana
vastaat siitä, että Itlan ilme säilyy tunnistettavana ja yhtenäisenä ja vastaa graafista ohjeistusta
vastaat taitosta, visuaalisesta sisällöntuotannosta, kuten erilaisten julkaisujen ja sosiaalisen median kuvien tuottamisesta, ja valokuvauksesta
kuvaat ja editoit videoita
olet mukana julkaisujen ja graafisen ja audiovisuaalisen tuotannon ulkoisissa hankinnoissa
osallistut verkkosivujen kehittämiseen ja päivittämiseen
osallistut muihin viestinnän tehtäviin.
Mitä toivomme Sinulta?
Sinulla on
pistämätön visuaalinen silmä ja näkemystä siitä, miten viestiä moninäkökulmaisesta tiedosta ja ratkaisuista erilaisille kohderyhmillemme visuaalisessa muodossa
audiovisuaalista ja verkkosivuihin liittyvää teknistä osaamista ja kykyä tuottaa saavutettavia ja vaikuttavia sisältöjä
Adobe-ohjelmat ja Canva hallussa
hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot
tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolme vuotta työkokemusta alalta.
Tarjoamme merkityksellisen työn yhteiskunnallista muutosta tekevässä vakavaraisessa säätiössä sekä innostavan, aktiivisesti uudistuvan työyhteisön, jossa vaalimme uteliaisuutta ja yhdessä oppimista toimintaperiaatteidemme mukaisesti.
Työsuhde on kokoaikainen, määräaikainen vanhempainvapaan sijaisuus. Tehtävä edellyttää viikoittaista läsnäoloa toimistollamme Helsingin Hakaniemessä, minkä lisäksi etätyö on mahdollista. Tarjoamme hyvät työsuhde-edut, viihtyisän työympäristön ja mukavat työkaverit!
Kiinnostuitko?
Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi ja portfoliosi tai työnäytteitä viimeistään 8.6.2025 osoitteeseen rekry@itla.fi. Sisällytä hakemukseesi myös palkkatoivomuksesi.
Kirjoita sähköpostin otsikkokenttään ”visuaalisen viestinnän asiantuntija” ja nimeä liitetiedostona oleva hakemus, ansioluettelo ja portfolio/työnäytteet muodossa ”Sukunimi–visuaalisen viestinnän asiantuntija”.
Työsuhde alkaa 1.9.2025 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.7.2026.
Lisätietoja
Lisätietoja tehtävästä antaa viestintätiimin esihenkilö, viestintäjohtaja Kirsi Campello 26.5. klo 11–12 ja 4.6. klo 9–10 puhelimitse 040 630 1633 tai sähköpostitse kirsi.campello@itla.fi.
Sosiaalityössä vaikuttavuuden arviointi ei voi olla vain tulosten tarkastelua
Sosiaalityön vaikuttavuustutkimuksen tarvetta on Suomessa haettu perinteisesti etenkin alan sisäisistä perusteluista, jotka liittyvät lainsäädäntöön ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.
Nykyään vaikuttavuustiedon tarve on näkyvästi esillä lähes kaikissa keskeisissä sosiaali- ja terveysalaa koskevissa ohjelmissa ja julkilausumissa. Erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon toimia tulisi perustella sillä, ovatko ne vaikuttavia vai eivät. Valitettavan usein päätöksiä joudutaan tekemään muulla tavoin, kuin vaikuttavuustiedon avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi lähipalvelujen karsiminen tai muuttaminen kokonaan tai osittain digitaaliseksi asioinniksi. Vaikuttavuustutkimusta ei ole riittävästi saatavilla niin, että toimia voitaisiin perustella tiedon avulla, jolloin esimerkiksi palvelujen karsintaa tehdään palvelun suorien kustannusten perusteella.
Ensimmäinen edellytys sosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiselle on saada tietoa niistä tavoitteista, joita sosiaalityössä on. Ilman tietoa tavoitteista emme voi tutkia, miten hyvin palvelu on tukenut ihmisiä näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi sosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, mitä kaikkea sosiaalityössä tehdään tämän vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Sosiaalityössä voidaan esimerkiksi tarjota asiakkaille keskusteluapua, taloudellista tukea tai ohjata asiakkaita muihin palveluihin. Vaikuttavuuden arviointi tarkoittaa sitä, että kaikista näistä asioista on tietoa, kun vaikuttavuutta tarkastellaan.
Miten sosiaalityön vaikuttavuutta voi mitata?
Mittaaminen (measurement) ja mittari (measure) liitetään yleensä määrällisen tiedon keruuseen (Fischer & Corcoran 2013, 2020). Tällöin mittarilla tarkoitetaan kysymysten tai väittämien kokoelmaa, jolla pyritään mittaamaan erilaisia moniulotteisia ilmiöitä, kuten asenteita tai arvoja. Michael Quinn Pattonin (1997) mukaan mittarin valinnassa tärkeintä on tarkoituksenmukaisuus ja uskottavuus mitattavan ilmiön tarkastelussa.
Kansainvälisesti standardoituja tulosmittareita on saatavilla lukuisa määrä (Fischer & Corcoran 2013, 2020), mutta niiden avulla saadaan tietoa vain tuloksista, ei vaikuttavuudesta. Viime vuosina myös Suomessa on tutkittu ja kehitetty sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin suunnattuja mittareita (esimerkiksi AVAIN-mittari, 3X10D ja FIT-mittaristo). Näiden mittareiden avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja hyvinvointia tukevista tekijöistä. Jos tieto kerätään samalla mittaustavalla eri puolilla Suomea, voidaan myös eri alueiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja tutkia tämän tiedon avulla.
Lapsiperheiden palveluista tarvitaan ja kaivataan vaikuttavuustietoa
THL:n mukaan palveluja ja tukea tarvinneista vanhemmista merkittävän suuri osa ei ole saanut palvelua tai tukea, jota olisi kokenut tarvitsevansa. Perhetyössä näin koki noin joka toinen vanhemmista ja kotipalvelussa kaksi kolmesta vanhemmasta. Tukea ammattilaisilta lapsen käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmiin koki saaneensa riittämättömästi joka viides ja tukea omaan jaksamiseen reilu puolet vanhemmista. Kokemus palvelujen ja tuen riittämättömyydestä oli yhteydessä vanhemman haavoittuvaan asemaan.
Hyvinvointialueiden palveluiden rajalliset resurssit vaikeuttavat lapsiperheiden tarvitseman tuen oikeaa kohdentamista. Esimerkiksi lastensuojelu on ruuhkautunut. Lähes 80 prosenttia lastensuojelun työntekijöistä on samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että työaika ei riitä välttämättömien työtehtävien tekemiseen. Tämä esimerkki osoittaa, miten erityisesti kriittisen talouden tilanteessa on aiempaa suurempi tarve tietää, millaiset palvelut ja toimet ovat muita vaikuttavampia.
Voisiko tekoäly auttaa löytämään vaikuttavia palveluita niitä tarvitseville?
Tekoälyllä tarkoitetaan erilaisia kone- ja syväoppimisen muotoja, jotka mahdollistavat suurten datamassojen nopean analysoinnin. Koneoppimisen avulla niin sanottu tekoäly voi käsitellä suuria tietoaineistoja, löytää malleja ja tehdä ennusteita tai päätöksiä laajojen ja heterogeenisenkin aineistomassojen perusteella. Jos esimerkiksi seuraisimme lasten ja perheiden palveluissa asiakkaiden kanssa asetettuja tavoitteita ja heidän saamiaan palveluita, voisi tekoäly koota näistä tiedoista nopeasti erilaisia yhteenvetoja siitä, miten hyvin vaikkapa lastensuojelussa on saavutettu tavoitteet valtakunnallisesti. Tieto auttaisi suuntaamaan vaikuttaviksi osoittautuneita menetelmiä ja palveluita.
Nykyään on olemassa runsaasti kirjallisuutta siitä, miten sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset voivat käyttää tekoälyä auttaakseen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Luultavasti eniten on tarkasteltu mahdollisuuksia ennustaa palvelutarpeita ja löytää niin sanottuja riskiryhmiä tekoälyn ja koneoppimisen avulla.
Tekoälymalleja on testattu jo myös lasten ja perheiden palveluissa. Amerikkalaistutkimuksessa esimerkiksi testattiin koneoppimismalleja ennustamaan nuoren hoidon onnistumisen todennäköisyyttä psykiatrisessa laitoshoidossa verrattuna muihin sijoitusmuotoihin. Näihin koneoppimismalleihin perustuvat sijoitussuositukset erottelivat nuoret, jotka olivat laitoshoidossa, verrattuna niihin, jotka eivät olleet laitoshoidossa. Tulosten perusteella koneoppimismallit olivat lupaavia positiivisten sijoitustulosten ennustamisessa ja tulevien sijoituspäätösten tukemisessa nuorten hoidossa. Ennustemallin avulla saatiin lupaavia tuloksia myös kustannuksiltaan edullisemman hoitopaikan valintaan. Tutkijoiden mukaan tekoälyn käyttöön perustuvan ratkaisun kustannukset maksavat itsensä takaisin jossain vaiheessa, koska malli vähentää hoitoon liittyviä kustannuksia. Dataan perustuvan ratkaisun toteuttaminen voi olla kallista, mutta ne todennäköisesti kompensoituvat hoidon kustannusten vähenemisellä.
Tulosten perusteella koneoppimismallit olivat lupaavia positiivisten sijoitustulosten ennustamisessa ja tulevien sijoituspäätösten tukemisessa nuorten hoidossa.
Myös Suomessa on ollut vastaavanlaisia kokeiluja. Esimerkiksi vuonna 2018 tutkittiin, voidaanko lasten ja nuorten ongelmia tunnistaa tekoälyn avulla mahdollisimman aikaisemmassa vaiheessa, jotta sosiaalityön tukitoimet voitaisiin kohdistaa mahdollisimman hyvin niitä erityisesti tarvitseville lapsiperheille. Tuloksena syntyi ennustemalli, jonka oli tarkoitus ennustaa lastensuojelun tarpeessa olevia. Tutkimuksen perusteella mallin tunnistekyky ei ollut kovin hyvä, koska aineisto muodostettiin suostumusperustaisesti. Tutkimuksessa huomattiin, että jos dataa ei ole tarpeeksi, tekoälymalli ei pysty tunnistamaan riskejä riittävällä tarkkuudella.
On myös tarkasteltu erilaisten kontekstuaalisten tietolähteiden käyttöä vaikuttavuuden arvioinnin tukemisessa. Nämä voivat olla erilaisia tarinoita, kertomuksia ja asiakasasiakirjoja.
Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää, että ratkaisut kyetään integroimaan huolellisesti ammattilaisten työprosesseihin ja työkaluihin. Tekoälyä hyödyntävissä kehitys- ja käyttöönottoprojekteissa tarvitaan paitsi osaamista esimerkiksi juuri toimivien segmentointien suunnitteluun, myös esimiesten ja johdon tukea niiden toteuttamisessa.
Voivatko tekoälymallit kohdentaa palvelut paremmin ja voiko niiden avulla saada aikaan myös kustannussäästöjä?
Tekoälykokeilut osoittavat, että niiden hyödyntäminen lasten ja perheiden palveluissa voi parhaimmillaan lisätä palvelujen vaikuttavuutta ja tuoda jopa kustannussäästöjä. Mallien kehittämisessä ja käyttöönotossa on kuitenkin otettava huolellisesti huomioon aiempien vastaavien hankkeiden kokemukset.
Yksi tällainen kokemus on, että ennustemallien (esimerkiksi palvelutarpeen ennustaminen) rakentamiseen tarvitaan suuria tietomääriä. Mitä enemmän dataa on käytettävissä, sen tarkemmaksi malli on mahdollista rakentaa. Tämä on Suomessa jo mahdollista varsin pitkälle, koska laki ohjaa kirjaamaan systemaattisesti kaikki asiakas- ja potilastiedot hyvinvointialueen tietojärjestelmiin. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) mahdollistaa tietojen käytön tutkimus- ja kehittämistarkoituksiin.
Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajalla on oikeus käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet sen omassa toiminnassa palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista ja valvontaa varten.
Samalla tulee ensiarvoisen tärkeäksi, että tiedot on kirjattu oikein. Sosiaalipalveluissa kirjaaminen ei valitettavasti ole vielä kaikilta osin niin systemaattista, että tietoa olisi saatavissa kaikista asioineista asiakkaista samantasoisesti. Eli on muistettava, että ennustemallit perustuvat sananmukaisesti niihin valintoihin, joita mallia kehitettäessä tehdään.
On muistettava, että ennustemallit perustuvat sananmukaisesti niihin valintoihin, joita mallia kehitettäessä tehdään.
Tekoälypohjaisten mallien käyttöön liittyviä riskejä ja eettisiä näkökohtia on käsitelty tutkimuksissa laajasti. Sosiaalihuoltoon tarkoitettujen tekoälypohjaisten toimintojen rakentamisessa tarvitaan sosiaalihuollon ammattilaisten ja myös palveluja saavien asiakkaiden näkemyksiä. Tutkimusten mukaan mallien käyttö koetaan sitä luotettavammaksi, kun tiedetään, mitä ”malli on syönyt”. Eli pitäisin läpinäkyvyyttä yhtenä tärkeimpänä asiana, kun tekoälypohjaisia sovelluksia ja malleja rakennetaan vaikkapa lasten ja perheiden palveluihin.
Tämä kirjoitus on kolmas osa Itlan blogisarjassa, jossa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin asiantuntijat nostavat keskusteluun teemoja siitä, mihin suuntaan vaikuttavuusajattelua ja arviointimenetelmiä tulisi kehittää, ja mitkä kysymykset kaipaavat syvempää ymmärrystä ja keskustelua. Tässä ajassa kaipaamme myös uusia ratkaisuja ja oivalluksia! Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja löytämään uusia ratkaisuja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi!
Ahonen, Pertti & Virtanen, Petri & Uusikylä, Petri (2002) Evaluation in Finland. Teoksessa: Furubo, Jan-Eric & Rist, Ray & Sandahl, Rolf (toim.) International atlas of evaluation. New Brunswick and London: Transaktion Publishers, 47–62.
Alkin, Marvin C. & Christie, Christina A. C. (2004) An evaluation theory tree. Teoksessa: Alkin, Marvin C. (toim.) Evaluation roots. Tracing theorists’ views and influences. Thousand Oaks, London & New Delhi: Sage, 12–65.
Fischer, Joel & Corcoran, Kevin (2013) Measures for clinical practice and research. A sourcebook. Vol 1, Couples, families and children. 5th edition. New York: Oxford University Press.
Fischer, Joel & Corcoran, Kevin (2007b) Measures for clinical practice and research. A sourcebook. Vol 2, adults. 4th edition. New York: Oxford University Press.
Fischer, Joel & Corcoran, Kevin (2020) Measures for clinical practice and research. A sourcebook. Vol 2, adults. 6th edition. New York: Oxford University Press.
Kazdin Alan E. (2011) Single-case research designs: Methods for clinical and applied settings (2nd ed.). Oxford University Press.
Patton, Michael Quinn (1997) Utillization-focused evaluation. The new century text. 3rd edition. Thousand Oaks: Sage.
Rostila, Ilmari & Mäntysaari, Mikko (1997) Tapauskohtainen evaluointi sosiaalityön välineenä. Stakes. Raportteja 212. Helsinki.
Kirjoittaja
Minna Kivipelto
Johtava tutkija, THL ja työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto
Hyvinvointialueilla tehdään jatkuvasti päätöksiä siitä, millaisia mielenterveyttä vahvistavia, mielenterveysongelmia ennaltaehkäiseviä tai varhain hoitavia menetelmiä lapsille ja nuorille tarjotaan.
Itlan kehittämispäällikkö Miia Ståhlen mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä selkeää mallia siitä, ketkä vastaavat psykososiaalisten menetelmien valinnasta ja käyttöönotosta.
“Käytännöt vaihtelevat huomattavasti alueittain. Uuden menetelmän käyttöönotto on usein sosiaali- ja terveydenhuollon perustyön ”ulkopuolella” erilaisissa hankkeissa ja kehittämistyössä työskentelevien työntekijöiden varassa. Riskinä on silloin se, että tieto ja osaaminen käyttöönotosta voi lähteä organisaatiosta hankkeen päättyessä, eikä esimerkiksi hankeaikana käyttöönotettu menetelmä juurrukaan käyttöön”, kertoo Ståhle.
Itlan sekä hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden asiantuntijoista koostunut yhteiskehittämisen ryhmä on lähtenyt ratkomaan asiaa yhdessä. Työn tuloksena syntyi tutkimustietoon nojaava malli implementointitiimeistä. Mallia saa vapaasti hyödyntää ja soveltaa omalla alueellaan.
Kehittämistyössä on huomioitu alueiden näkökulman lisäksi myös menetelmien ylläpitäjien tärkeä rooli psykososiaalisten menetelmien juurtumisen tukena.
Selkeät vastuut auttavat onnistumaan
Implementointitiimien mallissa ehdotetaan tiimejä niin hyvinvointialueille, yhteistyöalueille kuin kansalliselle tasolle.
”Tutkimusten mukaan psykososiaaliset menetelmät saadaan huomattavasti nopeammin ja onnistuneemmin käyttöön, kun niiden käyttöönotosta vastaa yksittäisten työntekijöiden sijasta tiimi”, kertoo Itlan asiantuntija Helmi Heinonen.
Mallissa hyvinvointialueilla toimisi kaksi tiimiä, joista toinen vastaisi alueella käytössä olevien menetelmien kokonaiskuvasta ja toinen yksittäisen menetelmän käyttöönotosta. Molemmissa tiimeissä toimivat koordinaattorit fasilitoivat tiimien välistä yhteistyötä.
Hyvinvointialueilla toimivien pysyvien koordinaattoreiden työ psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton ja käytön kokonaisuudessa on todettu merkittäväksi menetelmien käyttöönottokokemusten ja tiimimallin kehittämisen yhteydessä. Koordinaattorit varmistavat implementointitiimien välisen vuorovaikutuksen ja menetelmien kokonaisuuden säilymisen selkeänä sirpaleisuuden sijaan.
Implementointitiimien mallissa yhteistyöalueella ja kansallisella tasolla toimivat tiimit tukisivat myös omalta osaltaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa hyvinvointialueilla.
Heinosen mukaan implementointitiimien mallin kehittäminen on herättänyt positiivisia kaikuja hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla. Mallin kehittämisessä mukana olleet alueiden asiantuntijat ovat kertoneet, että malli on muun muassa auttanut konkretisoimaan ja perustelemaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon liittyvää työtä omalla alueellaan.
Implementointitiimien malli on ensimmäinen maistiainen Itlan uudesta verkkosivukokonaisuudesta, joka tarjoaa tukea psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sivukokonaisuus ja siihen kuuluvat työkalut julkaistaan vielä ennen juhannusta.
Kasvun tuki -aikakauslehden tämän vuoden jälkimmäinen numero on teemanumero, joka käsittelee lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvien menetelmien ja toimintamallien implementointia eli suunnitelmallista käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluympäristössä. Etsimme nyt käsikirjoituksia teemanumeroon.
Lehteen voi tarjota vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä vertaisarvioimattomia puheenvuoroja, jotka voivat olla esimerkiksi näkökulmia ja analyysejä tietystä ilmiöstä. Aiheet voivat liittyä implementointiin laajasti: tekijöihin, jotka vaikuttavat implementointiin, implementointiprosessiin tai implementoinnin tuloksiin.
Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi menetelmän tai toimintamallin
hyväksyttävyyttä
käyttöönottoa
tarkoituksenmukaisuutta ja sopivuutta
implementointikustannuksia
toteutettavuutta
käytön menetelmäuskollisuutta tai toistotarkkuutta
käytön tulosten pysyvyyttä.
Käsikirjoitukset voivat edustaa esimerkiksi terveys-, sosiaali-, kasvatus-, kansanterveys-, yhteiskunta- tai terveystaloustiedettä tai psykologiaa.
Menetelmien ja toimintamallien implementointi on sijoitus lasten ja nuorten tulevaisuuteen
.Menetelmien ja toimintamallien implementointi lasten ja nuorten palveluissa on sijoitus lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen. Menetelmiä ja toimintatapoja otetaan usein käyttöön ilman pitkäkestoista suunnitelmaa. Sen seurauksena lasten ja nuorten saaman tuen vaikuttavuus voi olla puutteellista, eivätkä menetelmät ja toimintamallit välttämättä juurru pitkäaikaiseen käyttöön. Silloin myös menetelmän tai toimintamallin käyttöönottoon käytetty osaaminen, raha ja aika valuvat hukkaan.
Suunnitelmallinen implementointi lisää todennäköisyyttä menetelmien ja toimintamallien onnistuneeseen käyttöönottoon. Samalla se auttaa hyödyntämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvä tiedejulkaisu
Kasvun tuki -aikakauslehti on Itlan kustantama tiedejulkaisu, jonka keskiössä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Lehti on Julkaisufoorumin (JUFO) luokituksessa tasolla 1.
Kasvun tuki -aikakauslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa avoimesti Journal.fi-palvelussa. Lehti pyrkii laajentamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa tietopohjaa sekä lisäämään tieteiden välistä keskustelua Suomessa. Lehden tavoitteena on edistää tutkimusperustaista päätöksentekoa sekä ammattilaisten näyttöön perustuvaa toimintaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistaan suomen kielellä vertaisarvioituja systemaattisia katsauksia lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatuista psykososiaalista menetelmistä sekä metodologisia artikkeleita interventio- ja implementointitutkimuksesta. Lisäksi lehdessä julkaistaan lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujärjestelmään ja lapsipolitiikkaan liittyviä artikkeleita. Lehdessä julkaistut tutkimusartikkelit ovat kahden lehdestä riippumattoman vertaisarvioitsijan hyväksymiä.
Tutkimusartikkeleissa suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 4 000 ja viitteiden määrä alle 60. Puheenvuoroissa suositeltu leipätekstin sanamäärä on korkeintaan 2 000 ja viitteiden määrä alle 30.
Haluatko tarjota käsikirjoitusta?
Lähetäthän käsikirjoituksesi Journal.fi-palvelun kautta viimeistään 31.7. Yhteyshenkilönä toimivalle kirjoittajalle lähetetään palaute ja tarkempi tieto prosessin jatkumisesta Journal.fi-palvelun kautta 15.8. mennessä. Kirjoittajien toivotaan viimeistelevän käsikirjoitukset 31.10. mennessä. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2025.
