Uutiset>Blogi
08.09.2022

Hyvinvointia ja pandemiaturvallisuutta kaupunkisuunnittelulla

Terveysturvallisuuden huomioivan kaupunkisuunnittelun avulla voisimme välttyä tiukoilta yhteiskuntaamme ja arkeemme vaikuttavilta rajoitustoimilta. Kaupunkiympäristön pitäisi myös houkutella lapsia ja nuoria liikkumaan monimuotoisessa luonnossa, missä vastustuskyky kehittyy.

Kriisit vaihtuvat ja ajatuksemme menevät eteenpäin. Monien mielissä korona on jo ohi. Jäljet poikkeusoloista saattavat kuitenkin seurata pitkälle, erityisesti niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka ovat joutuneet pandemia-aikana koville.

Emme saa unohtaa viime vuosia, sillä tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että otamme niistä oppia. Oppeja kerätään esimerkiksi strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) PANDEMICS-ohjelmassa. Tutkimusohjelman tarkoituksena on ehkäistä pandemioiden aiheuttamia yhteiskunnallisia kriisejä sekä tukea koronasta palatumista.


Tutkimusohjelman RECIPE-hanke pureutuu vastustuskykyisten kaupunkien suunnitteluun. Sen tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda kaupunkisuunnitteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon uutta tieteellistä tietoa, jolla pandemioita ja niiden vaikutuksia voitaisiin ehkäistä.


RECIPE:n keväällä 2022 järjestämässä Rotunda-seminaarissa – joka pidettiin ajalle tyypillisesti etänä – nousi esille, kuinka merkittäviä juuri kaupungit ovat pandemioita ajatellen. Dosentti Heini Hakosalo valotti historiallista perspektiiviä: kaupungit ovat jo kauan olleet paikkoja, joissa tartuntataudit ovat päässeet leviämään vauhdilla.

Kaupunkien vastustuskyky olisi siis erityisen tärkeää pandemioiden aiheuttamien yhteiskunnallisten kriisien välttämiseksi. Terveysturvallisuuden huomioivan kaupunkisuunnittelun avulla voisimme välttyä tiukoilta yhteiskuntaamme ja arkeemme vaikuttavilta rajoitustoimilta.

Kaupunkien sulkeutumisesta kärsivät erityisesti lapset ja nuoret

Korona-ajan rajoitustoimet puraisivat yhteiskunnassamme varmasti kaikkia, mutta ennen kaikkea vähemmän äänessä olevia ryhmiä, kuten lapsia ja nuoria.

Kotona olemisen määrä kasvoi, joten kotien ongelmat korostuivat entisestään. Kaupunkien julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa viihtyvien nuorten ”olohuoneet” suljettiin, monet lapset joutuivat unohtamaan rakkaan urheiluharrastuksensa, eikä kouluunkaan päässyt karkuun. Kun huonoista kotioloista kärsivien viimeiset pakopaikat vietiin, riskiksi nousi yhä suurempi kahtiajako lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.

Maantieteen opiskelijana oli mielenkiintoista seurata, millä tavalla pandemia-aika vaikutti kaupunkien tiloihin ja kohteisiin. Koin, että yhteisössä vallitseva sosiaalinen kontrolli voimistui huomattavasti. Se asetti kaikki kodeistaan ulos uskaltavat suurennuslasin alle. Tämä, yhdistettynä koronatartunnan pelkoon, sai julkiset tilat tuntumaan jopa ahdistavilta.

Omaan hyvinvointiini nämä negatiiviset tunteet tutuista paikoista eivät kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi. Tässä auttoi varmasti jo ennen korona-aikaa syntynyt ystäviemme välinen tukiverkko. Koin, että etäopiskelu jopa helpotti arkeani.


”Tilanne oli täysin erilainen niille, jotka joutuivat aloittamaan opinnot pandemian aikana. Monet ”koronafuksit” kertoivat, kuinka raskasta itsenäinen opiskelu ilman toisten opiskelijoiden tukea oli.”


Etäyhteyksien välityksellä heille ei päässyt muodostumaan tarvittavaa tukiverkkoa. Jaksaminen ja hyvinvointi oli monilla koetuksella.

Kansanedustaja Jenni Pitko peräänkuuluttikin seminaaripuheenvuorossaan enemmän huomiota ihmisten hyvinvointiin myös kriisiaikojen päätöksenteossa. Tähän viittasivat myös dosentti Emilia Rönkkö ja tutkijatohtori Anna Suorsa. He korostivat, kuinka tärkeää on, että uusi tutkimustieto saavuttaa päättäjät ja että sitä opitaan myös käyttämään entistä paremmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kaupunkisuunnittelussa.

Vastustuskykyä luonnosta

Millaiset kaupungit sitten ovat vastustuskykyisiä pandemioille? Tähän tuskin kellään on täydellistä vastausta, ainakaan vielä. Yksi tekijä voisi olla kaupunkien lohkomaisuus: jos kaikki arjessa tarvittava löytyisi läheltä, epidemioiden leviämistä olisi mahdollista rajata paremmin.

Professori Raija Korpelainen, dosentti Tiina Ikäheimo ja tutkimusprofessori Hannu Fritze toivat esiin monimuotoisen kaupunkiympäristön tärkeyden. Luonnoltaan rikkaat kaupungit edistävät kaupunkilaisten vastustuskykyä ja terveyttä.

Olisi tärkeää, että erityisesti lapset ja nuoret liikkuisivat mahdollisimman monimuotoisessa luonnossa, missä vastustuskyky kehittyy. Kaupunkiympäristön tulisi houkutella tähän. Nykyään yleiset asfaltti- ja kumipintaiset leikkipaikat eivät ole ihanteellisia vastustuskyvyn kannalta, koska ne ovat hyvin steriilejä. Luonnon monimuotoisuuden ja lasten immuniteetin yhteydestä kertoo myös erikoistutkija Aki Sinkkonen Itlan Lapsuuden rakentajat -podcastin tuoreessa jaksossa.

Vasta tulevat vuodet paljastavat, minkälaisia jälkiä korona-aika jättää lapsiin ja nuoriin. On kuitenkin hienoa nähdä, ettei koronakriisistä palautumista ja uusiin pandemioihin varautumista ole unohdettu muiden kriisien keskellä.

Sitä, miten lapset ja nuoret tulisi huomioida pandemioita ehkäisevässä kaupunkisuunnittelussa, täytyy muistaa kysyä myös heiltä itseltään.


Kirjoittaja
Eeli Sissonen

Toimin pääasiassa Kasvun tuki -aikakauslehden toimituksessa.

Vuonna 2021 alkaneen Itla-urani aikana olen kuitenkin päässyt avustamaan monessa eri tehtävissä. Opiskelijana arvostan monipuolista työnkuvaani ja koen sen suureksi eduksi tulevaisuuden kannalta.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Kaksi nuorta hymyilevät kameralle kesäpäivänä.
Tapahtuma
|
25.03.2024
Kuvittele, jos onnistuisimme paremmin nuorten mielenterveyden tukemisessa
Kuvittele jos jokainen lapsi ja nuori saisi tulevaisuudessa tutkitusti vaikuttavaa apua mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Mitä pitäisi tapahtua, jotta tästä tulisi totta Suomessa?
Ma 22.4.2024
12:00-16:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki
Kasvun tuki
Blogi
|
13.03.2024
Päätöksenteon ristiriidat johtuvat usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista ratkaisukeinoista
Muutokset kuntien palveluverkossa ovat usein vaikeita ja pitkiä prosesseja. Päätöksenteon hankaluus johtuu usein viranhaltijoiden ja päättäjien erilaisista rationaliteeteista eli päämäärään pyrkimisen optimaalisista keinoista. Näiden välille tarvittaisiin keskustelun ja yhteisen tilannekuvan mahdollistavia päätöksenteon areenoja.
Muuttuva väestö
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö