Uutiset>Uutiset
28.09.2022

Itlasto palkittiin Datamenestyjät-kilpailussa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tietopankki Itlasto palkittiin tämän vuoden Datamenestyjät-kilpailussa jaetulla toisella sijalla. Itlasto on palvelu, joka kokoaa kansallista, pitkittäistä seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tieto on aiemmin ollut hajallaan eri lähteissä.

Datamenestyjät-kilpailun voitti Kuntakortti-palvelu, joka kokoaa keskeisiä kunnan kehitystä koskevia tunnuslukuja. Jaetulla toisella sijalla Itlaston kanssa on Kanta-Hämeen elinvoimakatsaus, joka kerää yhteen alueen kuntien elinvoimaa mittaavia tilastoja.

Itlasto sai raadilta kehuja siitä, että se pyrkii tekemään tiedon tutkimisesta helppoa ja tavoittelee ulkoasullaan myös uusia käyttäjiä tiedon äärelle.

Itlaston ovat kehittäneet Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka ja Hahmota Oy:n Peter Tattersall.


”Tällaisella kilpailulla on erityistä merkitystä Itlaston ja muiden datapalvelujen tunnettuuden lisäämiseksi”, Merikukka iloitsee. ”Lisäksi raadin antama palaute on arvokasta Itlaston parantamisen ja jatkokehittämisen näkökulmasta. Ja toki oman työn menestyminen on aina palkitsevaa”, jatkaa Merikukka.


Tiedolla johtamisen tueksi

Itlaston indikaattorit kuvaavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa ja ilmiöitä koulupudokkuudesta harrastamiseen ja koulukiusaamisesta perheen koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Indikaattorit haetaan automaattisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanetistä ja Tilastokeskuksen tietokannoista. Tilastotuottajat päivittävät omia tietokantojaan kerran tai kaksi vuodessa, minkä jälkeen tiedot päivittyvät Itlastoon.

Merikukan mukaan lapsia ja nuoria koskevan tiedon koonnille käyttäjäystävälliseen muotoon oli suuri tarve. Itlaston avulla päätöksentekijät voivat seurata hyvinvoinnin ja palvelujen käytön trendejä, ja lapsiperheiden palveluita voidaan kehittää ja kohdentaa oikein. Tieto on tärkeää myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen ja lapsivaikutusten arvioinnin kannalta.


”Jatkossa Itlastoa on tarkoitus kehittää niin, että sen hyvinvointi-indikaattoreita voi käyttää hyväksi, kun kansallisen lapsistrategian onnistumista arvioidaan. Mallia tähän pitää ottaa maailmalta”, kertoo Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen.


Itlastossa voi tutkia helposti myös eri indikaattorien välisiä riippuvuuksia, eli miten valitun indikaattorin kehitys on yhteydessä muiden indikaattoreiden kehitykseen. Tällöin voi nousta esiin kysymyksiä, joita ammattilaisten, tutkijoiden ja päättäjien on tarpeen pohtia yhdessä.

Kilpailu edistää tiedon hyödyntämistä

Datamenestyjät-kilpailun järjestävät yhteistyössä Tilastokeskus ja BearingPoint. Raati koostuu eri organisaatioita edustavista datan käytön ja visualisoinnin asiantuntijoista.

Kilpailun tarkoituksena on parantaa tiedon hyödyntämistä ja datalukutaitoa sekä edistää faktapohjaisen päätöksenteon edellytyksiä yhteiskunnassa. Luotettavan tiedon kattava käyttäminen vaatii laajoja avoimia tietoaineistoja, mutta myös ketteriä sovelluksia niiden hyödyntämiseen.

Voittajat julkistettiin 28.9.2022 Tilastoareena-tapahtumassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
26.06.2024
Asiantuntijoiden erilaisuus tuo vahvuutta työyhteisöön
”Ai sori, oletin…” Näin alkaa moni vastaus, kun on tehty yleistyksiä toisesta ensivaikutelman perusteella esimerkiksi työpaikalla. Välillä olettamukset osuvat toki oikeaankin. Usein ulkokuoren taakse kuitenkin kätkeytyy, tai kätketään, paljon.
Lapset leikkivät hiekkalaatikolla
Uutiset
|
20.06.2024
Uusi julkaisu kertoo: psykososiaalisten menetelmien muokkaukseen kaivataan kansallista yhteistyötä
Lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmät tuodaan Suomeen pääsääntöisesti ulkomailta. Suunnitelmallinen muokkaus on yleensä tarpeen, jotta menetelmät soveltuvat eri kohderyhmille tai toimintaympäristöön kuin mihin ne on alun perin kehitetty. Lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä Suomessa muokanneet asiantuntijat korostavat tarvetta laajemmalle kansalliselle yhteistyölle, menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia koskeviin valintoihin ja rooleihin liittyen.   
Adaptointi
Kasvun tuki
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys