Parisuhde on merkittävimpiä aikuisuuden ihmissuhteitamme. Toimivaksi koettu, turvallinen ja tasavertainen parisuhde tukee yksilön hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä. Samalla vahvistuvat voimavarat myös parisuhteen ympärillä, esimerkiksi perheessä.

Parisuhteen merkitys lapsen kehitystä ja turvallista kasvua tukevassa vanhemmuudessa on keskeinen. Kun vanhempien keskinäinen suhde, vuorovaikutus ja tunneilmaisu toimivat, myös lasten on turvallista ilmaista omia tarpeitaan. Hyvinvoivat parisuhteet rakentavat hyvinvoivia perheitä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa ympärilleen. Ennaltaehkäisevä ja vahvistava parisuhteen tuki on siis merkittävää koko perheelle. Millä tavalla voi vaikuttaa parisuhteiden hyvinvointiin?

Pandemian vaikutukset

Kulunut pandemia-aika on kuormittanut perheitä monella tapaa. Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti vuoden 2020 aikana kaksi verkkokyselyä pandemia-ajasta ja parisuhteen hyvinvoinnista. Kyselyihin vastauksia tuli yhteensä 422. Näissä havaittiin, että koronapandemia oli vaikuttanut negatiivisesti ihmisten parisuhteisiin. Kesällä toteutetussa kyselyssä joka viides vastaaja koki koronapandemian vaikuttaneen negatiivisesti parisuhteeseensa ja joulukuun kyselyssä huomattavasti suurempi osa, 40% vastaajista, koki kaivanneensa lisää tukea parisuhteelleen koronapandemian myötä.

Keskeinen havainto oli se, että vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat pandemian vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Negatiivisia vaikutuksia kuvattiin rajuiksi: puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat ja riitelyn lisääntyminen. Nuoret aikuiset kuvasivat koronan vaikutukset negatiivisempina kuin muut ikäryhmät.

Parisuhteen tukea kaivataan

Parisuhdetoimintaa kartoittavassa kyselyssä selvisi myös, että 70% vastaajista ei ollut koskaan osallistunut parisuhdetta vahvistavaan toimintaan ja yli puolella vastaajista ei ollut tietoa parisuhdetta vahvistavasta toiminnasta tai siitä, mitä se voisi olla. Suurin osa vastaajista kaipasi kuitenkin konkreettisia keinoja parisuhteensa tueksi. Tällaisia kaivattuja tuen muotoja olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset, luennot, vertaisryhmät sekä ammattilaisen antama keskustelutuki. Lisäksi verkkovälitteistä, maksutonta tukea kaivattiin.

Monenlaisia ennaltaehkäiseviä palveluita on jo olemassa, ja monien toimijoiden, kuten Parisuhdekeskus Kataja ry:n, tarjoamissa palveluissa tukea on haettu enemmän kuin aikaisemmin. Miksi kuitenkaan kaikki avun tarvitsijat eivät löydä olemassa oleviin palveluihin ja tuen muotoihin?

Yhteistyöllä varmistetaan parien ja perheiden hyvinvointi

Tutkimusten mukaan huono-osaisuus yhteiskunnassamme kasautuu valitettavasti usein samoihin perheisiin. Koronapandemia on tuonut näkyväksi tämän kipeän eriarvoisuuden. Pandemian myötä joissain perheissä tiivistynyt arki on tuonut kaivattua yhdessäoloa. Toisiin perheisiin taas on kasautunut taloudellista epävarmuutta, tärkeiden tukipalvelujen katkeamista ja huolta läheisten terveydestä. Pahimmillaan paine purkautuu lisääntyneenä päihteiden käyttönä ja riitaisuutena, jopa väkivaltana. Se, miten nyt toimimme ja millaista tukea pyrimme tarjoamaan pariskunnille ja perheille, vaikuttaa ratkaisevasti, miten selviydymme pandemiasta yhdessä.

On siis tärkeää pohtia jatkossa, millaisin keinoin pariskunnille ja vanhemmille sekä erityisesti nuorille aikuisille pystytään tarjoamaan jatkossa heidän kaipaamaansa matalan kynnyksen tukea parisuhteeseen. Järjestö- ja kuntatoimijoiden yhteistyöllä varmistetaan perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten riittävät taidot ja rohkeus parisuhteen teemojen käsittelyyn. Pareille ja vanhemmille tulee olla tarjolla riittävästi tietoa ja tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kotien turvallisen ja kannustavan tunneilmapiirin varmistamiseksi. Näin ennaltaehkäistään lasten ja nuorten pahoinvointia ja edistetään perheen sisäistä hyvinvointia.

Sosiaalialan asiantuntija Laura Huuskonen                

Laura Huuskonen, sosiaalialan asiantuntija, Parisuhdekeskus Kataja ry
Suvi Laru, toiminnanjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti, Parisuhdekeskus Kataja ry

Lue seuraavaksi