Uutiset>Vieraskynä
16.06.2022

Metsässä toteutettava esiopetus voi edistää viisauden kehittymistä

Metsä on monipuolinen oppimisympäristö lapselle. Metsässä toteutuvassa esiopetuksessa on mahdollista oppia viisautta samalla, kun lapsen metsäsuhde syvenee ja monimuotoistuu. Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -tutkimushankkeessa aihetta tarkastellaan lähemmin.

Viisauden oppiminen keskusteluttaa

Viisauden opettamisen ja oppimisen mahdollisuuksista on käyty keskustelua kauan. Yhtäältä on väitetty, ettei viisautta voida opettaa, mutta toisaalta tiedetään, ettei mikään osaaminen, piirre tai ilmiö sinällään synny ilman aiempaa historiaa.  Siten myös aikuisen viisaus sisältää oman taustansa aina lapsuudesta lähtien.

Viisaaseen toimintaan liittyviä taitoja näyttäisi olevan mahdollista opettaa ja niiden oppimista voidaan ainakin tietyin edellytyksin tukea. Viisaaseen toimintaan liittyvien taitojen syvällinen oppiminen edellyttää aina kuitenkin henkilökohtaista omaksumisen ja oivaltamisen prosessia sekä ennen kaikkea mahdollisuutta oppimiseen suotuisassa ympäristössä.

Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -tutkimushankkeessa selvitetään, millaista viisautta lapset voivat oppia metsäesiopetuksessa. Viisauden ulottuvuuksien tarkastelua koskevassa tutkimuksen osassa hyödynnetään kehitteillä olevaa integroivaa viisausmallia (Kallio ym.), joka on synteesi useista aiemmista malleista. Mallia sovelletaan nyt esiopetusikäisten lasten toiminnan tarkastelun yhteydessä.

Viisaus metsäympäristössä

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että metsäympäristössä toteutuvan esiopetuksen arjessa tulee esille viisauden ulottuvuuksista esimerkiksi myötätunto ja käytännön viisas toiminta. Myötätunto ilmenee suhteessa ympäröivään luontoon ja siellä toimiviin ihmisiin. Käytännössä ilmenevää viisasta toimintaa on esimerkiksi hoiva ja huolenpito, jotka kohdistuvat monin tavoin metsäympäristöön ja myös ihmisiin.


Lapset istuvat juurakon päällä. Eräs lapsista huomaa hämähäkinseitin ja ilmoittaa toisille. “Hei kattokaa miten hieno hämähäkin seitti!” Kaikki katsovat rauhallisesti ja tarkasti. Syntyy innostunutta keskustelua hämähäkin seitistä ja hämähäkeistä. Eräs lapsista toteaa pitävänsä erityisesti vesihämähäkeistä ja haluavansa tietää niistä lisää. Hämähäkeistä keskustelu siirtyy hetken päästä toukkiin.


Metsässä toimiessa näyttäisi ilmenevän myös viisaiden ajattelutaitojen ikätasoon kytkeytyviä varhaisia muotoja, kuten esimerkiksi tilanteeseen liittyvää eri näkökulmien tarkastelua ja toisten näkökulmien huomioimista. Toiminnassa ilmeni myös itsereflektiota sekä reflektoivaa ajattelua. Nämä tulivat esille monissa erilaisissa leikkitilanteissa. Tällaisia leikkitilanteita olivat esimerkiksi majanrakennuksessa syntyvien erilaisten näkökulmien aiheuttavien ristiriitojen ratkaisut yhteisellä neuvottelulla tai sopivien ja kaikkien osapuolten hyväksynnän saavien eläinroolien löytäminen jokaiselle leikkijälle.

Opetus- ja kasvatushenkilöstöä koskeva aineisto tukee viisaiden ajattelutaitojen kehittymiseen liittyviä havaintoja. Esimerkiksi lasten vapaata leikkiä kuvataan metsässä yhteisöllisemmäksi kuin sisällä tai esiopetusrakennuksen pihalla:


Siellä voi oppia myös sosiaalista viisautta. Esimerkiksi millainen on hyvä kaverisuhde. Kun se leikki lähtee vähän eri tavoin – se leikki saa siellä mielikuvituksen laukkaamaan ja kun me kaivetaan sitä maata, ja kun se leikkiminen on niin mielikuvituksellinen siellä – niin siellä jotenkin näkee, että lähtee erilaisia leikkikavereita. He pääsevät niin kuin ryhmänä leikkimään ja kaveri, joka jää ehkä sisällä helpommin yksin, pääseekin siellä luontevasti mukaan.


Laadukas pedagogiikka ja ympäristö vaikuttavat

Mahdollisuus viisaiksi määriteltävien toimintatapojen ja viisaustaitojen oppimiseen voi syntyä pedagogisesti korkeatasoisessa ja laadukkaassa oppimisympäristössä, joka tukee lapsen kasvua ja ikätasoista oppimista kohti yhteistä hyvää.  Lapset voivat oppia myötätuntoista ja eri näkökulmia huomioivaa asennetta sekä toimintatapoja suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäristöön jo esiopetuksessa, kun sitä tuetaan johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa.

*Sitaatit on poimittu tutkimusaineistosta.


Kirjoittajat

Projektitutkija, KT Terhi Ek ja dosentti, PsT Eeva K. Kallio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

terhi.a.ek@jyu.fi, eeva.k.kallio@jyu.fi

Kuva: Martti Minkkinen


Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -hankkeessa etsitään metsäympäristössä opittavia viisauden elementtejä sekä tarkastellaan metsän ja lapsen välisen suhteen muodostumista. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.

Lähteet

Kallio, E., Tynjälä, P., Paananen, E., Heikkinen, H. L. T., Virtanen, A. & Ek, T. (In preparation) Integrative Wisdom Model.

Luettavaa

Barrable, A. 2019. Refocusing Environmental Education in the Early Years: A Brief Introduction to a Pedagogy for Connection. Education Sciences 9 (1), 61. https://doi.org/10.3390/educsci9010061

Spännäri, J.  Kallio, E. 2020. Viisaus. Käyttäjän opas. Jyväskylä: Tuuma.

Sternberg, R.J. 2001. How wise is it to teach for wisdom? A reply to five critiques. Educational Psychologist 36 (4), 269-272. https://doi.org/10.1207/S15326985EP3604_8

Furu, A., & Valkonen, S., 2021. Gearing up for sustainability education in Finnish early childhood education and care (ECEC): Exploring practices and pedagogies by means of collegial reflection and discussion. International Journal of Early Childhood Environmental Education, 8(2), pp. 30-42. https://naturalstart.org/research/ijecee/volume-8-number-2

Värri, V-M. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Blogi
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma