Uutiset>Vieraskynä

Mitä tiedämme lasten viisaudesta?

Onko lapsilla viisautta? Miten se ilmenee? Miten sitä voidaan tutkia?

Aikuisiin kohdistuvaa viisaustutkimusta on tehty huomattavasti, mutta lapsiin liittyvää tutkimusta on vielä vähän. Tutkimuksen vähyys on ymmärrettävää, sillä perinteisesti viisauden katsotaan karttuvan vasta iän ja elämänkokemuksen kertymisen myötä. Jo tehdyt muutamat lasten viisautta koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jo esikouluikäisistä alkaen lapsilla voi olla käsityksiä siitä, mitä viisaus on. Heillä on myös kykyä toimia joidenkin viisaudeksi tulkittujen toimintatapojen mukaisesti.

Mitä on viisaus?

Viisaus on tutkimuksellisesti varsin moniulotteinen ilmiö. Viisauteen liittyy esimerkiksi tunteita, kuten empatiaa ja myötätuntoa. Siihen katsotaan sisältyvän myös itsetranssendenssia eli moraalis-eettistä kykyä toimia yhteisen hyvän eteen. Lisäksi siihen sisältyy viisasta järkeilyä, jonka yhteydessä viitataan usein hiljaiseen kokemustietoon. Viisaus on kuitenkin viisautta vain, jos se ilmenee käytännön toiminnassa.

Aiempien lapsia koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että lapsilla on ikä- ja kulttuurisidonnaisia käsityksiä viisaudesta. Siihen liitetään jo varhain prososiaalisuuteen, ajatteluntaitoihin ja arvoihin liittyviä sisältöjä. Lasten kuvauksissa viisaat ihmiset ovat esimerkiksi myötätuntoisia, auttavat ja osoittavat ystävällisyyttä. On myös todennäköistä, että nämä lasten käsitykset heijastavat heitä ympäröivien ihmisten käsityksiä ja ovat siten opittuja.

Viisaus saattaa näyttäytyä myös tilannesidonnaisena toiminnan ulottuvuutena, joka voi tulla esille suotuisissa ympäristöissä.  Viisaan toiminnan tähtäimenä tulisi olla kaikkien hyvä elämä ja kukoistaminen. Tämän tavoitteen voidaan ajatella koskevan sekä ihmistä että luontoa.

Tämän hetken ajankohtainen kysymys lieneekin, tulisiko viisaan toiminnan tähtäimenä oleva hyvä elämä ja kukoistaminen näyttäytyä laajemmin myös planetaarisen hyvinvoinnin vahvistamisena?

Voiko viisautta oppia?

Aiemmat tutkimukset antavat myös viitteitä siitä, että lapsuuden kokemuksilla on merkittävä vaikutus myöhemmän aikuisuuden viisauden kehittymiseen.

Viisauden opettamisen ja oppimisen mahdollisuuksista on käyty runsaasti keskustelua. On kuitenkin jo selvää, että viisaaseen toimintaan liittyviä taitoja voi jossakin määrin opettaa ja oppimista tukea. Syvällinen oppiminen edellyttää aina henkilökohtaista oppimisen ja oivaltamisen prosessia. Yksilön ja yhteisön kannalta on hyväksi, jos oppimisympäristöissä mahdollistetaan monipuolisesti viisauden elementtien kehittymistä. Näitä ovat esimerkiksi ajattelun laaja-alaistuminen, näkökulmien vaihto, prososiaalisen toiminnan, kuten pyyteettömän auttamisen ja myötäelämisen taitojen vahvistaminen, omien vahvuuksien löytäminen, eettinen toiminta ja kohti yhteistä hyvää pyrkiminen. Näitä on mahdollista opetella ja harjoitella ikätasoisesti jo varhaislapsuudessa.


Kirjoittajat

Apurahatutkija Terhi Ek ja dosentti Eeva K. Kallio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

terhi.a.ek@jyu.fi, eeva.k.kallio@jyu.fi

Kuva: Martti Minkkinen


Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -hankkeessa etsitään metsäympäristössä opittavia viisauden elementtejä sekä tarkastellaan metsän ja lapsen välisen suhteen muodostumista. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.