Uutiset>Vieraskynä
15.12.2021

Mitä tiedämme lasten viisaudesta?

Onko lapsilla viisautta? Miten se ilmenee? Miten sitä voidaan tutkia?

Aikuisiin kohdistuvaa viisaustutkimusta on tehty huomattavasti, mutta lapsiin liittyvää tutkimusta on vielä vähän. Tutkimuksen vähyys on ymmärrettävää, sillä perinteisesti viisauden katsotaan karttuvan vasta iän ja elämänkokemuksen kertymisen myötä. Jo tehdyt muutamat lasten viisautta koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että jo esikouluikäisistä alkaen lapsilla voi olla käsityksiä siitä, mitä viisaus on. Heillä on myös kykyä toimia joidenkin viisaudeksi tulkittujen toimintatapojen mukaisesti.

Mitä on viisaus?

Viisaus on tutkimuksellisesti varsin moniulotteinen ilmiö. Viisauteen liittyy esimerkiksi tunteita, kuten empatiaa ja myötätuntoa. Siihen katsotaan sisältyvän myös itsetranssendenssia eli moraalis-eettistä kykyä toimia yhteisen hyvän eteen. Lisäksi siihen sisältyy viisasta järkeilyä, jonka yhteydessä viitataan usein hiljaiseen kokemustietoon. Viisaus on kuitenkin viisautta vain, jos se ilmenee käytännön toiminnassa.

Aiempien lapsia koskevien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että lapsilla on ikä- ja kulttuurisidonnaisia käsityksiä viisaudesta. Siihen liitetään jo varhain prososiaalisuuteen, ajatteluntaitoihin ja arvoihin liittyviä sisältöjä. Lasten kuvauksissa viisaat ihmiset ovat esimerkiksi myötätuntoisia, auttavat ja osoittavat ystävällisyyttä. On myös todennäköistä, että nämä lasten käsitykset heijastavat heitä ympäröivien ihmisten käsityksiä ja ovat siten opittuja.

Viisaus saattaa näyttäytyä myös tilannesidonnaisena toiminnan ulottuvuutena, joka voi tulla esille suotuisissa ympäristöissä.  Viisaan toiminnan tähtäimenä tulisi olla kaikkien hyvä elämä ja kukoistaminen. Tämän tavoitteen voidaan ajatella koskevan sekä ihmistä että luontoa.

Tämän hetken ajankohtainen kysymys lieneekin, tulisiko viisaan toiminnan tähtäimenä oleva hyvä elämä ja kukoistaminen näyttäytyä laajemmin myös planetaarisen hyvinvoinnin vahvistamisena?

Voiko viisautta oppia?

Aiemmat tutkimukset antavat myös viitteitä siitä, että lapsuuden kokemuksilla on merkittävä vaikutus myöhemmän aikuisuuden viisauden kehittymiseen.

Viisauden opettamisen ja oppimisen mahdollisuuksista on käyty runsaasti keskustelua. On kuitenkin jo selvää, että viisaaseen toimintaan liittyviä taitoja voi jossakin määrin opettaa ja oppimista tukea. Syvällinen oppiminen edellyttää aina henkilökohtaista oppimisen ja oivaltamisen prosessia. Yksilön ja yhteisön kannalta on hyväksi, jos oppimisympäristöissä mahdollistetaan monipuolisesti viisauden elementtien kehittymistä. Näitä ovat esimerkiksi ajattelun laaja-alaistuminen, näkökulmien vaihto, prososiaalisen toiminnan, kuten pyyteettömän auttamisen ja myötäelämisen taitojen vahvistaminen, omien vahvuuksien löytäminen, eettinen toiminta ja kohti yhteistä hyvää pyrkiminen. Näitä on mahdollista opetella ja harjoitella ikätasoisesti jo varhaislapsuudessa.


Kirjoittajat

Apurahatutkija Terhi Ek ja dosentti Eeva K. Kallio

Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

terhi.a.ek@jyu.fi, eeva.k.kallio@jyu.fi

Kuva: Martti Minkkinen


Viisauden kehittyminen ja metsäsuhteen rakentuminen metsäesiopetuksessa -hankkeessa etsitään metsäympäristössä opittavia viisauden elementtejä sekä tarkastellaan metsän ja lapsen välisen suhteen muodostumista. Hanketta rahoittaa Metsämiesten säätiö.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma