Uutiset>Blogi
17.12.2021

Miten lasten ja nuorten hyvinvointia sekä laajemmin luonnon hyvinvointia edistetään yhdessä?

Eri näkökulmista planetaarisen hyvinvoinnin parissa toimivat ammattilaiset ja asiantuntijat muodostivat yhteistä ymmärrystä siitä, kuinka lasten ja nuorten hyvinvointi sekä laajemmin luonnon hyvinvointi voitaisiin nähdä entistä enemmän toisistaan riippuvaisina ja yhteen kietoutuneina ilmiöinä. Syksyn dialogisarja kerrytti tietoa ja oivalluksia sekä uusia kohtaamisia yli perinteisten toimialarajojen.

Olemme syksyllä paneutuneet kestävän kehityksen kysymyksiin entistä kokonaisvaltaisemmin. Innostavaa on ollut muun muassa viime vuosien aikana lisääntynyt tutkimusnäyttö luontosuhteen vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kuinka tärkeää sen vaaliminen on myös lasten oikeuksien näkökulmasta.

Järjestimme seitsemän pienryhmädialogin sarjan, joissa yhteensä noin 50 asiantuntijaa ja ammattilaista keskusteli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja miten sitä voitaisiin tukea samalla kun edistämme laajemminkin planetaarista hyvinvointia.

Dialogeissa osallistujat saivat mahdollisuuden pysähtyä tämän monisyisen ilmiön äärelle. Käydyt keskustelut ja niiden aikana syntyneet oivallukset kerryttivät tietoa siitä, millaisiin kokemuksiin osallistujat tätä liittävät, mitä tällä saralla on jo käynnissä ja millaista muutosta he haluaisivat nähdä.

Kertynyt ymmärrys on tärkeää meille kehittäessämme omaa toimintaamme. Se tukee ja täydentää muuta aiheen parissa tekemäämme työtä tänä syksynä. Olemme tehneet dialogeista yhteenvedon: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin. Toivomme, että yhteenvedosta on hyötyä laajemmin.

Luontosuhteen vaalimiseen sisältyy hyödyntämättömiä mahdollisuuksia

Tunne siitä, että olemme tärkeän asian äärellä, korostui dialogiprosessin aikana. Pienryhmädialogien osallistujat työskentelevät kestävän kehityksen kysymysten parissa muun muassa julkishallinnossa, järjestöissä, kunnissa, säätiöissä ja yritysten vastuullisuustyössä. He tarkastelivatkin planetaarista hyvinvointia hyvin eri näkökulmista. Erilaisten äänien ja näiden perinteisesti liian erillään toisistaan olevien sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kysymysten tuominen samaan keskusteluun nousi yhdeksi merkittäväksi anniksi osallistujien kirjaamissa oivalluksissa.


”Näiden molempien puolien asiantuntijat ja intohimoiset toimijat yhdessä keskustelemaan ja luomaan yhteistä tiekarttaa, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin!”


Onnistuminen planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä vaatii myös laajempaa kulttuurista uudelleen määrittelyä siihen, mistä kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu. Tässä luontosuhteen vaaliminen näyttäytyi keskustelijoille mahdollisuuksia täynnä olevana ja vielä paljolti hyödyntämättömänä väylänä edistää muutosta.


”Edelleenkin joka kerta ilahdun tai yllätyn kuinka monipuolinen ja täynnä mahdollisuuksia olevasta on kyse: asenteista, toimintakulttuurista, tietopohjasta, osallisuudesta.”


Osallistujat kokivat, että lapsilla on luontainen kiinnostus luontoon ja että meillä aikuisilla on paljon opittavaa heiltä. Lapsen kohdalla on myös helpompi nähdä kuinka luonnolle hyvät asiat ovat myös ihmiselle hyviä.


”Pienen lapsen ilot eivät paljon kuormita planeettaa.”


Lapset ja nuoret pitää ottaa vakavasti

Tarvittava kestävyysmurros on suuri ja aikaa on vähän. Monissa puheenvuoroissa toistui tarve viedä eteenpäin konkreettisia tekoja kiireesti. Vastuu tästä on aikuisilla. Lapsia ja nuoria on kuitenkin mahdollista tukea monin eri tavoin. Erityisesti lasten ja nuorten toimijuuden mahdollistaminen heidän omissa ympäristöissään ja entistä monipuolisemmin nousi esiin keskusteluissa.


”Onko kohtaanto-ongelma? Lasten tapa käsitellä asiaa ja aikuisten heille antamat välineet siihen.”


Lasten ja nuorten näkökulma auttoikin tuomaan keskustelun isoista kysymyksistä myös lähemmäs yksilöä, perheitä ja läheisverkostoja. Yksi kiinnostava juonne keskusteluissa oli kokemus yhteiskunnallisen muutospaineen ja siihen liittyvien ristiriitojen ja jännitteiden tunkeutumisesta perheisiin ja lähisuhteisiin. Perheillä on hyvin erilaiset lähtökohdat tukea lasten ympäristötoimijuutta. Keskusteluissa yksi keskeinen teema olikin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. On suuri tarve vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulun sekä laajemmin lasten ja nuorten palveluiden roolia planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Lämmin kiitos kaikille dialogeihin osallistuneille heittäytymisestä yhteiseen kuunteluun ja pohdintaan. Toivottavasti dialogisarja poikii myös yhteistä tekemistä ja uusia kasvoja yhteiseen työhön.

Osallistujan kommentti peilaa hyvin tähän kätkeytyvää hyödyntämätöntä potentiaalia.


”Olen etuoikeutettu, kun olen saanut tulla kuulemaan ja keskustelemaan ihan erilaisten ihmisten kanssa. Tämä orientoi ihmisiä oikeaan suuntaan. Se on kulttuurinen muutos. Millä kaikilla tasoilla pitäisi käydä näitä keskusteluja?”


Kirjoittaja

Anna Häggman

Erityisasiantuntija


Lisää luontosuhteesta

Yhteenveto Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja luonnon hyvinvoinnin muodostamaa kokonaisuutta on tarve ymmärtää paremmin

Tallenne Lapsen oikeuksien foorumi Ääni21 -tapahtumasta, jonka teemana oli luontosuhteen vaikutus hyvinvointiin

Kirjoitus Itlan blogissa Suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia

Lapsuuden rakentajat podcastin 20. jakso Luontosuhde

Kirjoitus Itlan Vieraskynässä Mitä tiedämme lasten viisaudesta?

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtuma
|
22.04.2024
10 vuotta vaikuttavaa kasvun tukea lapsille, nuorille ja perheille
Tervetuloa Kasvun tuen juhlavuoden seminaariin!
10.6.2024
9.00-16.00
Musiikkitalo, Mannerheimintie 13A, Helsinki
Kasvun tuki
Tapahtuma
|
19.04.2024
Vahvat perheet – vahva työllisyys
Samalta viivalta Oulu -kokeilun tilaisuudessa kuullaan tutkimustietoa työllisyyden ja lapsiperheköyhyyden yhteydestä.
30.05.2024
8:30-12:00
Wegelius-sali, Albertinkatu 16 (0. krs), 90100 Oulu Mahdollista osallistua myös etänä!
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta Oulu
Pitkähiuksinen lapsi painaa päätään pöytää vasten kynä kädessä.
Uutiset
|
17.04.2024
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot
Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneista lapsista lähes viidennes sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Eri taustatekijöistä pitkittynyt toimeentulotuen saanti on vahvimmin yhteydessä sijoituspäätöksiin.
Yhteisövaikuttavuus
Tapahtuma
|
17.04.2024
Miten lasten ja nuorten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat ovat yhdessä Itlan tutkijoiden kanssa tutkineet nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden köyhyydestä ja köyhyydessä pärjäämisestä. Toukokuussa on aika perehtyä tutkimuksen tuloksiin ja keskustella yhdessä siitä, miltä köyhyys tuntuu ja miten köyhyydessä pärjäämistä voidaan tukea?
21.05.2024
10.00-11.30
Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Uutiset
|
08.04.2024
Oma Häme ja Itla käynnistivät menetelmien arviointipilotin
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja seurantaa parannetaan Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeen ja Itlan puoli vuotta kestävässä pilottiprojektissa.
Kasvun tuki
Poika istuu ja katselee älypuhelintaan
Uutiset
|
04.04.2024
Mitä ajattelet Lapsuuden rakentajat podcastista? Vastaa kyselyyn
Mistä aiheista haluaisit kuulla Lapsuuden rakentajat podcastissa? Kaipaatko räväkkää keskustelua ja sähäkkää kommentointia vai analyyttista, punnittua pohdintaa? Auta meitä kehittämään podcastiamme vastaamalla kyselyyn!