Kun olin 11-vuotias, kirjoitin ystäväkirjaan unelma-ammatikseni ympäristöministerin. Vaikka tulevaisuuden haaveeni ovat tuon hetken jälkeen muuttuneet useampaan otteeseen, ei kiinnostus ympäristön tilaa tai kestäviä ratkaisuja kohtaan ole missään vaiheessa kadonnut. Yliopisto-opintojen myötä koen, että minulle on kiinnostuksen lisäksi avautunut myös mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa, jossa tulevien sukupolvien hyvinvointi on huomioitu.

Aloitin neljän kuukauden viestintäharjoitteluni Itlassa joulukuussa 2020 valmiina oppimaan yhteiskunnan lapsinäkökulmasta sekä lasten hyvinvoinnin tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Olenkin päässyt näkemään läheltä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ajankohtaisen tutkimustiedon, yhteistyötä rakentavien innovaatioiden sekä tulevaisuuslähtöisen koulutuksen kautta.

Oikeus osallistua

Erityisesti olen harjoitteluni aikana jäänyt pohtimaan lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista ja kehittämistä. Lasten osallisuuden toteutuminen nojaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä Suomen perustuslakiin, jotka takaavat lasten oikeuden tulla kuulluiksi, osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen. Lasten osallistumismahdollisuuksien toteutuminen on myös välttämätöntä, kun pyrimme saavuttamaan ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän yhteiskunnan.

Itlan politiikkasuosituksessa todetaan kuitenkin, että aikuisen näkökulma lapsuuteen on edelleen hallitseva, sillä lasten osallisuus määritellään ja toteutetaan usein aikuisten kautta. Myös lasten ympäristöhuolen ja koululaisten ilmastolakkoliikkeen ympärille muodostuneessa julkisessa keskustelussa esille nousevat aikuisten asenteet, mielipiteet ja tunteet. Vallitseva suhtautuminen lasten yhteiskunnalliseen toimijuuteen tekee lasten osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista näennäisiä.

”Ilmastotyössä on viime kädessä kyse investoinnista lapsiin, heidän terveyteensä ja koulutukseensa, mahdollisuuksiinsa kehittyä ja olla mukana luomassa kestävämpää yhteiskuntaa.” (Leena Haanpää & Piia af Ursin, Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet)

Huoli ilmastosta nuorten harteilla

Käsityksemme lasten ja nuorten toimijuudesta täytyy muuttua osallisuutta tukevaksi, jotta heillä on mahdollisuus kasvaa vastuullisiksi ja tiedostaviksi ympäristökansalaisiksi. Tarve muutokseen on todellinen, sillä Nuorisobarometrin (2018) mukaan nuorten kiinnostus politiikkaa ja erilaisia vaikuttamistapoja kohtaan on kasvussa. Nuorten ajatusmaailmassa ilmasto nousee tärkeimmäksi yksittäiseksi politiikan teemaksi, mutta myös suurimmaksi yksittäiseksi huolenaiheeksi. Nuorisobarometrin vastuksista käy ilmi, että yli 68 prosenttia vastanneista kokee ilmastonmuutokseen liittyvää epävarmuutta ja turvattomuutta melko paljon tai erittäin paljon. Koronapandemia on osoittanut meille sen, miltä tuntuu elää epävarmana tulevaisuudesta, mutta miten aiomme toimia, kun epävarmuus liittyy maapallon kantokykyyn tai luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen?

Luottamus lasten ja nuorten toimijuuteen

Osallisuutta lisäävät toimintatavat antaisivat ympäristöstä kiinnostuneille lapsille ja nuorille keinon tunnistaa ja käsitellä ilmastohuolen herättämiä tunteita sekä mahdollisuuden yhteisölliseen osallistumiseen ja ympäristötoimintaan. Rohkeita ja toiveikkaita esimerkkejä lasten ja nuorten aktiivisesta ympäristökansalaisuudesta ovat jo tarjonneet yhteiskunnallista muutosta vaativat ilmastolakkoliikkeen koululaiset sekä vuoden 2020 Linnan juhlissa esiintyneet Biolapset.

Myös kansalaisvaikuttamisen taidot, ympäristökasvatus ja ilmastonmuutoksen käsittely kouluissa sekä valmius osallistaa lapsia ja nuoria päätöksentekoprosesseihin antavat keinoja osallisuuden lisäämiseen. Lasten ja nuorten ympäristökansalaisuus kytkeytyy usein arkipäivän valintoihin. Siksi ympäristöasiat ja ilmastokysymykset täytyy tuoda konkreettisesti osaksi lasten ja nuorten arkea, jolloin myös vaikuttaminen tehdään helpommaksi.

Osallisuudessa on kyse myös luottamuksesta lapsiin ja nuoriin ympäristötietoisina toimijoina. Aikuisilta peräänkuulutankin lapsi- ja nuorisokeskeistä lähestymistapaa ilmastokysymyksiin sekä askelta sivuun, jotta päätöksenteon areenoille mahtuvat myös ne, jotka viimeistään joutuvat ratkomaan ilmastokriisin seurauksia.

“Tuu messiin ilmastoo suojelee
päättäjät pitäis saada kuuntelee
Pienil teoil voi vaikuttaa
vaikka ostamalla vain luomuruokaa
me koululaiset mennään lakkoon
päättäjät hei nyt on pakko”
Biolapset, Ota Pallosta Kii

Lapset ja nuoret haluavat tulla kuulluiksi, vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua päätöksentekoon. Luoda tulevaisuuden kestäviä ratkaisuja, tehdä ympäristötekoja ja toimia eikä odottaa. Itse haluan tulevaisuudessa olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten aktiivista, tasavertaista ja osallistavaa ympäristökansalaisuutta.

Outi Spolander

Kirjoittaja on politiikan ja viestinnän opiskelija ja Itlan viestintäharjoittelija. Syksyllä odottavat myös Creative Sustainability -maisteriohjelman opinnot.

Lähteet

Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Elina Pekkarinen ja Sami Myllyniemi (toim.) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018.

Lasten osallisuuden toteutuminen vaatii toimivia menetelmiä ja uutta asennetta palvelujärjestelmän toimijoilta. Itlan politiikkasuositukset 2020:4 TIENVIITTA.

Lue seuraavaksi