Uutiset>Vieraskynä

Perhevapaat ja varhaiskasvatus lapsiperheiden tukena

Pohjoismainen hyvinvointivaltio edistää kansalaistensa tasa-arvoa tulonjakoa tasaavalla sosiaaliturvalla ja julkisesti tuetuilla, universaaleilla palveluilla. Pienten lasten vanhemmille hyvinvointivaltio tarjoaa tukea ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamiseen ansiosidonnaisella päivärahalla korvattujen perhevapaiden sekä edullisen ja laadukkaan varhaiskasvatuspalvelun muodossa.

Perhepolitiikka mahdollistaa sen, ettei naisten – eikä miestenkään – tarvitse lapsen saatuaan valita joko ansiotyötä tai lapsenhoitoa, vaan nämä on mahdollista yhdistää.

Vaikka eri Pohjoismaissa on samantapainen perhepolitiikka ja kansainvälisessä vertailussa maat usein niputetaan yhteen, maiden välillä on myös eroja. Tämä käy hyvin ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreesta tilanneraportista ”The First 1000 Days in the Nordic Countries”, joka on syntynyt Islannin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden aloitteesta. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat koonneet raportin tiedot Suomen osalta.

Vanhempainvapaat Pohjoismaissa

Vanhempainvapaa on pisin Ruotsissa ja lyhyin Islannissa – tosin Islanti on pian kirimässä kiinni muita Pohjoismaita. Ruotsi ja Norja olivat 1990-luvulla edelläkävijöitä isien perhevapaiden edistämisessä, Islanti puolestaan 2000-luvun alussa. Tanskassa pienimpien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on muita maita selvästi yleisempää, Suomessa puolestaan lapsia hoidetaan yleisemmin kotona. Islanti on ainoa Pohjoismaa, missä vanhempainvapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen aloituksen väliin jää aukko, jota perheet yrittävät paikata erilaisilla epävirallisilla järjestelyillä.

Suomessa perhevapaaoikeuksia on kehitetty tasa-arvon ja monimuotoisuuden ehdoilla

Suomessa perhepolitiikkaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta. Perhevapaaoikeuksia on parannettu muun muassa adoptioperheiden, samaan sukupuolta olevien vanhempien sekä yksinhuoltajien osalta.

Vanhempainvapaaseen on säädetty isälle oma kiintiö, jota ei voi siirtää äidille ja jonka käytöstä on tehty joustavampaa niin, että yhä useammat isät ovat alkaneet käyttää sitä. Tutkimusten mukaan tämä edistää paitsi äitien asemaa työmarkkinoilla, myös isän ja lapsen välistä suhdetta sekä vanhempien parisuhdetta.

Varhaiskasvatuksen aloitukseen vaikuttavat monet tekijät

Vanhempainvapaan jälkeen Suomessa lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vaihtoehtoisesti lasta voi hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin aina kolmevuotiaaksi asti. Vanhemmat voivat siis valita minkä ikäisenä oma lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Valintaan vaikuttavat paitsi vanhempien arvio lapsensa yksilöllisestä kehitystasosta, myös vanhempien työtilanne ja asema työmarkkinoilla, sopivien varhaiskasvatuspaikkojen tarjonta omassa kunnassa sekä kulttuuriset käsitykset hyvästä äitiydestä, isyydestä ja lapsuudesta. Keskimäärin lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa 1,5–2-vuotiaina.

Perhevapaauudistus voimaan ensi vuonna

Tekeillä olevan perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2022. Pidemmän toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöidyn vapaaosuuden myötä ansiosidonnaisella päivärahalla korvattu vapaa pitenee, mikä helpottaa perheen toimeentuloa ja siirtää ratkaisua varhaiskasvatuksen ja kotihoidontuen välillä hieman myöhemmäksi. Vanhempainvapaata on tarkoitus muuttaa myös joustavammaksi muun muassa niin, että molemmat vanhemmat voivat pitää oman vapaansa lapsen kaksivuotispäivään saakka, ja lapsi voi pitää varhaiskasvatuksesta taukoa vanhemman perhevapaan aikana menettämättä varhaiskasvatuspaikkaansa.

Sujuva siirtyminen perhevapaan jälkeen varhaiskasvatukseen on tärkeää perheen arjen sujuvuuden kannalta. Sujuva arki puolestaan tukee sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvää kasvua. Jaettu hoitovastuu vanhempien kesken sekä hyvä yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä on pienten lasten ja koko yhteiskunnan edun mukaista.


Kirjoittaja

Johanna Lammi-Taskula

Tutkimuspäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.