Uutiset>Vieraskynä
06.02.2024

Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?

Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.

Kokonaisvaltainen kuva lapsen ja perheen tilanteesta tukee niin tuen tarpeiden tunnistamista, tuen toteuttamista kuin tuen vaikuttavuuden arviointia. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Väitämme kuitenkin, että Suomessa olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset toimivalle yhteistyölle.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä lähentyneet toisiaan, toimii koulujen opetushenkilöstö hyvin erillään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Esimerkiksi koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämät tiedon siirtämiseen tarvittavat keskeiset tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Lisäksi niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin on omat vakiintuneet toimintatavat ja käytännöt, jotka saattavat vaikeuttaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Haasteena viivästyvä tuen piiriin pääseminen

Tuen antamisen edellytys on tuen tarpeen tunnistaminen. Mitä varhaisemmin lapsen haasteisiin puututaan, sitä paremmin tuen tarpeisiin pystytään todennäköisesti vastaamaan. Vaikka esimerkiksi koulussa ja sosiaalityössä tuen antamisen lähtökohtana ovat diagnoosien sijaan lapsen havaitut tuen tarpeet, monien – erityisesti terveydenhuollon – palveluiden edellytyksenä on edelleen lääketieteellinen diagnoosi. Tämä saattaa viivästyttää tuen saantia, sillä pelkästään diagnoosin asettaminen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin pääseminen voi viedä aikaa.

Tilannetta hankaloittaa myös monilla alueilla vallitseva pula ammattilaisista. Oppimiskykyyn liittyvät tutkimukset tekee koulussa koulupsykologi, mutta jos koulupsykologia ei ole, voivat yksilölliset tuen tarpeet jäädä siltä osin arvioimatta. Vastaavasti jos tukitoimien järjestäminen jää odottamaan työntekijäpulasta kärsivässä erikoissairaanhoidossa asetettavaa diagnoosia ja suositusta tarvittavista tukitoimista, tuen tarve ehtii tällä välin yleensä vain kasvaa. Psykologian ja terveydenhuollon ammattilaisten puutteen ohella tuen piiriin pääsyä rajoittaa myös pula lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta. Myös ADHD-lääkitystä käyttävien lasten määrä on kasvussa. Vaikuttaakin siltä, että diagnoosilla ja sen mahdollistamalla lääkityksellä paikataan joissain tapauksissa muiden tukitoimien riittämättömyyttä.

Yhteistyöstä apua asiantuntijapulaan?

Yhdenkin lapselle keskeisen ammattilaisen puuttuminen vaarantaa tuen tarkoituksenmukaisen antamisen. Kun jokin tuen osa-alue jää toteutumatta sen vuoksi, että siitä vastaava asiantuntija puuttuu, on erityisen tärkeää, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevät muut ammattilaiset tiivistävät ja vahvistavat keskinäistä vuorovaikutustaan ja etsivät yhdessä tehokkaita ja uusia ratkaisuja parhaan mahdollisen tuen tarjoamiseksi.

Jotta lapsen tukiverkkoa voidaan vahvistaa silloinkin, kun joku ammattilainen puuttuu, yhteistyötä tekevien ammattilaisten pitää tuntea toistensa työn sisältöjä ja työskentelytapoja. Myös uusien moniammatillisten yhteistyötapojen ja -mallien kehittely on välttämätöntä niin kentällä kuin kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnossa. Kun aidolle yhdessä tekemiselle luodaan riittävät edellytykset, vältetään myös päällekkäistä työtä ja säästetään sekä aikaa että taloudellisia resursseja.

Kirjoittajat tutkivat Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen koordinoimassa NEPSOS (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus) -hankkeessa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluiden ja palvelupolkujen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.


Minna Kyttälä

erityispedagogiikan apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Jaanet Salminen

Jaanet Salminen

erityispedagogiikan yliopistonlehtori,

Turun yliopisto

Max Karukivi

Max Karukivi

nuorisopsykiatrian apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Miia Laasanen

Miia Laasanen

tutkimuspäällikkö,

Turun yliopisto

Minna Alin

projektitutkija, sosiaalityö,

Turun yliopisto

Leena Leinonen

Leena Leinonen

tutkijatohtori, sosiaalityö,

Itä-Suomen yliopisto


Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys: Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Lyyra, N., Junttila, N., Tynjälä, J., Villberg, J. & Välimaa, R. 2022. Loneliness, subjective health complaints, and medicine use among Finnish adolescents 2006-2018. Scandinavian Journal of Public Health 50 (8), 1097–1104.

Pulkkinen, J., Kirjavainen, T. & Jahnukainen, M. 2020. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa: Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018. Yhteiskuntapolitiikka 85 (3), 301–309.

Salminen, J., Laasanen, M., Leinonen, L., Karukivi, M., Vornanen, R., Alin, M. & Kyttälä, M. 2024. Professional collaboration for children and adolescents with neurodevelopmental disorders: A scoping review. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä European Journal of Special Needs Education.

Vuori M, Vuorenmaa M, Ervasti E, Tuovinen E, Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022. Tilastoraportti 1/2024. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2024.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma