Uutiset>Vieraskynä

Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?

Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.

Kokonaisvaltainen kuva lapsen ja perheen tilanteesta tukee niin tuen tarpeiden tunnistamista, tuen toteuttamista kuin tuen vaikuttavuuden arviointia. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Väitämme kuitenkin, että Suomessa olosuhteet eivät ole vielä optimaaliset toimivalle yhteistyölle.

Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueuudistuksen myötä lähentyneet toisiaan, toimii koulujen opetushenkilöstö hyvin erillään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Esimerkiksi koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämät tiedon siirtämiseen tarvittavat keskeiset tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia. Lisäksi niin koulussa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissakin on omat vakiintuneet toimintatavat ja käytännöt, jotka saattavat vaikeuttaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Haasteena viivästyvä tuen piiriin pääseminen

Tuen antamisen edellytys on tuen tarpeen tunnistaminen. Mitä varhaisemmin lapsen haasteisiin puututaan, sitä paremmin tuen tarpeisiin pystytään todennäköisesti vastaamaan. Vaikka esimerkiksi koulussa ja sosiaalityössä tuen antamisen lähtökohtana ovat diagnoosien sijaan lapsen havaitut tuen tarpeet, monien – erityisesti terveydenhuollon – palveluiden edellytyksenä on edelleen lääketieteellinen diagnoosi. Tämä saattaa viivästyttää tuen saantia, sillä pelkästään diagnoosin asettaminen ja sen edellyttämiin tutkimuksiin pääseminen voi viedä aikaa.

Tilannetta hankaloittaa myös monilla alueilla vallitseva pula ammattilaisista. Oppimiskykyyn liittyvät tutkimukset tekee koulussa koulupsykologi, mutta jos koulupsykologia ei ole, voivat yksilölliset tuen tarpeet jäädä siltä osin arvioimatta. Vastaavasti jos tukitoimien järjestäminen jää odottamaan työntekijäpulasta kärsivässä erikoissairaanhoidossa asetettavaa diagnoosia ja suositusta tarvittavista tukitoimista, tuen tarve ehtii tällä välin yleensä vain kasvaa. Psykologian ja terveydenhuollon ammattilaisten puutteen ohella tuen piiriin pääsyä rajoittaa myös pula lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta.


Suomessa edelleen kasvava ADHD-diagnoosien määrä viittaa siihen, että tukea esimerkiksi oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin haetaan yhä useammin terveydenhuollon puolelta. Myös ADHD-lääkitystä käyttävien lasten määrä on kasvussa. Vaikuttaakin siltä, että diagnoosilla ja sen mahdollistamalla lääkityksellä paikataan joissain tapauksissa muiden tukitoimien riittämättömyyttä.

Yhteistyöstä apua asiantuntijapulaan?

Yhdenkin lapselle keskeisen ammattilaisen puuttuminen vaarantaa tuen tarkoituksenmukaisen antamisen. Kun jokin tuen osa-alue jää toteutumatta sen vuoksi, että siitä vastaava asiantuntija puuttuu, on erityisen tärkeää, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevät muut ammattilaiset tiivistävät ja vahvistavat keskinäistä vuorovaikutustaan ja etsivät yhdessä tehokkaita ja uusia ratkaisuja parhaan mahdollisen tuen tarjoamiseksi.

Jotta lapsen tukiverkkoa voidaan vahvistaa silloinkin, kun joku ammattilainen puuttuu, yhteistyötä tekevien ammattilaisten pitää tuntea toistensa työn sisältöjä ja työskentelytapoja. Myös uusien moniammatillisten yhteistyötapojen ja -mallien kehittely on välttämätöntä niin kentällä kuin kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnossa. Kun aidolle yhdessä tekemiselle luodaan riittävät edellytykset, vältetään myös päällekkäistä työtä ja säästetään sekä aikaa että taloudellisia resursseja.

Kirjoittajat tutkivat Turun yliopiston sosiaalityön oppiaineen koordinoimassa NEPSOS (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus) -hankkeessa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten palveluiden ja palvelupolkujen haasteita ja kehittämismahdollisuuksia moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.


Minna Kyttälä

erityispedagogiikan apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Jaanet Salminen

Jaanet Salminen

erityispedagogiikan yliopistonlehtori,

Turun yliopisto

Max Karukivi

Max Karukivi

nuorisopsykiatrian apulaisprofessori,

Turun yliopisto

Miia Laasanen

Miia Laasanen

tutkimuspäällikkö,

Turun yliopisto

Minna Alin

projektitutkija, sosiaalityö,

Turun yliopisto

Leena Leinonen

Leena Leinonen

tutkijatohtori, sosiaalityö,

Itä-Suomen yliopisto


Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys: Kouluterveyskysely 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Lyyra, N., Junttila, N., Tynjälä, J., Villberg, J. & Välimaa, R. 2022. Loneliness, subjective health complaints, and medicine use among Finnish adolescents 2006-2018. Scandinavian Journal of Public Health 50 (8), 1097–1104.

Pulkkinen, J., Kirjavainen, T. & Jahnukainen, M. 2020. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa: Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018. Yhteiskuntapolitiikka 85 (3), 301–309.

Salminen, J., Laasanen, M., Leinonen, L., Karukivi, M., Vornanen, R., Alin, M. & Kyttälä, M. 2024. Professional collaboration for children and adolescents with neurodevelopmental disorders: A scoping review. Hyväksytty julkaistavaksi lehdessä European Journal of Special Needs Education.

Vuori M, Vuorenmaa M, Ervasti E, Tuovinen E, Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022. Tilastoraportti 1/2024. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2024.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.