Uutiset>Uutiset

Tutkimus: Nuorten maksuhäiriömerkintöjen taustalla useita kuormittavia tekijöitä

Tuoreen tutkimuksen mukaan maksuhäiriömerkinnät ovat yleisiä nuorilla aikuisilla, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia lapsuuden perheessä ja teini-iän aikana. Maksuhäiriöitä ehkäisevät tukitoimet ovat tulosten perusteella tärkeitä erityisesti ammattikouluissa sekä palveluissa, joissa tavoitetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret.

Noin kymmenesosalla 20–30-vuotiasta on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnät kertovat pahoista talousongelmista sekä vaikeuttavat siirtymistä itsenäiseen elämään. Helsingin yliopiston BIBU-hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimus selvitti miten lapsuuden ja nuoruuden aikaiset tekijät näkyvät nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnöissä. Tutkimuksessa käytettiin luotettavia Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 rekisteriaineistoja.

Maksuhäiriöitä ehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä ammattikouluissa sekä palveluissa, joissa tavoitetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret

Tutkimuksessa havaittiin, että toisen asteen koulutusvalinnat ja saavutettu koulutustaso olivat vahvassa yhteydessä maksuhäiriömerkintöihin. Maksuhäiriömerkinnät olivat huomattavan yleisiä henkilöillä, jotka etenivät peruskoulun jälkeen ammattikouluun tai jäivät kokonaan vaille toisen asteen koulutuspaikkaa.  

Maksuhäiriöitä ehkäisevät toimet ovatkin tulosten perusteella tärkeitä erityisesti ammattikouluissa sekä palveluissa, joissa tavoitetaan koulupudokkaat ja työelämän ulkopuolella olevat.  

Vanhempien tausta vahvasti yhteydessä nuorten aikuisten maksuhäiriömerkintöihin

Tulosten mukaan pienituloisten, toimeentulotukea saaneiden ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli muita selvästi enemmän maksuhäiriömerkintöjä aikuisuudessa. Maksuhäiriömerkinnät olivat yleisiä etenkin niillä, joiden lapsuudenperhettä kuormittivat useat eri tekijät, kuten vanhempien kuolema, ero tai mielenterveysvaikeudet. 


“Maksuhäiriömerkintöjä on eniten henkilöillä, joilla ei ollut lapsuudessa turvanaan niin sanottua vanhempien pankkia. Esimerkiksi vanhempien korkeimman tuloviidenneksen lapsista vain kahdella prosentilla oli maksuhäiriömerkintä noin 23-vuotiaana. Tämä luku matalimmassa vanhempien tuloviidenneksessä oli lähes yhdeksänkertainen, noin 20 prosenttia”, sanoo Aapo Hiilamo, BIBU-hankkeen tutkija Helsingin yliopistosta.  


Maksuhäiriömerkinnän saaneilla nuorilla aikuisilla tavallisesti useita aiempia haasteita 

Maksuhäiriömerkintöjä oli erityisesti henkilöillä, jotka olivat saaneet toimeentulotukea varhaisaikuisuudessa pitkäkestoisesti sekä olleet koulutuksen ja työelämän ulkopuolella useita vuosia.  Maksuhäiriömerkinnän saaneilla nuorilla oli muita todennäköisemmin diagnosoitu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö lapsuuden aikana, ja he olivat kokeneet lastensuojelun sijoituksen kodin ulkopuolelle. Kodin ulkopuolelle teini-iässä sijoitetuista nuorista aikuisista noin puolet oli saanut maksuhäiriömerkinnän varhaisaikuisuudessa.


”Näyttää siltä, että maksuhäiriömerkinnät koskevat ennen kaikkea jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia, joilla ne todennäköisesti vaikeuttavat itsenäisen elämän aloittamista vielä entisestään”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.



”Jatkotutkimuksessa on keskeistä selvittää keinoja, joilla maksuhäiriömerkintöjä voidaan tehokkaasti ehkäistä”, kommentoi Hiilamo.


Tutkimus julkaistaan Itlan tutkimukset-sarjassa. 


”Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on aiemmin julkaissut tutkimuksia nuoruusikään liittyen muun muassa koulusta työelämään siirtymisen poluista. Nyt julkaistava tutkimus lisää ymmärrystä nuorten taloudellisen toimeentulon dynamiikasta”, toteaa toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Tutkimuksessa ei havaittu koronaepidemian lisänneen olennaisesti nuorten maksuhäiriömerkintöjä. Epidemian vaikutukset voivat näkyvä vasta myöhemmin.  


Lisätietoja

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.