Uutiset>Blogi

Työelämäprofessuuri tuo yhteen tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön

Itla lahjoitti Oulun yliopistolle interventio- ja implementointitutkimuksen työelämäprofessuurin 2020. Yhteistyön tavoite – suoraan käytäntöä hyödyttävä tutkimus ja suoraan käytännöstä tutkimukseen siirtyvät tarpeet – on osoittautunut toimivaksi. Esimerkiksi työn arjen kysymykset ovat päätyneet väitöskirjojen ja kansainvälisten tieteellisten artikkeleiden aiheiksi sekä tutkimuksen tuoma tieto konkreettisiksi ratkaisuksi lasten ja perheiden palveluissa.

Itla ja Oulun yliopisto aloittivat 2020 yhteistyön, jonka yhteinen nimittäjä oli Itlan yliopistolle lahjoittama työelämäprofessuuri. Sen keskeinen idea on tehdä tutkimusta, joka hyödyttää suoraan palveluiden kehittämistä ja vaikuttaa tätä kautta lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiin.

Liikkeelle alueellisesta oppimisverkostosta

Ihan aluksi rakensimme alueellisen oppimisverkoston (AO), johon tuli mukaan neljä aluetta Suomesta. Alueiden tukena, kehittämisen tukirakenteena, toimii Itlan ja Oulun yliopiston yhteinen työryhmä. Työryhmä toimii yhteisövaikuttavuus-lähestymistavan (Kania & Kramer 2011, Niemelä et al. 2019) mukaisesti.


”Yhteisövaikuttavuus on viitekehys, jonka avulla systeemistä kehittämistä ja yhteistyötä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhdessä toimialoista riippumatta. Viitekehystä voi soveltaa systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi, joihin tarvitaan laaja joukko toimijoita.”


Translationaalinen tutkimus tuo käytännön ongelmat tutkijan pöydälle

Samaan aikaan käynnistimme translationaalisen tutkijaohjelman pilotin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituu arjen työstä kysymyksiä, joihin voidaan tutkitulla tiedolla vastata. Parhaillaan työn alla on väitöskirjoja ja useita tieteellisiä artikkeleita.

Käytännöstä tutkimuksen aiheiksi ovat nousseet mm. nuoruuden harrastustoiminnan yhteys aikuisuuden mielenterveyshäiriöihin, monialainen johtaminen ja implementaatiomittarin kehittäminen, lasten neurokehityksellisten diagnoosien yhteys lasten kodin ulkopuolelle sijoituksiin, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten terveys sekä paljon terveydenhuollon palveluita käyttävät lapset ja nuoret. Nämä ovat juuri niitä aiheita, joihin käytännön työssä kaivataan lisää ajankohtaista tietoa.

Työelämälähtöinen tutkimus jatkuu

Työelämään vahvasti kytköksissä olevasta lahjoitusprofessuurista on muodostumassa yhteistyöpositio tieteellisen tutkimuksen ja paikallisen kehittämisen välille.


”Myös Itlan edistämät lasten ja perheiden hyvää arkea mahdollistavat kasvuyhteisöt sekä niitä tukevat palvelut ja toimijoiden yhteistyön kehittäminen, edistyvät tämän position kautta eri puolilla Suomea”, kertoo tutkimusprofessori Tiina Ristikari. 



”Yhtä lailla edistyy lasten ja perheiden palveluiden ja kolmannen sektorien resurssien”, jatkaa työelämäprofessori Mika Niemelä. 


Tätä tekstiä kirjoitettaessa saimme tiedon Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituspäätöksestä Helsingin yliopiston johtamalle usean yliopiston muodostamalle konsortiolle. Tutkimushankkeessa kehitetään koulua lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaksi yhteisöksi. Oulun yliopiston osahankkeessa hyödynnetään AO-työssä kertynyttä implementaatio-osaamista ja sovelletaan translationaalista tutkimusotetta, jossa arjen työstä nousevat kysymykset otetaan tutkimuksen tarkasteltaviksi ja tutkimustulokset palautetaan arjen käytöntöihin.

Näyttää siis siltä, että lahjoitusprofessuurista lähtenyt työtapa on todettu toimivaksi ja siinä on vielä paljon mahdollisuuksia. Tiedon tuottamisen ja käytännön sovelluksen välinen kuilu kaventuu ja voittajia ovat parempia palveluita saavat lapset, nuoret ja perheet.


Kirjoittaja

Mika Niemelä

Työelämäprofessori

Oulun yliopisto

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.