Uutiset>Blogi
17.01.2022

Uusia väyliä tutkitun tiedon tuottamiseen lasten ja nuorten osallisuudesta

Lasten ja nuorten osallisuutta saatetaan herkästi määritellä aikuisten näkökulmasta, mikä voi jo itsessään heikentää osallisuuden toteutumista. Jotta voidaan aidosti ymmärtää lasten ja nuorten osallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri kasvuympäristöissä, tarvitaan lisää tietoa heidän arkikokemuksistaan sekä erilaisia työkaluja kompleksisten sosiaalisten ilmiöiden tutkimiseen.

Yksi kiinnostava lähestymistapa tällaiseen tarkasteluun on SenseMaker®-kyselytyökalu ja -tutkimusmetodi, jota testataan vuoden 2022 aikana Itlan alueellisessa oppimisverkostossa.

Osallisuus lasten ja nuorten silmin

Osallisuus on käsitteenä jo hyvin tunnistettu sekä nostettu esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Osallisuus tarkoittaa kokemusta joukkoon kuulumisesta sekä siitä, että voi vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin (Stenvall 2020). Lapsille ja nuorille nämä merkitykselliset asiat ovat usein arkisia, esimerkiksi vapaa-aikaan, ystävyyssuhteisiin ja rahankäyttöön liittyviä. Lasten ja nuorten osallisuuden mahdollistamisessa on tärkeää arvostaa ja kunnioittaa lasta ja nuorta, synnyttää luottamusta sekä ottaa vakavasti heidän esille tuomiaan asioita. (Stenvall 2021.)


”Lapsille ja nuorille merkitykselliset asiat ovat usein arkisia.”


Osallisuuden yhteys mielenterveyteen

Osallisuus nähdään tärkeänä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja erityisesti mielenterveyttä edistävänä tekijänä (Oliver ym. 2006). Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan vapaa-ajan aktiivisuus suojaa myöhempien mielenterveysongelmien ilmaantumiselta. Etenkin sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika vähentää muun muassa ahdistuksen ja päihteiden käyttöhäiriön ilmaantumista. (Timonen ym. 2021.) Onkin tärkeää, että tutkimustyössä sekä palveluja kehitettäessä pysähdyttäisiin kuulemaan, mitä lapsille ja nuorille kuuluu ja kuinka he jäsentävät osallisuuden kokemuksiaan erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.


”Vapaa-ajan aktiivisuus suojaa myöhempien mielenterveysongelmien ilmaantumiselta.”


SenseMaker tutkimus ‒ uuden etsimistä ja ilmiöiden kytevien alkujen tunnistamista

SenseMaker on kyselytyökalu sekä metodi, jonka avulla pyritään selvittämään ja ymmärtämään ihmisten aitoja arkielämän kokemuksia ja heidän merkityksenantojaan niihin liittyen. SenseMaker perustuu Cynefin-viitekehykseen, joka toimii kompleksisuusajattelun yhtenä sovellutuksena erilaisten ongelma- ja toimintaympäristötyyppien tunnistamiseksi. Sen mukaan erityisesti kompleksisissa toimintaympäristöissä, joissa korostuu ennakoimattomuus ja tarkasteltavan ongelman tuntemattomuus, tutkijan tai päätöksentekijän on mentävä ruohonjuuritasolle ja luodattava kokemustietoa, jonka avulla saatetaan löytää täysin uusia, vasta syntymässä olevia kehityskulkuja ja ratkaisuja tarkasteltavana olevalle ilmiölle. (Van der Merwe 2019.)


”Kompleksisissa toimintaympäristöissä on mentävä ruohonjuuritasolle ja luodattava kokemustietoa, jonka avulla saatetaan löytää täysin uusia, vasta syntymässä olevia kehityskulkuja ja ratkaisuja.”


Objektiivisuutta ja kustannustehokkuutta tutkimustyöhön

SenseMaker perustuu metodologisesti etnografiaan, jonka avulla pyritään ymmärtämään, kuinka kulttuurit vaikuttavat ihmisten tapoihin toimia, tuntea ja tietää eri asioita linkitettyinä sosiaaliseen kanssakäymiseen eri yhteisöissä. Metodissa ollaan erityisen kiinnostuneita ihmisten aidoista itse sanoittamistaan kokemuksista ja siitä, miten he aistivat ja tulkitsevat ympäristöään. Samalla etnografian avulla pyritään havainnoimaan ihmisten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sekä tarkastelemaan tiedostettavien ja tiedostamattomien tekijöiden yhteyksiä kulttuurillisiin ilmiöihin. (Spradley 1980.)


”Digitaalisen kyselytyökalun avulla tutkittavilta kerätään lyhyitä, välähdyksenomaisia arkikokemuksia mikronarratiivien muodossa, joita he pääsevät itse määrällisten muuttujien kautta analysoimaan.”


SenseMakeria on markkinoitu klassista etnografista tutkimusperinnettä tehokkaampana tapana etsiä uutta tietoa ja jäsennellä sitä kollektiivisesti tarkasteltavan ilmiön ymmärtämiseksi (Cognitive Edge 2021). Digitaalisen kyselytyökalun avulla tutkittavilta kerätään lyhyitä, välähdyksenomaisia arkikokemuksia mikronarratiivien muodossa, joita he pääsevät itse määrällisten muuttujien kautta analysoimaan. Tutkittavien syventyessä itse kokemustensa äärelle tapahtuu merkityksenantoa ja tulkintaa, jossa tutkijat eivät koodaa ja uudelleenanalysoi aineistoa. Tämän johdosta aineistonkeruu ja analysointi voidaan nähdä aiempaa objektiivisempana sekä kustannustehokkaampana. (Lynam 2015, Van der Merwe 2019.)


”SenseMaker-metodin voidaan nähdä tukevan uudella tavalla myös tutkittavien osallisuutta tutkimusprojektin aikana.”


SenseMaker-metodin voidaan nähdä tukevan uudella tavalla myös tutkittavien osallisuutta tutkimusprojektin aikana, sillä kerättyä dataa pyritään analysoimaan mahdollisimman vähän alkuvaiheessa. Havainnot sen sijaan visualisoidaan kyselytyökalun toimintojen avulla ja altistetaan kollektiiviselle reflektoinnille yhdessä tutkittavien ja tiedon loppukäyttäjien kanssa. Näin pyritään entisestään syventämään yhteistä ymmärrystä ilmiöstä ja vahvistamaan alustavat havainnot tutkittavilla ennen varsinaista datan analysointia ja tulosten raportointia.

SenseMakeria on hyödynnetty kansainvälisesti erilaisissa projekteissa ja tutkimuksissa, mutta tutkimustietoa sen soveltuvuudesta varsinkin lasten ja nuorten kokemusten selvittämiseen on vielä niukasti.

Alueellisessa oppimisverkostossa testataan uusia tapoja kerätä lasten ja nuorten kokemustietoa

Osana Itlan Lapsuuden rakentajat alueellisen oppimisverkoston toimintaa aloitettiin syksyllä 2021 pilottitutkimus SenseMakerin soveltumisesta lasten ja nuorten osallisuuden kokemusten kuvailemiseksi Suomessa. Tutkimuksessa osallisuutta ja sen edistämistä lähestytään sosiaalisen ulottuvuuden kautta eli tarkastelemalla osallisuuden kokemuksen edellytyksenä olevia sosiaalisia suhteita ja niiden vahvistamista lasten arjessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten osallisuuden kokemusten rakentumisesta ja niihin liittyvistä tekijöistä heidän itsensä, vanhempien, luokanopettajien ja -valvojien sekä koulussa harrastustoimintaa ohjaavien aikuisten kuvailemina. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin harrastamisen Suomen mallin mukainen koulussa tarjottava toiminta on yhteydessä lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksiin osana heidän vapaa-aikaansa. Tutkimuksen avulla halutaan oppia hahmottamaan, millaisista vaiheista SenseMaker-tutkimusprosessi rakentuu ja saada lisätietoa sen soveltuvuudesta lasten ja nuorten parissa tehtävään tutkimukseen.


”Tutkimuksen avulla halutaan oppia hahmottamaan, millaisista vaiheista SenseMaker-tutkimusprosessi rakentuu ja saada lisätietoa sen soveltuvuudesta lasten ja nuorten parissa tehtävään tutkimukseen.”


Pilotti aloitettiin järjestämällä Erätauko-keskustelutyöpaja suomalaisille osallisuuden tutkijoille ja muille tutkimuksen sidosryhmille sekä Itlan tutkimusryhmän SenseMaker-menetelmäkoulutuksella. Oulun kaupungin Kaakkurin koulun oppilaat testasivat ensimmäistä SenseMaker-kyselytyökalua. Testauksessa saatujen käyttökokemusten pohjalta kyselytyökalua kehitettiin edelleen ja lapset sekä nuoret ideoivat yhdessä tutkimusryhmän kanssa pilotoinnin markkinointia ja toteuttamista kouluympäristössä. Varsinainen pilotointi eli laajempi aineistonkeruu ja tulosten analysointi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2022 aikana kouluissa mukaan kutsuttavilla alueellisen oppimisverkoston innovaatioalueilla.


Kirjoittaja

Karla Stenberg

Projektikoordinaattori

Innovaatiotoiminnot, Alueellinen oppimisverkosto

Kirjoittaja

Jasmin Lostedt

Tutkimusavustaja

Turun yliopisto
Nuorten ja varhaisaikuisten kannabiksen käytöstä johtuvien terveyshaittojen torjuminen – tutkimushanke


Lisätietoja Itlan SenseMaker-pilotista

Karla Stenberg
karla.stenberg@itla.fi
040 5577395

Mika Niemelä
mika.niemela@oulu.fi
040 506 9793

Lähteet

Cognitive Edge. (2021). SenseMaker®. Luettu 18.12.2021.

Lynam, T. (2015). Sensemaking: a complexity perspective. Ecology and Society: a Journal of Integrative Science for Resilience and Sustainability., 20(1).

Oliver, K. G., Collin, P., Burns, J., & Nicholas, J. (2006). Building resilience in young people through meaningful participation. Australian e-Journal for the advancement of Mental Health, 5(1), 34-40.

Spradley, JP. (1980). Participant Observation. Holt, Rinehart & Winston, USA. (pp.3-35)

Stenvall, E (2021). Lapsen arkinen osallisuus – mistä lapselle syntyy kokemus, että voi osallistua ja vaikuttaa? Teoksessa Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Tulensalo H., Kalliomeri R. & Laimio J. (toim.) Pelastakaa Lapset ry.

Stenvall, E. STM (2020). Osallisuutta ja osallistumista. Osa 1: Osallisuuden lähtökohdat kansallisessa lapsistrategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 27.

Timonen, J., Niemelä, M., Hakko, H., Alakokkare, A., & Räsänen, S. (2021). Associations between Adolescents’ Social Leisure Activities and the Onset of Mental Disorders in Young Adulthood. Journal of youth and adolescence, 1-9.

Van der Merwe, S. E. (2019). Making Sense of Complexity: Using SenseMaker as a Research Tool. Systems., 7(2).

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nainen ja mies nauravat tietokoneiden ääressä.
Blogi
|
12.06.2024
Pirkanmaan perhekeskuksessa uskotaan yhteisölliseen tekemiseen
Yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti Pirkanmaan perhekeskusverkostossa keskitytään sisällön kehittämiseen, yhteisiin rakenteisiin, kaikkien toimijoiden mukaan ottamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Kehittämispäällikkö Marja Olli ja suunnittelija Katariina Hämäläinen kuvaavat yhteisövaikuttavuusverkostoa lottovoiton kaltaiseksi korkeakouluksi, johon tulee itse aktiivisesti liittyä.
Alueellinen oppimisverkosto
Yhteisövaikuttavuus
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Uutiset
|
07.06.2024
Lasten ja nuorten terapiatakuu: Itla ehdottaa asiantuntijaryhmän perustamista psykososiaalisten menetelmien kansallista valintaa varten  
Itla on jättänyt lausunnon lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevaan hallituksen esityksen luonnokseen. Toteamme lausunnossa, että terapiatakuun toteuttamisen koordinointi sekä psykososiaalisten menetelmien valinta tulee toteuttaa huolella ja menetelmiä olla saatavilla kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti. Ehdotamme perustettavaksi kansallista asiantuntijaryhmää, joka tukisi hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa.
Kasvun tuki
Nainen tekee töitä tietokoneella.
Tapahtuma
|
31.05.2024
Implementaatiotutkimus ja käytännön implementointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: Kohti kestäviä ratkaisuja
Miten sote-palveluiden vaikuttavuutta voi vahvistaa implementointiin liittyvän tutkimustiedon avulla? Tervetuloa kuulemaan uusista tutkimustuloksista sekä niiden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa!
Ke 30.10.2024
9:00-15:30
Siltasaarenkatu 10, Helsinki (Itla) ja verkossa
Kasvun tuki
Uutiset
|
30.05.2024
Tutkimus: Sosiaaliturva ei tasaa lapsiperheiden köyhyyseroja Suomessa
Kansainvälisessä lapsiperheköyhyystutkimuksessa selvisi, että Suomessa sosiaaliturvaetuudet vähentävät enemmän kolmilapsisten perheiden kuin yksilapsisten perheiden köyhyyttä. Köyhyys on tästä huolimatta yleisempää monilapsisissa perheissä.
Lapsiperheköyhyys
Pieni tummatukkainen lapsi tutkii luontoa aurinkoisessa metsässä.
Vieraskynä
|
28.05.2024
Nyt on toiminnan aika – Radanvarsifoorumi vauhdittaa yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen
Pandemian jälkeisessä Suomessa lasten ja nuorten elämää haastaa eri tavoin ilmenevä pahoinvointi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston perustama Radanvarsifoorumi pyrkii tukemaan yhteistyötä ja ratkomaan ongelmia yhdessä eri toimijoiden kanssa.
Tapahtuma
|
27.05.2024
Kenen ääni kuuluu kriiseissä?- Hyvin sanottu -keskustelufestivaali
On tärkeää pohtia, millä toimilla pandemian pitkäaikaisvaikutuksiin voitaisiin puuttua.
28.9.2024
10.45–12.15
Sibeliustalo, Lahti
PANDEMICS-ohjelma