Uutiset>Uutiset
31.03.2023

Itlalle valtionavustus lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien juurruttamiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Itlalle 5 miljoonan euron valtionavustuksen lapsille ja nuorille suunnattujen näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien juurruttamisen vahvistamiseen.

Itlan Kasvun tuki -työssä on jo vuosia rakennettu interventio- ja implementointiosaamista. Kasvun tuki -toimituksessa arvioidaan lapsille ja nuorille suunnattuja psykososiaalisia menetelmiä, ja niiden suunnitelmallista käyttöönottoa edistetään yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Valtionavustuksen turvin Itla vahvistaa psykososiaalisten menetelmien tutkimusperustaista käyttöönottoa hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kunnissa varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa. Valtionavustusta voidaan käyttää myös menetelmien kotipesätoiminnan jatkumisen varmistamiseen ja laajentamiseen yliopistosairaaloissa.

Osaamisen koordinointi on erityisen tärkeää juuri nyt, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille, kunnat vastaavat edelleen sivistyspalveluista ja hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden työnjakoa ja prosesseja luodaan.


”Rahoituksella vahvistetaan kansallisesti psykososiaalisten menetelmien implementointiosaamista palvelujärjestelmässämme. Osaamisen vahvistamisella tavoitellaan loppupäässä sitä, että lapsille ja nuorille voidaan entistä suunnitelmallisemmin tarjota psykososiaalista tukea ja ohjantaa peruspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa”, Itlan Kasvun tuki -toiminnan johtaja Petra Kouvonen kertoo.


”Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä tukea lasten ja nuorten näyttöön perustuvien interventioiden käyttöönottoa ja implementointia on suuri merkitys Suomessa asuville lapsille ja nuorille. Erityisen tärkeää on se, että ministeriö on halunnut tukea pitkäjänteistä työtä ja valtakunnallisen toimintamallin rakentamista. Toiminnalla tulee olemaan suuri vaikutus myös palvelutarjontaan liittyvään yhdenvertaisuuteen”, iloitsee toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.

Lasten ja nuorten näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien juurruttaminen liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman Kansalliseen mielenterveysstrategiaan.

Pyöreän pöydän keskustelu Näytön paikka! käynnistää toiminnan

Itlan valtionavustuksella toteutettavan toiminnan avauksena järjestetään tänään pyöreän pöydän keskustelu Näytön paikka! Kohti vahvistuvaa lasten ja nuorten mielenterveyttä – miten tutkimusnäyttö voi tukea päätöksentekoa, kun valitaan käyttöön otettavaa terapeuttista menetelmää?

Keskustelu on ensimmäinen kolmen keskustelun sarjasta, jonka tavoitteena on kartoittaa yhteistyössä tarvittavia toimia tutkimusperustaisuuden lisäämiseksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Ensimmäistä keskustelua pohjustavat kansainvälisestä tietopohjasta ja näyttöön perustuvien menetelmien jalkauttamisen kokemuksista interventio- ja implementointitutkimuksen professorit Pim Cuijpers ja Heleen Riper Alankomaista.


”Psykososiaalisten menetelmien hyödyntäminen kansallisesti, suunnitelmallisesti ja tutkittuun tietoon perustuen mahdollistaa hyvinvointialueilla toimintaa, jossa yliopistosairaalat voivat alkaa muodostaa vaikuttaviksi todettujen psykososiaalisten menetelmien osaamiskeskittymiä tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi yliopiston, THL:n ja Itlan kanssa”, toteaa pyöreän pöydän keskustelun avaava johtaja Andreas Blanco Sequeiros sosiaali- ja terveysministeriöstä.


Keskustelusarjan järjestävät sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Itla.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote


Lisätietoja

Petra Kouvonen.
Petra Kouvonen

IMAGINE-hankkeen vastaava tutkija (STN)

Lead Researcher, IMAGINE Project (SRC)

041 455 2280

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.