Itlan lapsilisämallissa lapsilisää saavat myös 17-vuotiaat ja se maksetaan suoraan nuorille itselleen
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön tänään julkaistava raportti Miten uudistaa lapsilisäjärjestelmää? Ehdotuksia lapsilisäjärjestelmän uudistamiseksi on tähän asti laajin vaikutusarvio lapsilisäjärjestelmän uudistuksista Suomessa.
Itla on analysoitunut lapsilisäjärjestelmän haasteita, tehnyt kansainvälistä vertailua sekä arvioinut seitsemän eri kehittämisehdotusta. Lapsilisäjärjestelmää tulisi uudistaa niin, että se palvelisi entistä paremmin lapsia, vahvistaisi lasten asemaa yhteiskunnassa ja turvaisi nuorten itsenäistymistä.
Lapsista universaalisti maksettava lapsilisä on ollut voimassa 75 vuotta lähes muuttumattomana.
Arvioidut uudistusehdotukset ovat sisaruskorotuksen poisto, alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava korotus, lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaille, lapsilisän verotus, lapsilisän muuttaminen etuoikeutetuksi tuloksi eli lapsilisää ei huomioida tulona toimeentulotuessa sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 15 vuotta, yksinhuoltajakorotuksen muutokset sekä erillinen Lapsilisä 2.0 -malli. Arvioinnit perustuivat mikrosimulointimallinnukseen.
Lapsilisäjärjestelmä uhkaa näivettyä ilman uudistuksia
Nykyisen lapsilisäjärjestelmän haasteena ovat lapsilisän arvon aleneminen ja ongelmat etävanhemmille ja lapsille, jotka asuvat vuoroittain eronneiden vanhempien luona.
Lapsilisäjärjestelmää uhkaa kuihtuminen. Toisin kuin useissa muissa sosiaalietuuksissa lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi. Syy tähän on se, että lapsilisää ei ole sidottu indeksiin eikä lapsilisä siten seuraa hintojen muutosta, kertoo tutkimusprofessori Tiina Ristikari.
Jos lapsilisäjärjestelmä pysyy ennallaan, lapsilisämenot tulevat vähenemään lähivuosina syntyvyyden laskun vuoksi. Lapsilisän kuihtumisella voi kuitenkin olla vaikutusta syntyvyyden laskuun, jatkaa Ristikari.
Lisäksi lapsilisäjärjestelmä on ongelmallinen kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta, koska he eivät hyödy lapsilisästä samalla tavalla kuin vanhempien kanssa asuvat lapset.
Lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaille maksaisi 68 miljoonaa euroa vuodessa
Lapsilisän maksaminen loppuu liian aikaisin, eikä se tue nuoria aikuistumisen kynnyksellä. Raportin kansainvälinen katsaus osoitti, että Suomi on vertailumaista ainoa, jossa lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täyttäessä 17 vuotta.
Lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaisiin maksaisi 68 miljoonaa euroa vuodessa ja vähentäisi lapsiperheköyhyyttä 0,1 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin 1 300 lasta.
Yleinen myytti on, että lapsilisää maksetaan kaikille lapsille. Lapsilisää maksetaan perheille eikä lapsilisää makseta 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän maksun päättyminen sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta, on erikoinen historiallinen jäänne, toteaa projektitutkija Lauri Mäkinen.
17-vuotiaiden pois jättäminen on ongelmallista myös siksi, että silloin lapsen kustannukset ovat korkeimmillaan.
Lapsilisän verotus ei ole vaivan arvoista
Verotuksen ja lapsilisän 70 euron korotuksen kustannusneutraali yhdistelmä vähentäisi lapsiperheköyhyyttä vain 0,1 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin 900 lasta vähemmän köyhyydessä.
Huomioitavaa on, että verotus ei kohtelisi lapsiperheitä tasapuolisesti, vaan nostaisi yhden aikuisen perheiden köyhyysastetta.
Lapsilisän verotusta perustellaan usein oikeudenmukaisuudella. Tuloksemme puhuvat kuitenkin perustelua vastaan. Lapsilisän verotus ei vähennä lapsiperheköyhyyttä. Pienituloisilla veroprosentti voi olla korkeampi koska he saavat sosiaalietuuksia. Alueiden erot kunnallisveroprosentissa voivat myös selittää yllättävää tulosta, kertoo Mäkinen.
Näyttöön perustuva Lapsilisä 2.0 korostaa lapsen asemaa
Lapsilisä 2.0 -mallissa lapsilisä ulotetaan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin. Lapsilisää uudistetaan niin, että sisaruskorotus poistetaan, mutta sitä kompensoidaan pienten lasten korotuksella sekä itsenäistymiskorotuksella 17-vuotiaille. Lisäksi lapsilisä jaetaan molempien vanhempien kesken.
Mallissa lapsilisä maksetaan suoraan lapselle sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 15 vuotta, eikä se ole silloin vähennettävää tuloa toimeentulotuessa.
Lapsilisäjärjestelmä ei tällä hetkellä tunnista lapsen itsenäistä asemaa. Lapsilisän maksaminen lapselle itselleen vahvistaisi nuorten toimijuutta ja tukisi taloudellista itsenäistymistä, kertoo Tiina Ristikari.
Tässä tutkimuksessa olemme tehneet vaikutusten arviointia, jonka pohjalta tulevien päättäjien tulisi tehdä punnittuja päätöksiä, jatkaa Ristikari.
Lapsilisäjärjestelmän uudistusehdotusten arvioinnit tehtiin yhteistyössä Kelan tutkijoiden kanssa.
Raporttia käsitellään 23.3. webinaarissa Miten uudistaa lapsilisäjärjestelmää?
Lisätietoja
Uutiset
