Uutiset>Uutiset
23.01.2025

Matalan kynnyksen mielenterveysapua nuorille tarjoava Walk in terapia -menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa

Kasvun tuki arvioi Walk in terapia -menetelmän, joka on tarkoitettu nuorille matalan kynnyksen mielenterveysavuksi. Walk in terapia -menetelmän arvioiminen on tärkeää, sillä nuorten henkinen pahoinvointi on yleistä ja matalan kynnyksen palveluille on suuri tarve. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Walk in terapia on maksutonta ja anonyymiä mielen hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen mielenterveysapua, joka on suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille. Menetelmä sopii esimerkiksi elämän solmukohtien, kriisien, haasteiden ja elämän suunnan pohtimiseen sekä oman identiteetin, ihmissuhteiden ja tunne-elämän kysymysten käsittelyyn.

Walk in terapia ei vaadi sitoutumista, vaan siinä voi käydä yksittäisiä kertoja. Tapaamisessa käsitellään asioita, joista asiakas haluaa puhua. 

Menetelmä on nyt arvioitavana Kasvun tuessa. Kyseessä on menetelmän ensimmäinen arviointi, eli sitä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa.

–  Walk in terapia vastaa hyvin ajankohtaiseen ilmiöön, ja tällaiselle palvelulle on tarvetta, sanoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Arviointi on käynnistynyt kirjallisuushauilla loppuvuodesta 2024 ja jatkuu arvioitsijoiden työnä alkukeväästä 2025.

Asiakas päättää käyntikerroista ja aiheista

Walk in terapia on käynti kerrallaan -terapiaa (englanniksi ”single session therapy” tai ”one at the time therapy”). Siinä käyntien määrää ei sovita ennakkoon, vaan asiakas päättää itse, kuinka monta kertaa haluaa käydä ja mistä aiheesta haluaa keskustella. Terapeutti voi vaihdella eri kerroilla.

Käynti kerrallaan -terapia ei ole oma terapiasuuntauksensa, vaan työskentelyote, joka sisältää elementtejä esimerkiksi ratkaisukeskeisestä terapiasta. 1990-luvulla alkunsa saanutta terapiaa tarjotaan Suomen lisäksi monessa muussakin maassa. Suomeen toimintamalli tuli vuonna 2021 Kirkkohallituksen ja Tampereen seurakuntayhtymän kokeiluna.

Walk in terapia on kasvanut viime vuosina valtakunnalliseksi toiminnaksi, jota syksystä 2022 alkaen on koordinoinut Lasten ja nuorten keskus.

Marjo Kurki ja Ulla Huhtinen.
Itlan kehitysjohtaja Marjo Kurki ja Lasten ja nuorten keskuksen kehitysjohtaja Ulla Huhtinen ovat innoissaan menetelmäarviointiin liittyvän yhteistyön alkamisesta.

Heidi Backmanin mukaan menetelmän arvioimiseen liittyvä yhteistyö Lasten ja nuorten keskuksen kanssa on ollut innostavaa ja hedelmällistä molemmille osapuolille.

– On ollut hienoa nähdä, miten Kasvun tuki voi antaa menetelmiä tarjoaville tahoille apua ja asiantuntijuutta menetelmäarvioiden kautta.

Arviot systemaattisina katsauksina

Kasvun tuen menetelmäarviot tehdään systemaattisina katsauksina. Systemaattisten katsausten avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä niissä haetaan tietokannoista kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta.

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tutkimuskohteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tarkasti, Backman kertoo.

– Menetelmän kokonaisarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen ja teoreettisen perustan tasosta sekä menetelmän tarjoamasta implementoinnin tuesta.

Walk in terapia -menetelmän arvio julkaistaan sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä että Kasvun tuen verkkosivuilla.

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja arvioinnista.

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhemmat katsovat lasten keinumista.
Uutiset
|
11.06.2026
Suomalaisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus turvattava
Perhekeskus on onnistunut esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta, mutta työn jatkuminen tarvitsee tuekseen kansallista selkänojaa. Hallitusohjelmassa tulee varmistaa perhekeskustoiminnan pitkäjänteinen kehittäminen. Lue Itlan, Lastensuojelun Keskusliiton ja 11 muun toimijan kannanotto.
Kaksi pientä lasta ulkovaatteissa katsoo hymyillen sivulle,
Uutiset
|
09.06.2026
Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Helsingissä – ”ratsu on valjastettu”
Yhteisövaikuttavuustyö alkoi Helsingissä vuodenvaihteessa osana pilottia, jolla parannetaan tukea maahanmuuttaja- ja vammaisten lasten perheille. ”Haemme yhteisövaikuttavuudesta uutta virtaa ja ideoita”, kertovat perheneuvolan päällikkö Leena Lehikoinen ja projektiasiantuntija Katri Åfelt.
Tummakiharainen lapsi leikkii iloisena lattialla puuleluilla.
Uutiset
|
29.05.2026
Hyvinvointialueiden kokemukset yhteisövaikuttavuustyöstä ovat erittäin positiivisia
THL:n tuore perhekeskusten tilaa selvittävä raportti osoittaa, että Itlan tukema yhteisövaikuttavuustyö antaa vahvan tuen perhekeskuskehittämiselle. Mukana olevien hyvinvointialueiden kokemukset sen hyödyistä ovat erittäin myönteisiä.
Podcast
|
29.05.2026
Onko vanhemmaksi tuleminen oma päätös?
Syntyvyys kehystetään usein yhteiskunnan kantokyvyn ydinkysymykseksi, mutta poliittinen päätöksenteko ei kaikkien mielestä huomioi riittävästi muuttunutta käsitystä perheellistymisestä. Mitä Suomessa pitäisi…
Äiti ja lapsi katsovat luontoa kesäisen vihreässä maisemassa.
Uutiset
|
28.05.2026
ABC-vanhempainryhmä vahvistaa vanhemmuustaitoja tutkitusti vaikuttavasti 
ABC-vanhemmuusryhmä vahvistaa vanhempien ja lasten välistä suhdetta tutkitusti vaikuttavasti: menetelmä sai arvion 4/5 Itlan Kasvun tuen systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa.
Uutiset
|
25.05.2026
Selvitys tulevien sukupolvien huomioimisesta päätöksenteossa käynnistyy
Sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta Itla selvittää yhteistyössä oikeustieteen tohtori Mikko Puumalaisen kanssa, miten nykyistä lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa tulisi kehittää tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottamiseksi.