Uutiset>Uutiset
21.10.2024

Menetelmiä arvioitavana ennätysmäärä Kasvun tuessa

Kasvun tuessa on arvioitavana tänä syksynä 12 menetelmää. Suurin osa näistä on aiempien menetelmäarvioiden päivityksiä. Kasvun tuki uudisti 2022 arviointijärjestelmänsä aiempaa tarkemmaksi. Menetelmäarviot julkaistaan systemaattisina katsauksina Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.

Kasvun tuki on julkaissut arvioita lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnatuista psykososiaalisista menetelmistä vuodesta 2016 lähtien. Tavoitteena on tuottaa menetelmistä tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon ja menetelmien käyttöönoton tueksi. Tänä syksynä käynnissä on ennätysmäärä arviointeja: arvioitavana on 12 menetelmää.

Aiemmat arviot päivitetään uuden järjestelmän mukaisiksi

Arviointeja on käynnissä erityisen paljon siksi, että Kasvun tuen arviointijärjestelmä uudistettiin vuonna 2022 ja sitä aiemmat arviot halutaan uudistaa nykyisen arviointijärjestelmän mukaisiksi.

Nykyisin arviot tehdään systemaattisina kirjallisuuskatsauksina, joissa on tavoitteena koota menetelmää koskevat tiedot kattavasti ja käydä läpi kaikki vertaisarvioitu tutkimus. Aiemmin arviot tehtiin suppeina katsauksina eli rapid review -katsauksina. Nykyisen arviointijärjestelmän avulla saadaan luotettavampaa tietoa, sillä tietokannoista haetaan järjestelmällisesti kaikkea menetelmästä tehtyä tutkimusta. Monista menetelmistä on myös tehty uutta tutkimusta viime vuosina.

Nykyinen arviointijärjestelmä huomioi myös menetelmien käyttöönoton tuen ja seurannan eli menetelmän mahdollisuudet juurtua niin, että mahdollinen vaikuttavuus saavutetaan. Aiemmin tätä ei huomioitu, ja keskenään hyvin erilaisissa kehitysvaiheissa olevat menetelmät saattoivat saada hyvän kokonaisarvion.

– Muutamme vanhemmalla arviointisysteemillä tehtyjä arvioita systemaattisiksi kirjallisuuskatsauksiksi ja haemme samalla niistä systemaattisella kirjallisuushaulla vaikuttavuustutkimuksia, implementointitutkimuksia, kustannusvaikuttavuustutkimuksia ja muita vertaisarvioituja tutkimuksia, kertoo Kasvun tuen menetelmäarvioista vastaava erityisasiantuntija Heidi Backman.

Työn alla kymmenen arvioinnin päivitystä ja kaksi uutta arviointia

Tänä syksynä päivitettävinä ovat nuorten vaikeisiin käytösongelmiin tarkoitettu MDFT ja alle kouluikäisten lasten käytösongelmiin tarkoitettu Voimaperheet. Lisäksi päivityksen saa useampi menetelmä, joista edellisessä arvioinnissa ei saatu riittävää tutkimusnäyttöä tai dokumentoitua vaikuttavuusnäyttöä. Tällaisia ovat:

  • kouluvalmiuksien tukemiseen tarkoitettu FHille-ohjelma
  • lastensuojelussa käytetty, lapsiperheille tarkoitettu Läheisneuvonpito
  • haastavasti käyttäytyvän lasten vanhempien tukemiseen tarkoitettu Perhekoulu POP
  • mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien perheille vertaistueksi tarkoitettu Toimiva lapsi & perhe -menetelmät: Vertti-ryhmät
  • väkivaltaa perheessään tai lähisuhteissaan kokeneille lapsille tarkoitettu Trappan – Portaat
  • lapsen ja vanhempien myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistamiseen tarkoitettu Vahvuutta vanhemmuuteen
  • vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen tarkoitettu Vanhempana vahvemmaksi
  • lapsen sijoituksen vanhemmalle aiheuttaman kriisin läpikäyntiin tarkoitettu VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä.

– Olemme kiitollisia, että olemme saaneet materiaalit ja menetelmän kuvaukset näiden menetelmien kotipesiltä eli paikoilta, joista käsin menetelmiä pyritään levittämään ja juurruttamaan, Backman sanoo.

Arviointipäivitysten lisäksi työn alla ovat myös ensimmäistä kertaa arvioitavana olevat menetelmät: ahdistuneisuuden ja masennuksen vähentämiseen sekä resilienssin lisäämiseen tarkoitettu FRIENDS-ohjelma sekä itsesäätelyn harjoitteluun tarkoitettu Leikitään ja keskitytään -menetelmä.

Haussa näyttöön perustuva vaikuttavuus

Arvioinneissa selvitetään, onko arvioitavana olevalla psykososiaalisella menetelmällä suoraa tai välillistä näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta johonkin tiettyyn lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävään tutkimuskohteeseen suomalaisessa kontekstissa.

– Systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa arvioitsijat käyvät huolellisesti läpi menetelmästä tehdyt vaikuttavuustutkimukset ja pisteyttävät ne tutkimusten luotettavuuden mukaan, Backman kertoo.

– Menetelmäarvio muodostuu vaikuttavuuden lisäksi menetelmän kuvauksen ja teoreettisen perustan tasosta sekä käyttöönoton tuesta ja seurannasta.

Valmiit menetelmäarviot julkaistaan sekä Kasvun tuki -aikakauslehdessä että Kasvun tuen verkkosivuilla.  

Lisätietoja

Ota yhteyttä, jos haluat lisätietoja arvioinneista.

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.