Uutiset>Uutiset
07.04.2022

Selvitys: Hyvinvointierojen kaventaminen vaihtelee kunnittain – Valtionavustusjärjestelmä kaipaa selkeyttämistä

Itla selvitti sivistystoimialan valtionavustusjärjestelmän käytäntöjä kuntatoimijoiden näkökulmasta. Kunnat toivovat nykyjärjestelmän selkeyttämistä tai avustusrahoituksen siirtämistä valtionosuuksiin.

Raportti selvitti valtionavustusten merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamisessa sekä mitkä tekijät estävät tai mahdollistavat kuntien osallistumisen valtionavustushakuihin. Aihetta lähestyttiin Harrastamisen Suomen mallin kautta. Malli on laadittu Islannin mallin pohjalta ja sen päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja hyvinvointierojen kaventaminen. Mallissa painottuvat maksuttomuus sekä harrastamisen mahdollisuus koulupäivän yhteydessä.

Selvityksen mukaan hankemuotoinen rahoitus on kunnille raskas. Se ei huomioi riittävästi kuntien eroja.


”Hankeavustusten hakeminen sitoo resursseja hallinnolliseen työhön, ja tuloksena saatavat avustukset ovat määrältään ja kestoltaan vaihtelevia. Jotta hyvinvointieroja voidaan kaventaa, avustuksia olisi kohdennettava eri toimialojen välisiin hankkeisiin sekä laajemmin perheitä huomioiviksi”, projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen kertoo.



”Kunnan koko tai taloudellinen tilanne ei saisi vaikuttaa mahdollisuuteen hakea valtionavustuksia. Kunnissa toivotaan järjestelmän selkeyttämistä tai avustusrahoituksen siirtämistä valtionosuuksiin. Se keventäisi hallinnollista taakkaa.”


Kunnissa nähdään Harrastamisen Suomen malli tärkeänä lisänä, mutta yksi toimintamalli ei ratkaise hyvinvointieroihin liittyviä moninaisia ongelmia. Lisäksi se, kuinka malli on saatu toimimaan käytännössä, vaihtelee kunnittain.


”Valtionavustusjärjestelmän aiheuttamat haasteet liittyvät käytännössä esimerkiksi kuljetusten järjestämiseen harvaan asutuilla alueilla sekä siihen, miten harrastustoiminta onnistutaan järjestämään koulupäivän yhteydessä. Koulukyytejä ei pystytä järjestämään harrastustoiminnan aikataulujen mukaisesti ja ohjaajia taas ei saada koulupäivän aikana paikalle, koska monet näistä toimivat vapaaehtoispohjalta ja ovat päivisin muissa töissä”, Kaarakainen kertoo.



”Osassa kunnista on pulaa sekä ohjaajista että osallistujista. Erityisesti yläkouluikäisiä on vaikea saada mukaan, Kaarakainen jatkaa.”


Mallissa pidetään tärkeänä, että lapset ja nuoret voivat itse vaikuttaa siihen, mitä he harrastavat. Toiveita on kysytty opetus- ja kulttuuriministeriön laatimalla koululaiskyselyllä ja kuntien omilla kyselyillä. Yläkouluikäisillä suosiota ovat saaneet ainoastaan kuntosalikerhot.


Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

Kaarakainen on aiemmin toiminut projektitutkijana Itlassa.

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.