Tutkimus: Harrastukset ja välittävät aikuiset helpottavat lapsuuden köyhyydessä pärjäämistä

Suomessa lapsiköyhyys kosketti vuonna 2022 noin 100 000 lasta eli noin joka kymmenes lapsista ja nuorista asui pienituloisessa kotitaloudessa. Itlan perustaman Valoisat-ryhmän nuorten kokemusvaikuttajien ja Itlan tutkijoiden toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden köyhyydestä, köyhyydessä pärjäämisestä ja sen vaikutuksista aikuisuudessa. Tutkimus toteutettiin kanssatutkimuksena eli Valoisat-ryhmän nuoret ja Itlan tutkijat olivat tasavertaisia tutkimuskumppaneita.

Tutkimustuloksista välittyy lapsuuden köyhyyskokemuksien vaihtelu: osalle köyhyys tarkoitti harrastusten ja lomamatkojen puutetta, toisilla taas ruokaa säännösteltiin eikä perustarpeisiin ollut varaa. Jotkut vastaajista kertoivat, että lapsuus oli köyhyyskokemuksien takia pelkkää selviytymistä, kun taas toisille köyhyys ei ollut merkittävä ongelma – se oli vain elämää, jota elettiin.

Matalan kynnyksen harrastustoiminnalla tärkeä merkitys

Usea kyselyyn vastannut nuori aikuinen nostaa esille sen, ettei heillä ollut lapsena varaa käydä maksullisissa harrastuksissa ja että se aiheutti ulkopuolisuuden kokemuksia. Köyhyyden emotionaalinen kuormitus tulee esille vastauksissa muun muassa suruna sekä kateutena koulukavereita kohtaan, joilla oli paremmat mahdollisuudet esimerkiksi harrastamiseen.

”Vastaajat kertoivat, että mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajan harrastukseen oli yksi merkittävä pärjäämistä vahvistava tekijä lapsuudessa. Vastauksissa nousi esille muun muassa itsensä toteuttaminen ja onnistumisen tunteiden saaminen harrastuksessa. Tästä syystä harrastusten tarjoaminen mahdollisimman monelle lapselle matalan kynnyksen harrastustoiminnan, harrastuskokeilujen ja esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin kautta on erityisen tärkeää”, kommentoi Itlan erityisasiantuntija Mari Hirvonen.

Välittävät aikuiset ovat keskeisessä roolissa lasten pärjäämisessä

Koulunkäynnin merkitys korostuu kyselyn vastauksissa. Vastaajat mainitsevat koulukavereiden ohella koulun tärkeät aikuiset, jotka olivat olleet tukena tarvittaessa. Muutamat vastaajat nostavat esille myös esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja poliisit tärkeinä aikuisina. Useassa vastauksessa kerrotaan, kuinka julkiset palvelut ja etuusjärjestelmät olivat olleet puutteellisia tai epäonnistuneet heidän kohdallaan. Lapsuuden köyhyydessä pärjäämisen parantamiseksi kaivattiin laajempaa puuttumista erilaisiin haasteisiin, kuten mielenterveysongelmiin, riippuvuuksiin ja väkivaltaan.

”Jälkikäteen ajateltuna perhetyöllä tai muulla lastensuojelun tuella olisi voitu saada muutosta ja tukea, jos sitä olisi kehdattu tai osattu pyytää sen sijaan, että tilannetta peiteltiin.” – Kyselyn vastaaja

”Kukaan ei koskaan kysynyt kahdelta alaikäiseltä lapselta, miten me jaksamme tai millaisena tilanne meille näyttäytyy.” – Kyselyn vastaaja

Lapsuuden köyhyys vaikuttaa rahankäyttöön aikuisena

Monien lapsuudessa köyhyyttä kokeneiden aikuisten vastauksissa näkyvät erilaiset kulutustottumukset. Osalle on muodostunut ”köyhän identiteetti”, joka aikuisena ilmenee arjessa jatkuvana huolena rahasta, säästäväisyytenä ja korostuneena turvallisuushakuisuutena.

”Vaikka minulla olisi oikeasti varaa tehdä asioita, saatan jättää tekemättä, koska henkisesti olen vieläkin vähän köyhä ja huolestun kuluttamisesta.” – Kyselyn vastaaja

Joillekin lapsuudessa koettu köyhyys on vaikuttanut päinvastaisesti kulutustottumuksiin.

”Olen ajatellut nyt jälkeenpäin, että korvasin tällä sitä kaikkea, mitä en lapsena saanut. Jouduin kuitenkin hyvin pian rahavaikeuksiin ja velkakierteeseen, vaikka tienasinkin suhteellisen hyvin paljon töitä tekemällä.” – Kyselyn vastaaja

Suomalaisten nuorten talousosaaminen on PISA-maiden toiseksi parasta vuoden 2018 tutkimuksen mukaan. Sen sijaan erot oppilaiden välillä olivat tutkimukseen osallistuneista maista suurimmat. Sosioekonominen asema vaikuttaa suomalaisten lasten ja nuorten taloustaitoihin: hyvin toimeentulevien perheiden lasten talousosaaminen on vahvempaa kuin matalamman tulotason perheiden.

”Taloustaitojen ja talousosaamisen vahvistaminen on tärkeää ja tulisikin etsiä keinoja tukea kaikkien lapsiperheiden talousosaamista. Koulun rooli lasten talousosaamisen tukemisessa on keskeinen”, Itlan projektitutkija Lauri Mäkinen huomauttaa.  

Viisi toimenpidettä lapsuuden köyhyydessä pärjäämisen vahvistamiseksi

Vastauksista käy ilmi, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on pitkät jäljet ja pärjäämiseen vaikuttavat tekijät ovat hyvin moninaisia. Tutkimuksen perusteella sekä Valoisat-ryhmän nuoret kokemusvaikuttajat että Itlan tutkijat ehdottavat seuraavia toimenpiteitä:

• varmistetaan yhteiskunnan riittävä tuki lapsiperheille
• vahvistetaan perheiden talousosaamista
• tuetaan lasten ja nuorten mielekästä vapaa-aikaa ja harrastamista
• vaikutetaan köyhyyttä koskeviin asenteisiin ja vähennetään toiseuden kokemusta
• tuetaan lasten tasavertaisuutta kouluympäristössä.

Tutkimuksen aineistona käytettiin syksyllä 2023 tehdyn kyselyn vastauksia. Kysely oli suunnattu lapsuudessa köyhyyttä kokeneille 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Kyselyyn vastasi 68 henkilöä, joista 75 % oli naisia. Kyselyssä hyödynnettiin sekä monivalinta- että avovastauksia. Tutkimus toteutettiin kanssatutkimuksena Itlan Samalta viivalta -ohjelman Valoisat-ryhmän nuorten kokemusvaikuttajien kanssa.

Lisätietoja

Olethan yhteydessä, jos sinulla on kysyttävää tutkimuksesta.