Uutiset>Uutiset
15.09.2021

Tutkimus: Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille

Itla tutki Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Vamos-nuoret siirtyvät useammin opiskelemaan kuin vastaavassa tilanteessa olevat nuoret ilman tukea. Nuoret jäävät myös harvemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle tai pitkäaikaistyöttömiksi. Samoin osuus toimeentulotuella olevista laskee enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevien nuorten. Yhteiskunnallinen hyöty lasketaan miljoonissa euroissa. Vaikuttavuuden avain on yksinkertainen: nuorten kokema kiireetön kohtaaminen ja yksilöllinen tuki.

Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja aikaa

Korona-aika on kurjistanut entisestään niiden nuorten tilannetta, jotka olivat jo aiemmin vaikeassa tilanteessa. Vamos-palvelu on tarjonnut 13 vuoden ajan 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria: joillain elämää on mutkistanut opintojen katkeaminen, toisilla mielenterveysongelmat, työttömyys tai lähipiirin haasteet.

Itla tutki Vamoksen vaikuttavuutta uraauurtavalla vaikuttavuustutkimuksella, jossa vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mielestä Vamoksen vaikutus syntyy kohtaamisesta, kiireettömyydestä, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemisesta sekä tarpeen mukaan tarjolla olevasta tuesta.

Vamoksen avulla koulutuspolulle

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa.

Tutkimus osoitti, että Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan. Vamos-nuoret siirtyivät myös muita vastaavassa asemassa olevia nuoria useammin pois toimeentulotuelta.


”Vertaisarvioitu vaikuttavuustutkimus osoittaa nyt ensimmäisen kerran, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.



”Tieto- ja tutkimusperustaisuus on meille kehittämisessä tärkeää, sillä haluamme tarjota vaikuttavia palveluita, joilla on aidosti merkitystä nuorten elämään. Siksi lähdimme selvittämään Vamoksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta varsin kunnianhimoisin tavoittein”, Laine jatkaa.


Säästö yhteiskunnalle voi olla merkittävä

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyy lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista ja muista kustannuksista. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Tässä tutkimuksessa koko aineistoa eli 1575 nuorta tarkastellessa vaikutukset olivat vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.

Työllisyys- tai koulutuspolulle ohjautumisen euromääräisten hyötyjen laskemiseksi tutkimuksessa Vamos-nuorten palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska siinä on samankaltaiset tavoitteet.

Kohortti-aineistosta vertailukohtaa

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet nuoret, niin sanottu verrokkiaineisto ja kaltaistettu aineisto eli Vamos-nuoria vastaavassa asemassa olevat nuoret poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-rekisteriaineistosta.


”Tässä tutkimuksessa erityistä oli satunnaistetun vertailukokeen hylkääminen sen haasteellisuuden vuoksi. Sen sijaan hyödyksi käytettiin pitkän aikavälin rekisteriaineistoa, josta etsittiin Vamos-nuorten kaltaisia nuoria ja mahdollisimman samankaltainen palvelu euromääräisten hyötyjen arvioimiseksi” kertoo Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka.



”Lisäksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa, kuinka he itse olivat kokeneet Vamoksen.”



Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Tutkimus

Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus. Itlan tutkimukset 2021:3

Kirjoittajat: Merikukka, M., Hartman, M., Ristikari, T., Hilli, P., Juutinen, A., Keski-Säntti, M. & Virtanen, P.

Vamos todettiin tutkimuksessa vaikuttavaksi, Selkeästi tutkimuksesta 2021:1

  • Vamos on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja on tavoittanut yhteensä noin 13 000 nuorta. Vuosittain Vamos-palveluun osallistuu noin 2 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.
  • Vamos toimii Helsingissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Siilinjärvellä. Lisäksi hanketyö tavoittaa nuoria Kemistä ja Torniosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
28.10.2025
Vauvaperheiden tulevaisuus – menneisyyden painosta tulevaisuuden imuun
Ensimmäiset 1 000 päivää luovat perustan koko elämälle. Näin ollen vauvaperheiden ja vanhemmiksi haluavien hyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota: ovathan he avainasemassa luomassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Kutsuimme moninaisen joukkion keskustelemaan, millaista tulevaisuutta luomme vauvaperheille ja samalla koko huomisen Suomelle. Kokosimme yhteen keskusteluista syntyneitä ajatuksia.
1000 ensimmäistä päivää
Vauvaperheet
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogi
|
16.10.2025
Kansainvälinen verkostoyhteistyö tuo leveämmät hartiat kansalliseen arviointityöhön     
European Society for Prevention Research -konferenssi Berliinissä kokosi joukon tutkijoita, ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan mielenterveysongelmien ja -sairauksien ehkäisystä sekä vahvistamaan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä.
Kasvun tuki
Menetelmäarviointi
Psykososiaalinen menetelmä
Kaksi lasta, joista toinen kurottaa kohti lehteä ruskamaisemassa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako tulevaisuustyön erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään lapsikeskeistä ennakointi- ja tulevaisuustyötä ja vahvistamaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tulevaisuusajattelua ja -keskustelua Suomessa.
Avoin tehtävä
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään ja toteuttamaan psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia.
Avoin tehtävä
Iloinen lapsi koulussa.
Blogi
|
09.10.2025
Sopimukset tukevat hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla   
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat käynnistäneet yhteisövaikuttavuuden periaattein toteutettavan pilotin, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Työtä tukevat hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset sekä hyvinvointialueen uusi strategia.
Yhteisövaikuttavuus
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus