Uutiset>Uutiset
15.09.2021

Tutkimus: Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille

Itla tutki Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Vamos-nuoret siirtyvät useammin opiskelemaan kuin vastaavassa tilanteessa olevat nuoret ilman tukea. Nuoret jäävät myös harvemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle tai pitkäaikaistyöttömiksi. Samoin osuus toimeentulotuella olevista laskee enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevien nuorten. Yhteiskunnallinen hyöty lasketaan miljoonissa euroissa. Vaikuttavuuden avain on yksinkertainen: nuorten kokema kiireetön kohtaaminen ja yksilöllinen tuki.

Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja aikaa

Korona-aika on kurjistanut entisestään niiden nuorten tilannetta, jotka olivat jo aiemmin vaikeassa tilanteessa. Vamos-palvelu on tarjonnut 13 vuoden ajan 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria: joillain elämää on mutkistanut opintojen katkeaminen, toisilla mielenterveysongelmat, työttömyys tai lähipiirin haasteet.

Itla tutki Vamoksen vaikuttavuutta uraauurtavalla vaikuttavuustutkimuksella, jossa vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mielestä Vamoksen vaikutus syntyy kohtaamisesta, kiireettömyydestä, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemisesta sekä tarpeen mukaan tarjolla olevasta tuesta.

Vamoksen avulla koulutuspolulle

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa.

Tutkimus osoitti, että Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan. Vamos-nuoret siirtyivät myös muita vastaavassa asemassa olevia nuoria useammin pois toimeentulotuelta.


”Vertaisarvioitu vaikuttavuustutkimus osoittaa nyt ensimmäisen kerran, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.



”Tieto- ja tutkimusperustaisuus on meille kehittämisessä tärkeää, sillä haluamme tarjota vaikuttavia palveluita, joilla on aidosti merkitystä nuorten elämään. Siksi lähdimme selvittämään Vamoksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta varsin kunnianhimoisin tavoittein”, Laine jatkaa.


Säästö yhteiskunnalle voi olla merkittävä

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyy lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista ja muista kustannuksista. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Tässä tutkimuksessa koko aineistoa eli 1575 nuorta tarkastellessa vaikutukset olivat vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.

Työllisyys- tai koulutuspolulle ohjautumisen euromääräisten hyötyjen laskemiseksi tutkimuksessa Vamos-nuorten palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska siinä on samankaltaiset tavoitteet.

Kohortti-aineistosta vertailukohtaa

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet nuoret, niin sanottu verrokkiaineisto ja kaltaistettu aineisto eli Vamos-nuoria vastaavassa asemassa olevat nuoret poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-rekisteriaineistosta.


”Tässä tutkimuksessa erityistä oli satunnaistetun vertailukokeen hylkääminen sen haasteellisuuden vuoksi. Sen sijaan hyödyksi käytettiin pitkän aikavälin rekisteriaineistoa, josta etsittiin Vamos-nuorten kaltaisia nuoria ja mahdollisimman samankaltainen palvelu euromääräisten hyötyjen arvioimiseksi” kertoo Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka.



”Lisäksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa, kuinka he itse olivat kokeneet Vamoksen.”



Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Tutkimus

Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus. Itlan tutkimukset 2021:3

Kirjoittajat: Merikukka, M., Hartman, M., Ristikari, T., Hilli, P., Juutinen, A., Keski-Säntti, M. & Virtanen, P.

Vamos todettiin tutkimuksessa vaikuttavaksi, Selkeästi tutkimuksesta 2021:1

  • Vamos on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja on tavoittanut yhteensä noin 13 000 nuorta. Vuosittain Vamos-palveluun osallistuu noin 2 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.
  • Vamos toimii Helsingissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Siilinjärvellä. Lisäksi hanketyö tavoittaa nuoria Kemistä ja Torniosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.
Artikkelit
|
08.10.2026
Miten arjen ympäristöt vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa, yhteisöihin kuulumista ja toimijuutta?
Mikä vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen? Tulevaisuusselonteon osatarkastelu yhdistää tutkimustietoa ja nuorten näkemyksiä sekä nostaa esiin yhteisöllisyyden, toimijuuden ja paikallisten ratkaisujen merkityksen tulevaisuususkon rakentajina.
Tapahtumat
Lasten ja nuorten ääni tutkimuksessa – etiikkaa, osallisuutta ja tiedeviestintää
Miten tieteestä kannattaa viestiä nuorille? Miten lasten ja nuorten osallisuutta voidaan vahvistaa tutkimuksessa?
10.12.2026
14.00-16.00
Verkossa
Tapahtumat
Tekoäly muuttaa lapsuutta – mutta millaiseksi?
Mitä tekoälyn arkipäiväistyminen tarkoittaa lasten ja nuorten kasvulle, oppimiselle, sosiaalisille suhteille, lukutaidolle ja ylipäätään lapsuudelle? Tule 22. lokakuuta keskustelemaan, millaista hyvää tulevaisuutta haluamme yhdessä rakentaa!
22.10.2026
8.30-10.00
Lounge, Siltasaarenkatu 8-10, Helsinki