Uutiset>Uutiset
15.09.2021

Tutkimus: Kiireetön kohtaaminen on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille

Itla tutki Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että Vamos on vaikuttava keino saada nuoret takaisin koulu- ja työpoluille. Vamos-nuoret siirtyvät useammin opiskelemaan kuin vastaavassa tilanteessa olevat nuoret ilman tukea. Nuoret jäävät myös harvemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle tai pitkäaikaistyöttömiksi. Samoin osuus toimeentulotuella olevista laskee enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevien nuorten. Yhteiskunnallinen hyöty lasketaan miljoonissa euroissa. Vaikuttavuuden avain on yksinkertainen: nuorten kokema kiireetön kohtaaminen ja yksilöllinen tuki.

Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja aikaa

Korona-aika on kurjistanut entisestään niiden nuorten tilannetta, jotka olivat jo aiemmin vaikeassa tilanteessa. Vamos-palvelu on tarjonnut 13 vuoden ajan 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta. Palvelu auttaa eri tavoin hankalassa tilanteessa olevia nuoria: joillain elämää on mutkistanut opintojen katkeaminen, toisilla mielenterveysongelmat, työttömyys tai lähipiirin haasteet.

Itla tutki Vamoksen vaikuttavuutta uraauurtavalla vaikuttavuustutkimuksella, jossa vaikutuksia ja vaikuttavuutta selvitettiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten mielestä Vamoksen vaikutus syntyy kohtaamisesta, kiireettömyydestä, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemisesta sekä tarpeen mukaan tarjolla olevasta tuesta.

Vamoksen avulla koulutuspolulle

Vamos-palvelussa nuori saa oman valmentajan ja nuorelle etsitään vähitellen yhdessä polku työhön, koulutukseen tai ylipäätään tasapainoiseen arkeen. Työ on tavoitteellista, mutta etenee täysin nuoren omassa tahdissa.

Tutkimus osoitti, että Vamoksen päättäneet nuoret siirtyivät muita vastaavassa tilanteessa olevia nuoria useammin opiskelemaan. Vamos-nuoret siirtyivät myös muita vastaavassa asemassa olevia nuoria useammin pois toimeentulotuelta.


”Vertaisarvioitu vaikuttavuustutkimus osoittaa nyt ensimmäisen kerran, että kun nuoren oman koulutus- tai urapolun pää ei ota löytyäkseen, tarvitaan kiireetöntä kohtaamista, hyväksytyksi ja välitetyksi tulemista sekä pienin askelin etenemistä”, sanoo Diakonissalaitoksen Vamoksen johtaja Terhi Laine.



”Tieto- ja tutkimusperustaisuus on meille kehittämisessä tärkeää, sillä haluamme tarjota vaikuttavia palveluita, joilla on aidosti merkitystä nuorten elämään. Siksi lähdimme selvittämään Vamoksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta varsin kunnianhimoisin tavoittein”, Laine jatkaa.


Säästö yhteiskunnalle voi olla merkittävä

Yhden henkilön osalta työllisyys- tai koulutuspolulle pääsy merkitsee 5 000–7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Hyöty syntyy lisääntyneistä verotuloista ja vähentyneistä tulonsiirroista ja muista kustannuksista. Yli koko työuran laskettuna ero on noin 240 000 euroa verrattuna siihen, että nuori ei ohjautuisi koulutukseen tai työhön.

Tässä tutkimuksessa koko aineistoa eli 1575 nuorta tarkastellessa vaikutukset olivat vähintään 9–11 miljoonaa euroa vuodessa. Mitä aikaisemmin tuen piiriin pääsee, sitä enemmän tuesta hyötyy sekä nuori itse että yhteiskunta.

Työllisyys- tai koulutuspolulle ohjautumisen euromääräisten hyötyjen laskemiseksi tutkimuksessa Vamos-nuorten palvelu rinnastettiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska siinä on samankaltaiset tavoitteet.

Kohortti-aineistosta vertailukohtaa

Itla toteutti Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimuksen 2020–2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuortenpalvelun vaikuttavuutta sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet nuoret, niin sanottu verrokkiaineisto ja kaltaistettu aineisto eli Vamos-nuoria vastaavassa asemassa olevat nuoret poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987-rekisteriaineistosta.


”Tässä tutkimuksessa erityistä oli satunnaistetun vertailukokeen hylkääminen sen haasteellisuuden vuoksi. Sen sijaan hyödyksi käytettiin pitkän aikavälin rekisteriaineistoa, josta etsittiin Vamos-nuorten kaltaisia nuoria ja mahdollisimman samankaltainen palvelu euromääräisten hyötyjen arvioimiseksi” kertoo Itlan tiedeasiantuntija Marko Merikukka.



”Lisäksi nuorille annettiin mahdollisuus kertoa, kuinka he itse olivat kokeneet Vamoksen.”



Lisätietoja

Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Tutkimusetiikan tukihenkilö

Science Specialist

Research Integrity Adviser

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Tutkimus

Vamos-nuortenpalvelun vaikuttavuustutkimus. Itlan tutkimukset 2021:3

Kirjoittajat: Merikukka, M., Hartman, M., Ristikari, T., Hilli, P., Juutinen, A., Keski-Säntti, M. & Virtanen, P.

Vamos todettiin tutkimuksessa vaikuttavaksi, Selkeästi tutkimuksesta 2021:1

  • Vamos on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja on tavoittanut yhteensä noin 13 000 nuorta. Vuosittain Vamos-palveluun osallistuu noin 2 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta.
  • Vamos toimii Helsingissä, Turussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Rovaniemellä, Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Siilinjärvellä. Lisäksi hanketyö tavoittaa nuoria Kemistä ja Torniosta.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsia pelaamassa liikuntasalissa.
Uutiset
|
08.01.2025
ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille tarkoitettu Strategia-menetelmä arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Strategia-menetelmän, joka on tarkoitettu ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille. Strategia-menetelmä on uudenlainen lisäys Kasvun tuen menetelmäpankkiin, sillä se on vanhemmille tarkoitettu kurssi, jolle pääsyn edellytyksenä on lapsen diagnoosi. Tällaisia menetelmiä ei ole aiemmin arvioitu Kasvun tuessa. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Kaksi henkilöä pöydän ääressä vastakkain edessään kannettavat tietokoneet.
Uutiset
|
19.12.2024
Syksyn menetelmäarvioinnin koulutus tuplasi arvioitsijoiden lukumäärän
Marraskuussa järjestetyssä menetelmäarvioitsijoiden koulutuksessa leivottiin 26 uutta arvioitsijaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin aiempien koulutusten osallistujat yhteensä. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdyttiin arvioinnin osa-alueisiin, mutta aikaa jäi myös keskustelulle. Arviointityönsä ensi vuonna aloittavat arvioitsijat saivat koulutuksesta hyötyä paitsi tutkimukseen myös käytännön työhön.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät
Blogi
|
18.12.2024
Menetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto tarvitsee ympärilleen tiimin
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa otetaan käyttöön erilaisia psykososiaalisia menetelmiä nykypäivänä runsaasti. Kehitämme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa mallia siitä, miten tätä työtä voi tehdä suunnitelmallisesti tiimin johdolla.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehden 2/2024 kansikuva, jossa kultaisia ympyröitä tummansinisellä pohjalla, kaksi tähyilevää lasta ja Kasvun tuen 10-vuotislogo.
Uutiset
|
13.12.2024
Kasvun tuki -aikakauslehti: Kasvun tuessa luotetaan tulevaisuuteen 10-vuotisjuhlavuoden päättyessä
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa juhlistetaan vielä 10-vuotista historiaa mutta luodaan katse myös tulevaisuuteen. Erilaiset menetelmät ovat vahvasti läsnä, ja esille pääsevät myös lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten näkökulmat.
Kasvun tuki
Kasvun tuki -aikakauslehti
Psykososiaaliset menetelmät
Uutiset
|
11.12.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Marraskuussa Itlassa aloitti kaksi uutta asiantuntijaa, Marjaana Raukola-Lindblom ja Sara Tani. Molemmat tuovat monialaista asiantuntemusta Kasvun tuki KI -hankkeeseen.
Tapahtuma
Raikkaita suuntia – Millainen on hyvinvointiyhteiskunnan seuraava luku?
Helmikuun seminaarissa pureudutaan hyvinvointiyhteiskunnan seuraavaan lukuun: mitä päätöksiä ja tekoja tarvitaan, jotta hyvinvointi on kestävää niin ihmisille kuin yhteiskunnalle? Miten varmistetaan, että jokainen pysyy mukana yhteiskunnassa koko elämänkulun ajan?
13.2.2025
8.30-15.00
Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13e, Helsinki