Uutiset>Uutiset
04.03.2025

Tutkimus: Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön syyt moninaisempia kuin ajatellaan

Nuorten pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö on monisyinen ilmiö, joka vaatii uusia lähestymistapoja. Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman tutkimus valottaa, että pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön keskeisiä syitä työllisyyden ja koulutuksen lisäksi ovat muun muassa lapsuuden kokemukset, syrijintä ja harrastustoiminta.

Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö on keskeinen köyhyyden ylisukupolvisuuteen liittyvä ilmiö. Vanhempien toimeentulotuen käyttö ennustaa vahvasti nuorten toimeentulotuen käyttöä. Noin 16 prosenttia nuorista aikuisista saa toimeentulotukea, ja usein tuen saajat ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

”Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö kertoo vakavista haasteista, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen ja työllistymiseen,” toteaa Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.

Osallistava mallinnus valottaa ilmiön monimutkaisuutta

Vaikka nuorten toimeentulotuen käyttöä on tutkittu paljon, aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu ilmiön monimutkaisuutta, eikä otettu sidosryhmiä mukaan tutkimusprosessiin.

”Usein määrällisissä tutkimuksissa keskitymme kahden muuttujan väliseen suhteeseen. Tämä yksinkertaistaa todellisuutta liikaa, sillä monisyiset ilmiöt vaativat myös sidosryhmien hiljaisen tiedon huomioimista”, Ristikari selittää.

Osallistava mallinnus toi sidosryhmät osaksi tutkimusprosessia. Kolmessa työpajassa tutkijat, asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat loivat kausaalikartan, joka kuvasi toimeentulotuen käytön taustalla vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Karttaan tunnistettiin 95 ilmiötä, joita yhdisti 429 vaikutussuhdetta. Suuri osa tekijöistä vaikutti toimeentulotuen käyttöön välillisesti.

Toimeentulotuen käytöllä hyvin moninaisia syitä

Kausaalikartan pohjalta tehtyjen verkostoanalyysien avulla toimeentulotuen käytön monimutkaisuus konkretisoitiin. Analyysi osoitti, että toimeentulotuen käyttö ei liity vain perinteisiin politiikka-alueisiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen. Keskeisiä juurisyitä ovat myös lapsuuden kokemukset, itseluottamus ja -tuntemus sekä tekijät, jotka eivät näy rekistereissä, kuten syrjintä, harrastustoiminta ja positiiviset kokemukset.


”Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa helposti mitattaviin rekisterimuuttujiin. Osallistava mallinnus paljasti, että monia merkittäviä tekijöitä jää usein huomioimatta, mikä kaventaa ymmärrystämme ilmiöstä”, Ristikari kertoo.


Päättäjät, nyt tarvitaan kauaskantoista päätöksentekoa

Tutkimuksen johtopäätös on selkeä: pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön ehkäisy edellyttää monialaista ja kokonaisvaltaista otetta. Verkostoanalyysien perusteella tarvitaan niin sanottuja interventiopaketteja, jotka tarttuvat useisiin juurisyihin samanaikaisesti.

”Päättäjille tärkein viesti on, että yksittäisten politiikkamuutosten sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät useita toimenpiteitä ja vaikutusten arviointia”, Ristikari korostaa.

Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Canberran yliopiston kanssa, ja sen tulokset julkaistiin Itlan raporttina. Projekti tuotti myös useita luentoja yleisölle. Itlan tutkijat kiittävät lämpimästi kaikkia sidosryhmiä yhteistyöstä ja arvokkaista näkemyksistä.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.