Uutiset>Uutiset
04.03.2025

Tutkimus: Nuorten pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön syyt moninaisempia kuin ajatellaan

Nuorten pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö on monisyinen ilmiö, joka vaatii uusia lähestymistapoja. Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelman tutkimus valottaa, että pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön keskeisiä syitä työllisyyden ja koulutuksen lisäksi ovat muun muassa lapsuuden kokemukset, syrijintä ja harrastustoiminta.

Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö on keskeinen köyhyyden ylisukupolvisuuteen liittyvä ilmiö. Vanhempien toimeentulotuen käyttö ennustaa vahvasti nuorten toimeentulotuen käyttöä. Noin 16 prosenttia nuorista aikuisista saa toimeentulotukea, ja usein tuen saajat ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.

”Nuorten aikuisten toimeentulotuen käyttö kertoo vakavista haasteista, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen ja työllistymiseen,” toteaa Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari.

Osallistava mallinnus valottaa ilmiön monimutkaisuutta

Vaikka nuorten toimeentulotuen käyttöä on tutkittu paljon, aiemmissa tutkimuksissa ei ole huomioitu ilmiön monimutkaisuutta, eikä otettu sidosryhmiä mukaan tutkimusprosessiin.

”Usein määrällisissä tutkimuksissa keskitymme kahden muuttujan väliseen suhteeseen. Tämä yksinkertaistaa todellisuutta liikaa, sillä monisyiset ilmiöt vaativat myös sidosryhmien hiljaisen tiedon huomioimista”, Ristikari selittää.

Osallistava mallinnus toi sidosryhmät osaksi tutkimusprosessia. Kolmessa työpajassa tutkijat, asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat loivat kausaalikartan, joka kuvasi toimeentulotuen käytön taustalla vaikuttavia tekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Karttaan tunnistettiin 95 ilmiötä, joita yhdisti 429 vaikutussuhdetta. Suuri osa tekijöistä vaikutti toimeentulotuen käyttöön välillisesti.

Toimeentulotuen käytöllä hyvin moninaisia syitä

Kausaalikartan pohjalta tehtyjen verkostoanalyysien avulla toimeentulotuen käytön monimutkaisuus konkretisoitiin. Analyysi osoitti, että toimeentulotuen käyttö ei liity vain perinteisiin politiikka-alueisiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen. Keskeisiä juurisyitä ovat myös lapsuuden kokemukset, itseluottamus ja -tuntemus sekä tekijät, jotka eivät näy rekistereissä, kuten syrjintä, harrastustoiminta ja positiiviset kokemukset.


”Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa helposti mitattaviin rekisterimuuttujiin. Osallistava mallinnus paljasti, että monia merkittäviä tekijöitä jää usein huomioimatta, mikä kaventaa ymmärrystämme ilmiöstä”, Ristikari kertoo.


Päättäjät, nyt tarvitaan kauaskantoista päätöksentekoa

Tutkimuksen johtopäätös on selkeä: pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön ehkäisy edellyttää monialaista ja kokonaisvaltaista otetta. Verkostoanalyysien perusteella tarvitaan niin sanottuja interventiopaketteja, jotka tarttuvat useisiin juurisyihin samanaikaisesti.

”Päättäjille tärkein viesti on, että yksittäisten politiikkamuutosten sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät useita toimenpiteitä ja vaikutusten arviointia”, Ristikari korostaa.

Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Canberran yliopiston kanssa, ja sen tulokset julkaistiin Itlan raporttina. Projekti tuotti myös useita luentoja yleisölle. Itlan tutkijat kiittävät lämpimästi kaikkia sidosryhmiä yhteistyöstä ja arvokkaista näkemyksistä.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.