Uutiset>Uutiset
31.03.2022

Tutkimus: perhetaustasta kumpuavat erot koulumenestyksessä ja koulutuspoluissa

Itla tutki, mitä tiedämme perhetaustan ja koulutuksen yhteydestä. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä.

Selvitimme yhteistyössä HAMK Edun kanssa, millaisia vastauksia tutkimuskirjallisuudesta saadaan kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät perhetaustan ja koulutuksen yhteyteen. Kysymykset muotoutuivat ilmiöpöytäkeskustelussa, johon oli kutsuttu laaja joukko aihepiirin tutkijoita.

  1. Onko perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin vahvistunut edellisten vuosikymmenten aikana?
  2. Ovatko Suomessa perhetaustan mukaiset erot koulutuksessa pienemmät kuin vertailumaissa?
  3. Tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja koulutuksessa?

Kysymykset ovat tärkeitä, koska jokaiselle lapselle on turvattava tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Vastausten saamiseksi kävimme läpi systemaattisella tiedonhaulla löytämämme relevantit tutkimukset aiheesta.

Osa tutkimuksista viittaa yhteyden vahvistumiseen, osa ei

Katsaukseen valikoituneet tutkimukset antoivat epäyhtenäisen vastauksen ensimmäiseen kysymykseen siitä, miten perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteys on muuttunut.


”PISA-tutkimuksissa näkyy perheen sosioekonomisen aseman yhteyden vahvistuminen, mutta peruskoulun päättötodistuksen keskiarvojen perusteella perhetaustan merkityksen ei voi päätellä muuttuneen”, Itlan erikoistutkija Aapo Hiilamo kertoo.



”Sen sijaan tutkimukset yhdenmukaisesti osoittavat, että Suomessa perhetaustan yhteys koulutukseen on heikompi kuin vertailumaissa. PISA-tutkimusten lisäksi tämä näkyy myös rekisteritutkimuksissa.”


Kysymykseen, tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja, ei löytynyt suoraa vastausta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä koulutuspoluissa.


”Eriarvoisuutta voi kasvattaa esimerkiksi se, että hyväosaisilla alueilla on tarjolla enemmän valinnaisuutta opinnoissa. Tutkimukset antavat viitteitä myös siitä, että vanhemmat ovat tyytyväisempiä kouluihin hyväosaisilla alueilla”, kertoo Hiilamo.


Katsaus on hyödyksi tutkijoille, jotka haluavat saada kokonaiskuvan aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Suomesta. 


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6. luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme? Lapsuuden rakentajat -studiossa keskustelemassa ovat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta ja ohjelmasisällön asiantuntija Panu Janhunen HelsinkiMissiosta yhdessä juontaja…
Yleisö kuuntelee kahden nuoren puheenvuoroa seminaarissa.
Blogit
|
10.10.2026
Nuorten mielenterveyttä tuetaan tarjoamalla paikkoja, joissa kuulua joukkoon
Nuorten mielenterveyden tueksi tarvitaan ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, sanoivat kokemusvaikuttajat Laura Jylänki ja Jenni Varjos YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivässä. Tilaisuudessa käsiteltiin vaikuttavia toimintatapoja nuorten mielenterveyden tukemisessa. Päivää isännöineen IMAGINE-hankkeen mukaan ratkaisut löytyvät tutkimusperusteisista palveluista ja vahvoista lähiyhteisöistä.
Viisi nuorta aikuista kävelee kadulla selin kameraan
Uutiset
|
08.10.2026
Nuoret kertovat: Välittävä yhteiskunta investoi hyvään arkeen ja tarjoaa vaikutusvaltaa
Nuorten tulevaisuususko ei vahvistu juhlapuheilla, vaan toimivalla arjella. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, strategisen tutkimuksen YOUNG-ohjelman ja 47 nuorisovaltuutetun tulevaisuusselontekoon tuottamassa tarkastelussa todetaan, että nuorten hyvinvointia tukevat erityisesti myönteiset yhteisöt, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastukset, toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet vaikuttaa.