Uutiset>Uutiset
31.03.2022

Tutkimus: perhetaustasta kumpuavat erot koulumenestyksessä ja koulutuspoluissa

Itla tutki, mitä tiedämme perhetaustan ja koulutuksen yhteydestä. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä.

Selvitimme yhteistyössä HAMK Edun kanssa, millaisia vastauksia tutkimuskirjallisuudesta saadaan kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät perhetaustan ja koulutuksen yhteyteen. Kysymykset muotoutuivat ilmiöpöytäkeskustelussa, johon oli kutsuttu laaja joukko aihepiirin tutkijoita.

  1. Onko perhetaustan yhteys koulumenestykseen ja koulutuspolkuihin vahvistunut edellisten vuosikymmenten aikana?
  2. Ovatko Suomessa perhetaustan mukaiset erot koulutuksessa pienemmät kuin vertailumaissa?
  3. Tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja koulutuksessa?

Kysymykset ovat tärkeitä, koska jokaiselle lapselle on turvattava tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen. Vastausten saamiseksi kävimme läpi systemaattisella tiedonhaulla löytämämme relevantit tutkimukset aiheesta.

Osa tutkimuksista viittaa yhteyden vahvistumiseen, osa ei

Katsaukseen valikoituneet tutkimukset antoivat epäyhtenäisen vastauksen ensimmäiseen kysymykseen siitä, miten perhetaustan ja koulutuslopputulemien yhteys on muuttunut.


”PISA-tutkimuksissa näkyy perheen sosioekonomisen aseman yhteyden vahvistuminen, mutta peruskoulun päättötodistuksen keskiarvojen perusteella perhetaustan merkityksen ei voi päätellä muuttuneen”, Itlan erikoistutkija Aapo Hiilamo kertoo.



”Sen sijaan tutkimukset yhdenmukaisesti osoittavat, että Suomessa perhetaustan yhteys koulutukseen on heikompi kuin vertailumaissa. PISA-tutkimusten lisäksi tämä näkyy myös rekisteritutkimuksissa.”


Kysymykseen, tasoittaako Suomen koulu ja koululaisia tukeva palvelujärjestelmä perhetaustasta kumpuavia eroja, ei löytynyt suoraa vastausta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella koulutusjärjestelmä voi sekä vahvistaa että tasoittaa perhetaustan merkitystä koulutuspoluissa.


”Eriarvoisuutta voi kasvattaa esimerkiksi se, että hyväosaisilla alueilla on tarjolla enemmän valinnaisuutta opinnoissa. Tutkimukset antavat viitteitä myös siitä, että vanhemmat ovat tyytyväisempiä kouluihin hyväosaisilla alueilla”, kertoo Hiilamo.


Katsaus on hyödyksi tutkijoille, jotka haluavat saada kokonaiskuvan aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimus on osa Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on etsiä ratkaisuja lapsiperheköyhyyden poistamiseksi Suomesta. 


Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.