Uutiset>Uutiset
07.04.2025

Uusi sivusto antaa tilannekuvan psykososiaalisen hoidon saamisesta hyvinvointialueilla 

Itla selvitti tarvetta uudelle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sekä edistettäisiin mielenterveyspalveluiden seurantaa. Selvityksen seurauksena THL:n verkkosivuilla avattiin keväällä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajan työssä on välttämätöntä tarkastella palveluiden sisältöä ja kohdentumista suhteessa tarpeeseen. Suomalaiset terveydenhuollon rekisterit tarjoavat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tiedon keräämiselle, mutta luotettavaa kokonaiskuvaa on ollut vaikea saada. 

Itla selvitti tarvetta uudelle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sekä edistettäisiin mielenterveyspalveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurantaa. Selvityksen seurauksena THL:n verkkosivuilla on tänä keväänä avattu uuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajantasaisen tilannekuvan pilottiversio. 

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutumista voi seurata toimenpidekoodeilla, joilla voidaan erotella tutkitusti vaikuttavaksi osoitetut ja muut psykososiaaliset menetelmät. Tieto on kertynyt pääosin julkiselta sektorilta, joka on vain pieni osa mielenterveyspalveluita. Tietopohja on laajenemassa ja luotettavuus paranee nopeasti. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen hoidon sisältöä koskevan tiedon. Sivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan. 

”Mielenterveyspalveluiden johtamisessa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää asiakkaan tai potilaan hoidosta rekistereihin kertyvää tietopohjaa. Tilannekuvasivustolla tieto esitetään strategisesti tärkeinä kokonaisuuksina, mikä auttaa nykyistä paremmin kehittämään palveluita kansallisella, yhteistyö- tai hyvinvointialueen tasolla”, kertovat asiantuntija Katja Hautamäki Itlasta ja ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.   

Tilannekuvasivustoa edelsi laaja selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista kertyvän tiedon käytöstä Suomessa   

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivusto on Itlan Kansallinen Implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hankkeessa tehdyn selvityksen tulos.  


Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä, sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan.  


Selvityksessä analysoitiin tarvetta lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien osaajarekisterille tai muulle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista menetelmien käyttöönottoa eli implementointia. Selvitystyöhön kuului asiantuntijahaastatteluja, kirjallisuuskatsaus, tietojen kerääminen hyvinvointialueilta sekä kuulemistilaisuuksia.  

Tutkimuspohjaiset psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Menetelmien käytöstä kertyvän seurantatiedon avulla voidaan arvioida uuden osaamisen tarvetta, seurata implementointia sekä arvioida onnistumista. Tiedon hyödyntäminen auttaa käyttämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja. 

Menetelmien käyttöönottoa voidaan toimenpidekoodien lisäksi seurata implementointia tarkastelevilla mittareilla. Itlan katsauksessa tunnistettiin useita implementoinnin tulosten seurannan mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten interventioiden käyttöönottoa ei juurikaan ole.   

“Lisäselvitykselle on ilmeinen tarve. Teemme töitä tuodaksemme Suomeen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja seurantaa tukevia implementointimittareita.  Ne voisivat palvella palveluiden kehittämistä kliinisen tiedon lisänä. Tulemme Itlassa kehittämään muualla käytössä olevia mittareita vuoden 2025 aikana”, asiantuntija Sara Tani Itlasta kertoo. 


Lisätietoja

Katja Hautamäki

Hautamäki on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.

Sara Tani.
Sara Tani

Tani on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.


Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?