Uutiset>Uutiset
07.04.2025

Uusi sivusto antaa tilannekuvan psykososiaalisen hoidon saamisesta hyvinvointialueilla 

Itla selvitti tarvetta uudelle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sekä edistettäisiin mielenterveyspalveluiden seurantaa. Selvityksen seurauksena THL:n verkkosivuilla avattiin keväällä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajan työssä on välttämätöntä tarkastella palveluiden sisältöä ja kohdentumista suhteessa tarpeeseen. Suomalaiset terveydenhuollon rekisterit tarjoavat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tiedon keräämiselle, mutta luotettavaa kokonaiskuvaa on ollut vaikea saada. 

Itla selvitti tarvetta uudelle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sekä edistettäisiin mielenterveyspalveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurantaa. Selvityksen seurauksena THL:n verkkosivuilla on tänä keväänä avattu uuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajantasaisen tilannekuvan pilottiversio. 

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutumista voi seurata toimenpidekoodeilla, joilla voidaan erotella tutkitusti vaikuttavaksi osoitetut ja muut psykososiaaliset menetelmät. Tieto on kertynyt pääosin julkiselta sektorilta, joka on vain pieni osa mielenterveyspalveluita. Tietopohja on laajenemassa ja luotettavuus paranee nopeasti. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen hoidon sisältöä koskevan tiedon. Sivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan. 

”Mielenterveyspalveluiden johtamisessa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää asiakkaan tai potilaan hoidosta rekistereihin kertyvää tietopohjaa. Tilannekuvasivustolla tieto esitetään strategisesti tärkeinä kokonaisuuksina, mikä auttaa nykyistä paremmin kehittämään palveluita kansallisella, yhteistyö- tai hyvinvointialueen tasolla”, kertovat asiantuntija Katja Hautamäki Itlasta ja ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.   

Tilannekuvasivustoa edelsi laaja selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista kertyvän tiedon käytöstä Suomessa   

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivusto on Itlan Kansallinen Implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hankkeessa tehdyn selvityksen tulos.  


Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä, sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan.  


Selvityksessä analysoitiin tarvetta lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien osaajarekisterille tai muulle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista menetelmien käyttöönottoa eli implementointia. Selvitystyöhön kuului asiantuntijahaastatteluja, kirjallisuuskatsaus, tietojen kerääminen hyvinvointialueilta sekä kuulemistilaisuuksia.  

Tutkimuspohjaiset psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Menetelmien käytöstä kertyvän seurantatiedon avulla voidaan arvioida uuden osaamisen tarvetta, seurata implementointia sekä arvioida onnistumista. Tiedon hyödyntäminen auttaa käyttämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja. 

Menetelmien käyttöönottoa voidaan toimenpidekoodien lisäksi seurata implementointia tarkastelevilla mittareilla. Itlan katsauksessa tunnistettiin useita implementoinnin tulosten seurannan mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten interventioiden käyttöönottoa ei juurikaan ole.   

“Lisäselvitykselle on ilmeinen tarve. Teemme töitä tuodaksemme Suomeen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja seurantaa tukevia implementointimittareita.  Ne voisivat palvella palveluiden kehittämistä kliinisen tiedon lisänä. Tulemme Itlassa kehittämään muualla käytössä olevia mittareita vuoden 2025 aikana”, asiantuntija Sara Tani Itlasta kertoo. 


Lisätietoja

Katja Hautamäki

Hautamäki on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.

Sara Tani.
Sara Tani

Tani on aiemmin toiminut asiantuntijana Itlassa.


Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Uutiset
|
20.01.2026
Nimityksiä Itlan hallituksessa
Itlan valtuuskunta on nimittänyt Itlan hallituksen jäseniä nelivuotiskaudelle 2026–2029.
Tapahtumat
Raikkaita suuntia -festivaali
Millaisia ratkaisuja kulttuuriala tarjoaa hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiseen ja alueiden elinvoiman vahvistamiseen? Tule selvittämään kanssamme, millaisia raikkaita suuntia löydämme, kun kulttuuri, talous ja hyvinvointi kohtaavat Musiikkiteatteri Kapsäkissä helmikuussa 2026.
12.2.2026
9.30-15.30
Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68, Helsinki
Nuori heittää koripalloa keltaisella alustalla
Blogit
|
19.01.2026
Ruotsin kokemukset näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä kiinnostavat Suomessa 
Ruotsissa tuli kesällä voimaan sosiaalipalveluiden näyttöä korostava uusi laki, jonka soveltamisessa on paljon yhtäläisyyksiä Suomeen. Lue lisää blogistamme!
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Tapahtumat
Yhteisövaikuttavuustyön tapahtumat
Merkitse kalenteriisi Itlan yhteisövaikuttavuustyön kevään huippukiinnostavat tapahtumat! Niihin ovat lämpimästi tervetulleita kaikki yhteisövaikuttavuudesta kiinnostuneet.
27.2.-13.5.2026
8.15-15.00
Teams
Ihmisiä istuu piirissä.
Tapahtumat
YOUNG-Programme’s Annual Research Meeting
The theme of the event is Designing child-friendly and participatory research communication.
19.3.2026
10.00-16.00
University of Tampere
Kaksi lasta ja aikuinen värikkäissä toppatakeissa hyppää ilmaan. Maassa on lunta ja taustalla metsää ja sininen taivas.
Blogit
|
14.01.2026
Tavoitteena koko Suomi! Lapsiperhepalveluita uudistava yhteisövaikuttavuustyö laajenee   
Itlan tavoitteena on auttaa hyvinvointialueita ja kuntia uudistamaan lapsiperheiden palveluita yhteisövaikuttavuustyöllä. ”Positiiviset muutokset ovat mahdollisia myös vaikeina aikoina”, muistuttaa kehitysjohtajamme Laura Yliruka.