Uusi sivusto antaa tilannekuvan psykososiaalisen hoidon saamisesta hyvinvointialueilla
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajan työssä on välttämätöntä tarkastella palveluiden sisältöä ja kohdentumista suhteessa tarpeeseen. Suomalaiset terveydenhuollon rekisterit tarjoavat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tiedon keräämiselle, mutta luotettavaa kokonaiskuvaa on ollut vaikea saada.
Itla selvitti tarvetta uudelle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa sekä edistettäisiin mielenterveyspalveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurantaa. Selvityksen seurauksena THL:n verkkosivuilla on tänä keväänä avattu uuden mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvan pilottiversio.
Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutumista voi seurata toimenpidekoodeilla, joilla voidaan erotella tutkitusti vaikuttavaksi osoitetut ja muut psykososiaaliset menetelmät. Tieto on kertynyt pääosin julkiselta sektorilta, joka on vain pieni osa mielenterveyspalveluita. Tietopohja on laajenemassa ja luotettavuus paranee nopeasti.
Uusi mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen hoidon sisältöä koskevan tiedon. Sivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan.
”Mielenterveyspalveluiden johtamisessa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää asiakkaan tai potilaan hoidosta rekistereihin kertyvää tietopohjaa. Tilannekuvasivustolla tieto esitetään strategisesti tärkeinä kokonaisuuksina, mikä auttaa nykyistä paremmin kehittämään palveluita kansallisella, yhteistyö- tai hyvinvointialueen tasolla”, kertovat asiantuntija Katja Hautamäki Itlasta ja ylilääkäri Outi Linnaranta THL:stä.
Tilannekuvasivustoa edelsi laaja selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista kertyvän tiedon käytöstä Suomessa
Uusi mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivusto on tuloksena Itlan Kansallinen Implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hankkeessa tehdystä selvityksestä.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuvasivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä, sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan.
Siinä analysoitiin tarvetta lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien osaajarekisterille tai muulle seurantajärjestelmälle, jolla tuettaisiin kansallista menetelmien käyttöönottoa eli implementointia. Selvitystyöhön kuului asiantuntijahaastatteluja, kirjallisuuskatsaus, tietojen kerääminen hyvinvointialueilta sekä kuulemistilaisuuksia.
Tutkimuspohjaiset psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Menetelmien käytöstä kertyvän seurantatiedon avulla voidaan arvioida uuden osaamisen tarvetta, seurata implementointia sekä arvioida onnistumista. Tiedon hyödyntäminen auttaa käyttämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja.
Menetelmien käyttöönottoa voidaan toimenpidekoodien lisäksi seurata implementointia tarkastelevilla mittareilla. Itlan myöhemmin huhtikuussa julkistettavassa katsauksessa tunnistettiin useita implementoinnin tulosten seurannan mittareita, mutta tutkimusta niiden hyödyntämisestä osana laajamittaista psykososiaalisten interventioiden käyttöönottoa ei juurikaan ole.
“Lisäselvitykselle on ilmeinen tarve. Teemme töitä tuodaksemme Suomeen psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja seurantaa tukevia implementointimittareita. Ne voisivat palvella palveluiden kehittämistä kliinisen tiedon lisänä. Tulemme Itlassa kehittämään muualla käytössä olevia mittareita vuoden 2025 aikana”, asiantuntija Sara Tani Itlasta kertoo.
Lisätietoja

Asiantuntija
Specialist
Kasvun tuki KI
katja.hautamaki@itla.fi

Asiantuntija
Specialist
Kasvun tuki KI
sara.tani@itla.fi