Uutiset>Uutiset
17.02.2025

Vanhemmuuden tukeminen on ratkaisevaa Suomen hyvälle tulevaisuudelle    

Raskaus ja pikkulapsiaika ovat kriittisiä ajanjaksoja ihmisen elämässä, sillä silloin syntyy perusta muun muassa tunteiden ja käyttäytymisen säätelylle sekä ihmisen koko elämän mittaiselle terveydelle. ​Siksi vanhemmuuden tukeminen on ratkaisevaa suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston käynnistämä Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää ymmärrystä raskauden ja kahden ensimmäisen vuoden merkityksestä sekä edistää vanhempien ja lasten mielenterveyden tukea. ​ Suomi on verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025 Itlan johdolla. 

Elämässä pärjäämisen haasteet sekä mielenterveysongelmien ja erilaisten sairauksien juuret juontavat usein sikiökauteen ja varhaislapsuuteen, jolloin perintö- ja ympäristötekijät yhdessä vaikuttavat kehitykseen.



Suomi on mukana pohjoismaisessa Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostossa, jonka tavoitteena on lisätä päättäjien ja ammattilaisten ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä. Lisäksi verkosto edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden tukemisessa sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.   

Vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen suojaa vaikeiltakin riskeiltä  

 Vanhempien mielenterveysongelmat ovat merkittävä riski lapsen terveydelle, sillä ne voivat heikentää aikuisen kykyä hyvään vanhemmuuteen. Tämä voi häiritä lapsen kehitystä ja altistaa myöhemmille pärjäämisen haasteille ja mielenterveyden häiriöille. ​Toisaalta vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen voi suojata lapsen kehitystä vaikeiltakin riskitekijöiltä. Suojaava kasvuympäristö tukee myös lapsen resilienssin kehitystä eli kykyä toimia ja selviytyä haastavissa elämäntilanteissa.  

”Vanhemmuuden tukeminen on ratkaiseva tekijä suomalaisen yhteiskunnan hyvän tulevaisuuden rakentamisessa ja edellyttää toimivaa palvelujärjestelmää. Esimerkiksi neuvoloissa ja muissa palveluissa ongelmat voidaan tunnistaa ja vanhempien sekä lasten mielenterveyttä ja toimintakykyä tukea varhain, tutkitusti vaikuttavilla psykososiaalisilla menetelmillä ”, korostavat Lapsen 1000 ensimmäistä päivää -verkoston puheenjohtaja, asiantuntija Jonna Lehikoinen Itlasta ja kansallisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä THL:stä

“Vanhempia tukevia palveluita tulisi saada yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa ja on tärkeää varmistaa palveluiden jatkuvuus. Siksi tarvitaan raskaus- ja pikkulapsiajan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta vastaavat yksiköt kansallisesti ja alueellisesti. “ 

 Suomen 1 000 ensimmäistä päivää -verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä, yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​Verkoston sihteeristönä toimii Pohjoismainen hyvinvointikeskus (Nordens Välfärdscenter, NVC).  

Haastattele asiantuntijaa esimerkiksi raskauden aikaisesta stressin merkityksestä  

Media voi haastatella verkoston asiantuntijoita alla listatuista teemoista.   

Johtava tutkija Venla Berg, Väestöliitto, venla.berg@vaestoliitto.fi 

Syntyvyys (yksilöllisten ja sosiaalisiin verkostoihin liittyvien tekijöiden yhteys lastensaantiin, lastensaannin suunnitteluun ja niitä koskeviin toiveisiin).  

Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä, THL, terhi.aalto-setala@thl.fi

Mielenterveyden palvelujärjestelmä. 

Dosentti Eeva-Leena Kataja, Turun yliopisto, FinnBrain -tutkimus, elpelt@utu.fi 

Raskausajan ja varhaislapsuuden stressin vaikutus lapsen terveyteen.

Professori Mirjam Kalland, Helsingin yliopisto, mirjam.kalland@helsinki.fi 

Varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä. 

Varhaiskasvatus 

Lastenpsykiatrian professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto, kaija.puura@tuni.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys lasten kehitykselle ja ihmisen koko elämän mittaiselle psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito. 

Lastenpsykiatrian professori, Andre Sourander, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, andsou@utu.fi

Raskausajan vaikutus myöhempään sairastuvuuteen mielenterveyshäiriöihin.  

Psykiatristen häiriöiden pitkän aikavälin vaikutukset. 

Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien kehittäminen. 

Pienten lasten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito.  

Psykiatrian erikoislääkäri Tiina Riekki, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Suomen Perinataalimielenterveys ry), tiina.riekki@oulu.fi

Raskauden ja vauva-ajan merkitys psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. 

Rehtori Petra Kouvonen, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, petra.kouvonen@helsinki.fi  

Psykososiaalisten menetelmien kansallinen implementointi. 

Tiedolla johtaminen lasten, perheiden ja nuorten palveluissa. 

Palveluketjut ja moniammatillinen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 

Pohjoismainen Lapsen 1 000 ensimmäistä päivää -verkosto lisää tietoa ja ymmärrystä raskauden ja pikkulapsiajan merkityksestä ihmisen elämässä. Verkosto myös edistää tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöä vanhempien ja lasten mielenterveyden edistämisessä sekä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa.  ​Suomessa verkostoon kuuluvat Itla, THL ja STM sekä yliopistosairaaloita, korkeakouluja ja järjestöjä. Suomi on Itlan johdolla pohjoismaisen verkoston puheenjohtajamaa vuonna 2025. ​ 

Lisätietoja

Jonna Lehikoinen

Asiantuntija

Specialist

Kasvun tuki KI

jonna.lehikoinen@itla.fi

045 787 36903

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Tapahtumat
TRT-menetelmäohjaaja, syvennä osaamistasi trauman kohtaamisessa
Koulutuksessa asiantuntijat tarjoavat ajankohtaista tietoa ja käytännön taitoja Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmäohjaajille lasten ja nuorten traumaattisen surun, menetyksen ja traumakokemuksista toipumisen tukemiseen.
7.11.2025
8.30-15.00
Teams
Kasvun tuki
TRT-menetelmä
Lapsi soittaa kitaraa koululuokassa.
Blogi
|
11.06.2025
Terapiatakuun onnistuminen sosiaalihuollossa vaatii vielä viilausta
Terapiatakuun toimeenpano sosiaalihuollossa on vaarassa kompastua takuun asiakasprosessiin aiheuttamiin muutoksiin, jotka vaikeuttavat käytännön työtä. Nämä haasteet tulisi ratkaista mahdollisimman pian, jotta muun muassa koulukuraattorit pystyisivät vaivattomasti osallistumaan toteutukseen.
Sosiaalihuolto
Terapiatakuu
Lattialla istuvan nuoren jalat.
Tapahtumat
Kuvittele, jos… kokemukset psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta olisivat olleet tiedossa jo viisi vuotta sitten
Miten nuorille suunnattu psykososiaalinen menetelmä saadaan onnistuneesti käyttöön koko Suomessa? Tervetuloa kuulemaan opeista, joita kansallisesta käyttöönotosta on kertynyt viime vuosien aikana!
Ke 1.10.2025
Klo 12.00-16.00
Webinaari
Kasvun tuki
Uutiset
|
10.06.2025
Kasvun tuki -aikakauslehti: Menetelmien teoriaperustaisuuden varmistaminen on erityisen tärkeää, kun on kyse lapsista
Kasvun tuki -aikakauslehden uusimmassa numerossa ovat vahvasti läsnä psykososiaaliset menetelmät ja niiden arviointi. Artikkeleissa tarkastellaan eri näkökulmista myös vuorovaikutuksen merkitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Joukko ihmisiä on kokoontunut pöydän ympärille läppäreiden kanssa.
Blogi
|
02.06.2025
Näkymä tukee tiedolla johtamista Tampereella ja Oulussa
Tampereella ja Oulussa on käytössä digitaalinen Näkymä-työkalu, jolla ammattilaiset voivat kertoa anonyymejä havaintoja lasten hyvinvoinnista. Havainnot jalostetaan johtamista tukevaksi tiedoksi, jonka avulla kehitetään lapsia ja nuoria tukevia paikallisia ratkaisuja.
Näkymä
Yhteisövaikuttavuus
Ryhmä henkilöitä, joiden jalat kuvassa.
Uutiset
|
30.05.2025
Nuorten aggression hallintaan tarkoitetut ART- ja A-ART-menetelmät arvioitavina Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Aggression Replacement Training (ART) -menetelmän, jonka avulla aggressiivisesti tai vetäytyvästi käyttäytyville nuorille voidaan opettaa valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Nyt tehtävässä arvioinnin päivityksessä otetaan huomioon myös A-ART, joka on Pohjoismaissa muokattu versio ART-menetelmästä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät