Aiheuttaako vanhempien pienituloisuus ahdistusta nuorille?
Lapsiperheiden taloudelliset haasteet uhkaavat lasten ja nuorten hyvinvointia
2020–luvulla COVID-19-pandemian myötä palkkatulot tippuivat lapsiperheissä muun väestön tapaan, mutta pudotusta tapahtui etenkin matalammin koulutetuissa, pienituloisissa ja ulkomaalaistaustaisissa perheissä. Myös elinkustannusten nousu Ukrainan sodan myötä on lisännyt taloudellista ahdinkoa erityisesti yhden huoltajan perheissä (13,2).
Ohimenevä ahdistuksen tunne on tavallista, mutta pitkään jatkunut ahdistuneisuus voi haitata nuorten sosiaalisia suhteita ja koulunkäyntiä (14). Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorilla yksi yleisimpiä mielenterveyden ongelmia, ja eri arvioiden mukaan niitä sairastaa 4–11 nuorta sadasta (8). Vaikka kouluterveyskyselyn mukaan valtaosa nuorista voi hyvin, olivat vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä nuorten itse raportoima kohtalainen ja vaikea ahdistuneisuus kasvaneet vuodesta 2019, tytöillä poikia enemmän (15). Myös Lapsen ääni 2022 -kyselyssä pienituloisissa perheissä elävät lapset arvioivat mielenterveytensä paremmin toimeentulevia lapsia huonommaksi (16).
Tiedetään, että taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla nuorilla esiintyy enemmän mielenterveysongelmia kuin paremmin toimeentulevilla nuorilla (11,9). Emme kuitenkaan tarkkaan tiedä, kuinka paljon vanhempien tulotaso on yhteydessä nuorten ahdistuneisuuteen tai ahdistuneisuushäiriöihin. (1,7,6).
Ahdistuneisuus on kaikkein yleisintä pienituloisissa perheissä asuvilla tytöillä
Tutkielmassani suuri osa tutkimuksista puoltaa vanhempien pienituloisuuden ja nuorten ahdistuneisuuden sekä ahdistuneisuushäiriöiden välistä yhteyttä. Tutkielmani perusteella yhteyttä ei voida yksiselitteisesti todistaa, mutta tuloksista on kuitenkin havaittavissa se, että nuorten ahdistuneisuusoireet kasvoivat sitä mukaa mitä vanhempien tulot pienenivät. Nuorten ahdistuneisuus oli myös yleisempää kaikista pienituloisimmassa ryhmässä (3,5,17,12).
Sekä ahdistuneisuus että häiriötasoinen ahdistus oli tulosten valossa hyvin sukupuolittunut. Tytöillä ahdistuneisuusoireita ja -häiriöitä esiintyi selkeästi poikia enemmän kaikissa tuloluokissa sekä niissä tutkimuksissa, joissa pienituloisuus ei ollut yhdistävä tekijä. Ahdistuneisuushäiriöt olivat kuitenkin kaikkein yleisimpiä pienituloisissa perheissä asuvilla tytöillä, ja he olivat myös poikia alttiimpia ahdistukselle. Oireet vähenivät kuitenkin molemmissa sukupuolissa vanhempien tulojen kasvun myötä (3,5,17).
Muita nuorten ahdistuneisuuteen yhdistyviä tekijöitä olivat nuoren oma tai vanhemman matala koulutustausta. Tämä oli havaittavissa erityisesti niissä tutkimuksissa, joissa pienituloisuus ei ollut yhdistyvä tekijä (10,4). Tämän lisäksi vanhemman kanssa asuminen sekä vanhemman yksinhuoltajuus olivat ahdistukseen yhdistyviä tekijöitä, erityisesti pienituloisissa perheissä (3,5). On mahdollista, että vanhemman stressi taloudellisesta tilanteesta heijastuu nuoren henkiseen hyvinvointiin ahdistuneisuusoireiden muodossa.
Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt – lapsiperheiltä ei tule leikata
Vaikka tutkielmani perusteella yhteyttä vanhempien pienituloisuuden ja nuorten ahdistuneisuuden sekä ahdistuneisuushäiriöiden väliltä ei voida yksiselitteisesti sanoa, on kuitenkin selvää, että pitkään jatkuneilla toimeentulovaikeuksilla on kauaskantoisia seurauksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä tulevaisuuden näkymiin.
Samalla kun nuorten ahdistuneisuus kasvaa, on hallitus linjannut leikkauksia lapsiperheitä tukevista toimista, kuten sote-järjestöjen avustuksista ja sosiaaliturvasta. On lyhytnäköistä leikata lapsiperheitä tukevista toimista, kun ongelmien kasvaessa leikkaukset tulevat pitkällä aikavälillä paitsi yksilöille, myös yhteiskunnalle kalliimmiksi ratkaisuiksi.
- Costello EJ, Compton SN, Keeler G, Angold A. Relationship Between Poverty and Psychopathology: A Natural Experiment. JAMA. 2003;290(15):2023–2029.
https://doi.org/10.1001/jama.290.15.2023 - Hiilamo A, Räsänen T, Korpela T, Mukkila S, Mäkinen L, Risikari T. Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähänlapsilisäjärjestelmän muutoksilla. Tietotarjotin, Kela. Saatavilla: https://tietotarjotin.fi/tutkimusblogi/720628/hintojen-nousun-vaikutuksialapsiperhekoyhyyteen-voidaan-lieventaa-vain-vahan-lapsilisajarjestelman-muutoksilla [Haettu 25.10.2024].
- Jung YH, Jang BN, Park, M, Park EC. Association between family financialdecline due to COVID-19 and generalized anxiety disorder among Korean adolescents.J Affective Disord. 2022;309:411–417. https://doi.org/10.1016/j.jad.2022.04.154
- Kessler RC, Avenevoli S, Costello E, Georgiades K, Green JG, Gruber MJ, et al. Prevalence, persistence, and sociodemographic correlates of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication Adolescent Supplement. Arch Gen Psychiatry. 2012;69(4):372–380. https://dx.doi.org/10.1001/archgenpsychiatry.2011.160
- Kinge JM, Øverland S, Flatø M, Dieleman J, Røgeberg O, Magnus MC, et al. Parental income and mental disorders in children and adolescents: prospective register-basedInt J of Epidemiol. 2021;50(5):1615–1627. https://dx.doi.org/10.1093/ije/dyab066
- Lemstra M, Neudorf C, D’Arcy C, Kunst A, Warren LM, Bennet NR.
A Systematic Review of Depressed Mood and Anxiety by SES in Youth Aged 10–15 Years. Can J Public Health. 2008;99(2):125–129. https://doi.org/10.1007/BF03405459 - McLaughlin KA, Costello EJ, Leblanc W, Sampson NA, Kessler R.C. Socioeconomic Status and Adolescent Mental Disorders. Am J Public Health. 2012;102(9):1742–1750. https://doi.org/10.2105/AJPH.2011.300477
- Marttunen M, Karlsson L. Nuoruus ja mielenterveys. Teoksessa Marttunen, M, Huurre T, Strandholm T, Viialainen R (toim.). Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; s.7–14. https://www.julkari.fi/handle/10024/110484
- Najman JM, Hayatbakhsh MR, Clavarino A, Bor W, O’Callaghan MJ, Williams GM. Family poverty over the early life course and recurrent adolescent and young adult anxiety and depression: a longitudal study. Am J Public Health. 2010;100(9):1719–1723. https://dx.doi.org/10.2105/AJPH.2009.180943
- Ozer EJ, Fernald LCH, Roberts SC. Anxiety Symptoms in rural Mexicanadolescents: a social-ecological analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol.
2008;43(12):1014–1023. https://doi.org/10.1007/s00127-008-0473-3 - Ristikari T, Keski-Säntti M, Sutela E, Haapakorva P, Kiilakoski T, Pekkarinen E, et al. Suomi kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2018. https://www.julkari.fi/handle/10024/137104
- Santiago CDC, Wadsworth ME, Stump J. Socioeconomic status, neighborhooddisadvantage, and poverty-related stress: Prospective effects on psychological syndromesamong diverse low-income families. J Econ Psychol. 2011;32(2): 218–230. https://doi.org/10.1016/j.joep.2009.10.008
- Sirniö O, Kärkkäinen S, Kauppinen TM. Palkkatulojen kehitys lapsiperheissä Covid-19-epidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 1/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/140893
- Strandholm T, Ranta K. Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt. Teoksessa
Marttunen M, Huurre T, Strandholm T, Viialainen R, toimittaneet. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2012. p.17–40. https://www.julkari.fi/handle/10024/110484 - Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023: Tytöistä yli kolmannes japojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilastoraportti 48/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/147270
- Vinberg J. Lapsen ääni 2022. Lasten ja nuorten kokemuksia perheen
pienituloisuudesta: hyvinvoinnin vajeet ja vasteet. Pelastakaa lapset ry.
https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/lapsikoyhyys/lapsen-aani/ - Vine M, Stoep AV, Bell J, Rhew IC, Gudmundsen G, McCauley E. Associations between household and neighborhood income and anxiety symptoms in young adolescents. Depress Anxiety. 2012;29(9):824–832. https://doi.org/10.1002/da.21948
Kirjoittaja
Sofia Kristola
Valtiotieteiden maisteri, terveydenhoitaja
Kirjoittaja on työskennellyt yli seitsemän vuotta lasten ja nuorten hoitotyössä. Sofia on opiskellut Helsingin yliopistossa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa. Tutkielman aihe liittyy Itlan Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaan.
Uutiset
