”Arvostus kouluyhteisöissä tehtävää työtä kohtaan on entisestään kasvanut” – Johtajat kenttäretkillä

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa syntyi laaja yhdyspinta kuntien vastuulla olevan kasvun ja oppimisen kentän ja hyvinvointialueiden oppilashuollon monialaisen kokonaisuuden välille.

Opiskeluhuolto on lakisääteistä toimintaa esiopetuksesta toisen asteen oppilaitoksiin saakka ja tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille kuraattoreiden, psykologien, terveydenhoitajien ja lääkäreiden palvelua. Se on keskeinen osa lasten ja nuorten terveyden ja kasvun tukea sekä tärkeä osa kouluilla työskentelevien tiimien kokoonpanoa.

Kun opiskeluhuollon järjestäminen ja myös osa henkilöstöstä siirtyi kunnista hyvinvointialueille, nousi esiin monia ristipaineita, epäilyjä uuden tilanteen toimivuudesta sekä monin paikoin myös epäluottamusta yhteistyön mahdollisuuksiin. Pelättiin, että ”oppilashuolto karkaa jonnekin kauas” ja moniammatillinen tuki katoaa kouluista.

Aktiivinen havainnointi – tärkeä osa johtamista

Työntekijöiden arjesta – ja etenkin ”niiden toisten” arjesta – kerrottavilla tarinoilla ja tulkinnoilla on suoria vaikutuksia ajatteluun ja päätöksentekoon. Johtajan on siis tärkeä täydentää omaa tilannekuvaansa siellä, missä työ tehdään. Kaikkien työn helpottamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi otimme omassa työssämme käyttöön johtajan tärkeän työvälineen: jalkautumisen.

Organisoitujen ja vakiintuneiden yhteistyörakenteiden ohella johtamisessa oleellista on myös paluu perusasioiden äärelle: kasvokkaisiin kohtaamisiin ja tapaamisiin arkisissa ympyröissä. Jos näitä kenttäkäyntejä ei valmiiksi aikatauluta kalenteriin, ne jäävät kiireisessä arjessa helposti tekemättä.

”Johtajalle on virkistävää ja hyödyllistä tavata suoraan lapsia, nuoria ja koulujen ammattilaisia, kokea erilaisia oppimisympäristöjä ja ennen kaikkea pysähtyä yhteisen työn äärelle.”

Luottamuksen rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, joka välillä etenee vain pienin askelin. Kokemuksemme mukaan kasvokkaiset kohtaamiset auttavat ilmaisemaan toisen työn arvostusta ja synnyttävät oivalluksia sekä tervettä kritiikkiä myös omaa työtä ja sen kehittämistä kohtaan. Kenttäretkillä myös haasteet tulevat autenttisemmin esiin.

Kenttäkäyntejä voi toteuttaa monella tavalla: esimerkiksi hakeutumalla maantieteellisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman erilaisiin kohteisiin ja erilaisten ammattiryhmien arkeen, tekemällä itse työtä eri toimipisteiltä käsin tai viettämällä päivän työntekijän matkassa. Johtajalle on virkistävää ja hyödyllistä tavata suoraan lapsia, nuoria ja koulujen ammattilaisia, kokea erilaisia oppimisympäristöjä ja ennen kaikkea pysähtyä yhteisen työn äärelle.

Arkea aktiivisesti havainnoidessa näkee ja kuulee paljon asioita, jotka helpottavat näkemään asioiden taakse sekä ymmärtämään toimintaa ja työn tekemisen ympäristöä syvemmin.

’Odotin paljon, mutta sain vielä enemmän’

Kootut havaintomme arjen kenttäretkiltä sisältävät paljon tähtihetkiä ja tärkeitä oppeja:

• Aineettomien asioiden tärkeys työssä onnistumiselle: Yhteisten aamukahvien merkitys, hyväksyvä tunnelma taukohuoneessa, tervehtivät katseet käytävillä, vanhemman ja lapsen sydämestä tuleva palaute tapaamisella, työntekijöiden arvostava puhe muista ammattilaisista.
• Arjen luovuus ja sitoutuminen: Paljon löytyy itsensä likoon laittavia kasvun ja oppimisen ammattilaisia, joille oppilaiden hyvinvointi kouluilla on prioriteetti; samoin iloa tuottavaa luovuutta, mahtavaa huumoria ja sydäntä lämmittävää sitoutumista vaativaan ja välillä raskaaseen työhön.
• Suhteellisuudentaju: Vaikka monella lapsella ja nuorella on haasteita, valtaosalla menee kuitenkin hyvin ja vanhemmat huolehtivat lapsen asioista esimerkillisesti.
• Onnistumiset: Vaikka palveluiden piiriin ohjautumisessa voi olla katkoksia ja viivästyksiä, pääsimme todistamaan erinomaista puheeksiottoa esimerkiksi neuvolalääkärin vastaanotolla ja hyvää vaikuttavien menetelmien käyttöä. Saimme vielä haastatella vanhempaa ja lasta ja havaita, että tehdyllä työllä on ollut merkittävä vaikutus lapsen hyvinvoinnin kohenemiseen.
• Väkivallan estäminen: Esimerkillisesti hoidettua varautumista ja turvallisuusnäkökulmien huomiointia. Hyviä käytänteitä on ollut mukava jakaa eteenpäin.
• Työn ilo: Vaikka hyvinvointialueiden muodostumisen on uutisoitu vaikuttavan suuresti henkilöstöön, osalle muutokset eivät ole juuri näkyneet, vaan toiminta on voinut säilyä melko samankaltaisena.
• Muutoksen oikean suunnan vahvistaminen: Tärkeää on ollut kenttäpäivien aikana havaita, että olemme edenneet oikeaan suuntaan ja edistäneet juuri oikeita asioita. Tästä on tärkeää myös antaa palautetta esihenkilöille ja henkilöstölle, joka on voinut kamppailla jaksamisen ja riittämättömyyden tunteen kanssa jo pitkään.
• Lastensuojelun tarve: Vaikka isossa kuvassa THL raportoi lastensuojeluilmoitusten määrän kasvua joka vuosi, olemme saaneet seurata myös kuinka hienosti tilanne on otettu haltuun. Hyvinvointialueellamme lastensuojeluilmoitusten käsittely on muuttunut entistä koordinoidummaksi.

Havainnoista toimintaan

Johtajan on tärkeää panna toimeksi pienissä ja isoissa asioissa, joita kenttäretkillä oppii. Ensimmäinen askel on käydä oppimisen näkökulmasta läpi jalkautumisen kautta kerättyjä havaintoja hyvinvointialueen ja tarvittaessa myös kuntien johdon kanssa. Niistä ammennetaan sisältöä muillekin johtajille ja asiakkaiden palvelemisen tueksi.

Omia jalkautumisen ansiosta syntyneitä pohdinnan ja kehittämisen kohteitamme:

• Kenttäpäivien myötä syntyi kipinä ottaa käyttöön opiskeluhuollon uutiskirje oppilaitosten henkilöstölle osana luottamuksen rakentamista. Tapoja ja aikaa toteutukselle haetaan parhaillaan.
• Esiin tulleet eri sektorien väliin jäävät asiat, joita ei ole riittävästi huomioitu esimerkiksi etuuskriteereitä tai muita toimintaohjeita laadittaessa.
• Hyvinvointialueen organisoituessa työpisteet saattoivat levittäytyä maantieteellisesti entistä laajemmalle. Esihenkilöiden läsnäolevaan johtamiseen täytyy tässä tilanteessa hakea uusia ratkaisuja, myös yksilölliset tarpeet huomioiden. On ollut kiinnostavaa kuulla, että joillekin sama määrä esihenkilön viikoittaista läsnäoloa on paljon ja joillekin liian vähän.
• Sähköisistä kanavista viestiminen on tärkeää tiedon liikkumisen kannalta. Postin kautta lastensuojeluilmoituksen lähettäminen voi olla turvallisuusriski sisäiseen postiin tai sähköiseen asiointiin verrattuna.
• Toimitilojen asemoinnilla on yllättävän suuri merkitys yhteenkuuluvuuden tai yhteenkuulumattomuuden tunteisiin ja aitojen yhdyspintojen syntymiseen. Nämä asiat on tärkeää ottaa huomioon uusia tiloja suunniteltaessa.

Yhteinen työ, yhteiset lapset

Laadukas johtaminen ei eriydy liian kauaksi organisaatioiden ja asiakkaiden arjesta. Erittäin usein työpisteillä ja kouluilla on yllätytty siitä, että olemme halunneet tulla ”ihan paikan päälle”.

Olemme saaneet vaikuttua ja jonkin kerran myös liikuttua sisällöllisistä, sydämellisistä ja vieraanvaraisista kohtaamisista. Kenttäretken jälkeen johtajana voi ihmetellä minne olinkaan taas välillä hallinnon ympyröissä itse unohtanut ihan parhaan tavan kokea työn merkitystä ja oppimisen iloa: Menemällä sinne missä ”oikea työ” tehdään!

Kiitollisina oppijoina