Uutiset>Vieraskynä
11.03.2021

Korona-aika haastaa parisuhteita – parisuhteelle saatu tuki vaikuttaa merkittävästi parisuhdetyytyväisyyteen

Parisuhde on merkittävimpiä aikuisuuden ihmissuhteitamme. Toimivaksi koettu, turvallinen ja tasavertainen parisuhde tukee yksilön hyvinvointia, työkykyä ja terveyttä. Samalla vahvistuvat voimavarat myös parisuhteen ympärillä, esimerkiksi perheessä.

Parisuhteen merkitys lapsen kehitystä ja turvallista kasvua tukevassa vanhemmuudessa on keskeinen. Kun vanhempien keskinäinen suhde, vuorovaikutus ja tunneilmaisu toimivat, myös lasten on turvallista ilmaista omia tarpeitaan. Hyvinvoivat parisuhteet rakentavat hyvinvoivia perheitä ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa ympärilleen. Ennaltaehkäisevä ja vahvistava parisuhteen tuki on siis merkittävää koko perheelle. Millä tavalla voi vaikuttaa parisuhteiden hyvinvointiin?

Pandemian vaikutukset

Kulunut pandemia-aika on kuormittanut perheitä monella tapaa. Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti vuoden 2020 aikana kaksi verkkokyselyä pandemia-ajasta ja parisuhteen hyvinvoinnista. Kyselyihin vastauksia tuli yhteensä 422. Näissä havaittiin, että koronapandemia oli vaikuttanut negatiivisesti ihmisten parisuhteisiin. Kesällä toteutetussa kyselyssä joka viides vastaaja koki koronapandemian vaikuttaneen negatiivisesti parisuhteeseensa ja joulukuun kyselyssä huomattavasti suurempi osa, 40% vastaajista, koki kaivanneensa lisää tukea parisuhteelleen koronapandemian myötä.

Keskeinen havainto oli se, että vastaajat, jotka eivät olleet saaneet tukea parisuhteelleen, kokivat pandemian vaikutuksen parisuhteelle negatiivisemmin kuin he, jotka olivat saaneet tukea. Negatiivisia vaikutuksia kuvattiin rajuiksi: puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat ja riitelyn lisääntyminen. Nuoret aikuiset kuvasivat koronan vaikutukset negatiivisempina kuin muut ikäryhmät.

Parisuhteen tukea kaivataan

Parisuhdetoimintaa kartoittavassa kyselyssä selvisi myös, että 70% vastaajista ei ollut koskaan osallistunut parisuhdetta vahvistavaan toimintaan ja yli puolella vastaajista ei ollut tietoa parisuhdetta vahvistavasta toiminnasta tai siitä, mitä se voisi olla. Suurin osa vastaajista kaipasi kuitenkin konkreettisia keinoja parisuhteensa tueksi. Tällaisia kaivattuja tuen muotoja olivat keskustelu- ja parisuhdeharjoitukset, luennot, vertaisryhmät sekä ammattilaisen antama keskustelutuki. Lisäksi verkkovälitteistä, maksutonta tukea kaivattiin.

Monenlaisia ennaltaehkäiseviä palveluita on jo olemassa, ja monien toimijoiden, kuten Parisuhdekeskus Kataja ry:n, tarjoamissa palveluissa tukea on haettu enemmän kuin aikaisemmin. Miksi kuitenkaan kaikki avun tarvitsijat eivät löydä olemassa oleviin palveluihin ja tuen muotoihin?

Yhteistyöllä varmistetaan parien ja perheiden hyvinvointi

Tutkimusten mukaan huono-osaisuus yhteiskunnassamme kasautuu valitettavasti usein samoihin perheisiin. Koronapandemia on tuonut näkyväksi tämän kipeän eriarvoisuuden. Pandemian myötä joissain perheissä tiivistynyt arki on tuonut kaivattua yhdessäoloa. Toisiin perheisiin taas on kasautunut taloudellista epävarmuutta, tärkeiden tukipalvelujen katkeamista ja huolta läheisten terveydestä. Pahimmillaan paine purkautuu lisääntyneenä päihteiden käyttönä ja riitaisuutena, jopa väkivaltana. Se, miten nyt toimimme ja millaista tukea pyrimme tarjoamaan pariskunnille ja perheille, vaikuttaa ratkaisevasti, miten selviydymme pandemiasta yhdessä.

On siis tärkeää pohtia jatkossa, millaisin keinoin pariskunnille ja vanhemmille sekä erityisesti nuorille aikuisille pystytään tarjoamaan jatkossa heidän kaipaamaansa matalan kynnyksen tukea parisuhteeseen. Järjestö- ja kuntatoimijoiden yhteistyöllä varmistetaan perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten riittävät taidot ja rohkeus parisuhteen teemojen käsittelyyn. Pareille ja vanhemmille tulee olla tarjolla riittävästi tietoa ja tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen kotien turvallisen ja kannustavan tunneilmapiirin varmistamiseksi. Näin ennaltaehkäistään lasten ja nuorten pahoinvointia ja edistetään perheen sisäistä hyvinvointia.


Kirjoittaja

Laura Huuskonen

Sosiaalialan asiantuntija

Parisuhdekeskus Kataja ry

Kirjoittaja

Suvi Laru

Toiminnanjohtaja, psykologi, psykoterapeutti

Parisuhdekeskus Kataja ry

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?