Uutiset>Vieraskynä
16.03.2021

Perhevapaat ja varhaiskasvatus lapsiperheiden tukena

Pohjoismainen hyvinvointivaltio edistää kansalaistensa tasa-arvoa tulonjakoa tasaavalla sosiaaliturvalla ja julkisesti tuetuilla, universaaleilla palveluilla. Pienten lasten vanhemmille hyvinvointivaltio tarjoaa tukea ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamiseen ansiosidonnaisella päivärahalla korvattujen perhevapaiden sekä edullisen ja laadukkaan varhaiskasvatuspalvelun muodossa.

Perhepolitiikka mahdollistaa sen, ettei naisten – eikä miestenkään – tarvitse lapsen saatuaan valita joko ansiotyötä tai lapsenhoitoa, vaan nämä on mahdollista yhdistää.

Vaikka eri Pohjoismaissa on samantapainen perhepolitiikka ja kansainvälisessä vertailussa maat usein niputetaan yhteen, maiden välillä on myös eroja. Tämä käy hyvin ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreesta tilanneraportista ”The First 1000 Days in the Nordic Countries”, joka on syntynyt Islannin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden aloitteesta. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat koonneet raportin tiedot Suomen osalta.

Vanhempainvapaat Pohjoismaissa

Vanhempainvapaa on pisin Ruotsissa ja lyhyin Islannissa – tosin Islanti on pian kirimässä kiinni muita Pohjoismaita. Ruotsi ja Norja olivat 1990-luvulla edelläkävijöitä isien perhevapaiden edistämisessä, Islanti puolestaan 2000-luvun alussa. Tanskassa pienimpien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on muita maita selvästi yleisempää, Suomessa puolestaan lapsia hoidetaan yleisemmin kotona. Islanti on ainoa Pohjoismaa, missä vanhempainvapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen aloituksen väliin jää aukko, jota perheet yrittävät paikata erilaisilla epävirallisilla järjestelyillä.

Suomessa perhevapaaoikeuksia on kehitetty tasa-arvon ja monimuotoisuuden ehdoilla

Suomessa perhepolitiikkaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta. Perhevapaaoikeuksia on parannettu muun muassa adoptioperheiden, samaan sukupuolta olevien vanhempien sekä yksinhuoltajien osalta.

Vanhempainvapaaseen on säädetty isälle oma kiintiö, jota ei voi siirtää äidille ja jonka käytöstä on tehty joustavampaa niin, että yhä useammat isät ovat alkaneet käyttää sitä. Tutkimusten mukaan tämä edistää paitsi äitien asemaa työmarkkinoilla, myös isän ja lapsen välistä suhdetta sekä vanhempien parisuhdetta.

Varhaiskasvatuksen aloitukseen vaikuttavat monet tekijät

Vanhempainvapaan jälkeen Suomessa lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vaihtoehtoisesti lasta voi hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin aina kolmevuotiaaksi asti. Vanhemmat voivat siis valita minkä ikäisenä oma lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Valintaan vaikuttavat paitsi vanhempien arvio lapsensa yksilöllisestä kehitystasosta, myös vanhempien työtilanne ja asema työmarkkinoilla, sopivien varhaiskasvatuspaikkojen tarjonta omassa kunnassa sekä kulttuuriset käsitykset hyvästä äitiydestä, isyydestä ja lapsuudesta. Keskimäärin lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa 1,5–2-vuotiaina.

Perhevapaauudistus voimaan ensi vuonna

Tekeillä olevan perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2022. Pidemmän toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöidyn vapaaosuuden myötä ansiosidonnaisella päivärahalla korvattu vapaa pitenee, mikä helpottaa perheen toimeentuloa ja siirtää ratkaisua varhaiskasvatuksen ja kotihoidontuen välillä hieman myöhemmäksi. Vanhempainvapaata on tarkoitus muuttaa myös joustavammaksi muun muassa niin, että molemmat vanhemmat voivat pitää oman vapaansa lapsen kaksivuotispäivään saakka, ja lapsi voi pitää varhaiskasvatuksesta taukoa vanhemman perhevapaan aikana menettämättä varhaiskasvatuspaikkaansa.

Sujuva siirtyminen perhevapaan jälkeen varhaiskasvatukseen on tärkeää perheen arjen sujuvuuden kannalta. Sujuva arki puolestaan tukee sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvää kasvua. Jaettu hoitovastuu vanhempien kesken sekä hyvä yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä on pienten lasten ja koko yhteiskunnan edun mukaista.


Kirjoittaja

Johanna Lammi-Taskula

Tutkimuspäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Isä istuu lattialla lapsi sylissä
Uutiset
|
11.11.2026
Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Itla selvitti, kuinka lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa. Asiantuntijat ehdottavat valtioneuvostolle vuosittain koottavaa pitkän aikavälin tilannekuvaa, jonka avulla tieto hyvinvoinnin, talouden ja ekologisen kestävyyden kehityksestä saataisiin tiiviimmäksi osaksi julkisen talouden suunnittelua. Lisäksi hallituskausittain tulisi toteuttaa riippumaton arvio Suomen kehityksen suunnasta suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Podcast
|
10.11.2026
Tekoäly muuttaa lapsuutta – miten Suomi reagoi?
Kahdeksan kymmenestä lapsesta ja nuoresta käyttää tekoälyä arjessaan. Silti keskustelu tekoälyn vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan on vielä alkutekijöissä. Mitä [...]
Blogit
|
06.11.2026
Lapsuus tekoälyn aikakaudella: miten luodaan mahdollisuuksia uhkien sijaan?
Parhaillaan kasvaa ensimmäinen sukupolvi lapsia, joka elää tekoälyn täyttämässä maailmassa. Tietoa siitä, miten ja mihin kaikkeen tekoäly vaikuttaa, ei ole vielä ehditty kerryttää. Miten varmistetaan tekoälyyn liittyvien mahdollisuuksien yhdenvertaisuus kaikille lapsille ja nuorille?
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.