Perhevapaat ja varhaiskasvatus lapsiperheiden tukena

Perhepolitiikka mahdollistaa sen, ettei naisten – eikä miestenkään – tarvitse lapsen saatuaan valita joko ansiotyötä tai lapsenhoitoa, vaan nämä on mahdollista yhdistää.

Vaikka eri Pohjoismaissa on samantapainen perhepolitiikka ja kansainvälisessä vertailussa maat usein niputetaan yhteen, maiden välillä on myös eroja. Tämä käy hyvin ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tuoreesta tilanneraportista ”The First 1000 Days in the Nordic Countries”, joka on syntynyt Islannin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakauden aloitteesta. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat koonneet raportin tiedot Suomen osalta.

Vanhempainvapaat Pohjoismaissa

Vanhempainvapaa on pisin Ruotsissa ja lyhyin Islannissa – tosin Islanti on pian kirimässä kiinni muita Pohjoismaita. Ruotsi ja Norja olivat 1990-luvulla edelläkävijöitä isien perhevapaiden edistämisessä, Islanti puolestaan 2000-luvun alussa. Tanskassa pienimpien lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on muita maita selvästi yleisempää, Suomessa puolestaan lapsia hoidetaan yleisemmin kotona. Islanti on ainoa Pohjoismaa, missä vanhempainvapaan päättymisen ja varhaiskasvatuksen aloituksen väliin jää aukko, jota perheet yrittävät paikata erilaisilla epävirallisilla järjestelyillä.

Suomessa perhevapaaoikeuksia on kehitetty tasa-arvon ja monimuotoisuuden ehdoilla

Suomessa perhepolitiikkaa on viime vuosikymmenen aikana kehitetty erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta. Perhevapaaoikeuksia on parannettu muun muassa adoptioperheiden, samaan sukupuolta olevien vanhempien sekä yksinhuoltajien osalta.

Vanhempainvapaaseen on säädetty isälle oma kiintiö, jota ei voi siirtää äidille ja jonka käytöstä on tehty joustavampaa niin, että yhä useammat isät ovat alkaneet käyttää sitä. Tutkimusten mukaan tämä edistää paitsi äitien asemaa työmarkkinoilla, myös isän ja lapsen välistä suhdetta sekä vanhempien parisuhdetta.

Varhaiskasvatuksen aloitukseen vaikuttavat monet tekijät

Vanhempainvapaan jälkeen Suomessa lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Vaihtoehtoisesti lasta voi hoitaa kotona kotihoidon tuen turvin aina kolmevuotiaaksi asti. Vanhemmat voivat siis valita minkä ikäisenä oma lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Valintaan vaikuttavat paitsi vanhempien arvio lapsensa yksilöllisestä kehitystasosta, myös vanhempien työtilanne ja asema työmarkkinoilla, sopivien varhaiskasvatuspaikkojen tarjonta omassa kunnassa sekä kulttuuriset käsitykset hyvästä äitiydestä, isyydestä ja lapsuudesta. Keskimäärin lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa 1,5–2-vuotiaina.

Perhevapaauudistus voimaan ensi vuonna

Tekeillä olevan perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2022. Pidemmän toiselle vanhemmalle (isälle) kiintiöidyn vapaaosuuden myötä ansiosidonnaisella päivärahalla korvattu vapaa pitenee, mikä helpottaa perheen toimeentuloa ja siirtää ratkaisua varhaiskasvatuksen ja kotihoidontuen välillä hieman myöhemmäksi. Vanhempainvapaata on tarkoitus muuttaa myös joustavammaksi muun muassa niin, että molemmat vanhemmat voivat pitää oman vapaansa lapsen kaksivuotispäivään saakka, ja lapsi voi pitää varhaiskasvatuksesta taukoa vanhemman perhevapaan aikana menettämättä varhaiskasvatuspaikkaansa.

Sujuva siirtyminen perhevapaan jälkeen varhaiskasvatukseen on tärkeää perheen arjen sujuvuuden kannalta. Sujuva arki puolestaan tukee sekä vanhempien jaksamista että lasten hyvää kasvua. Jaettu hoitovastuu vanhempien kesken sekä hyvä yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä on pienten lasten ja koko yhteiskunnan edun mukaista.