Uutiset>Uutiset

Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa haasteellisessa elämäntilanteessa olevien, sosioekonomisesti vähäosaisten vauvaperheiden hyvinvointia ja toimijuutta sekä tuoda parempi ravitsemus ja ekologisuus osaksi perheiden arkiruokailua. Juuri julkaistun arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin. 

Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.   

Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä

Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi.  Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.   

Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.  

Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia

Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon. 


”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut


Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.  

Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.  

 Johtopäätöksiä

Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan. 

Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä. 


Lisätietoja

Petra Kouvonen

Johtaja

Director

Direktör

Kasvun tuki

041 455 2280
Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Blogi
|
22.02.2024
Lapsuuden rakentajat opintomatkalla:  Rohkea, ihmislähtöinen ja päämäärätietoinen Skotlanti 
Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksen kurssi 3 suuntasi keskellä talvea Skotlantiin hakemaan intoa ja inspiraatiota lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden kehittämiseen.
Johtamiskoulutus
Uutiset
|
21.02.2024
Uusia kasvoja Itlaan
Katja Hautamäki on aloittanut asiantuntijana Kasvun tuki KI-hankkeessa lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien seurantajärjestelmän suunnitteluryhmässä, Heidi Backman erityisasiantuntijana Kasvun tuen menetelmäarvioinnissa ja Noora Lindroos viestinnän asiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeessa. Ville Tikkanen on aloittanut projektitutkijana Samalta viivalta Oulu-kokeilussa ja Right to Belong -hankkeessa ja Pihla Markkanen erityisasiantuntijana Kasvun tuen KI-hankkeen osahankkeessa Mielenterveyden tunnistaminen ja tuki sivistystoimessa.
Kasvun tuki
Samalta viivalta Oulu
Blogi
|
12.02.2024
Katri Vataja: Lisää tulevaisuusajattelua lasten hyvinvoinnin kysymyksiin 
Itlan viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Katri Vataja kertoo olleensa määrätietoinen lapsi, josta kasvoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemoista syttyvä nuori. Aikuisena hän on huolestunut eriarvoisuudesta ja kaipaa tutkimustiedon lisäksi tulevaisuusnäkökulmaa keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Itlan hän näkee jatkossa yhä merkittävämpänä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja siltojen rakentajana.
Uutiset
|
08.02.2024
Lasten kuulemisen käsikirja antaa keinoja lisätä lasten osallisuutta päätöksenteossa
Lasten kuulemisen käsikirja kertoo, miten lasten näkökulma voidaan huomioida päätöksenteossa. Käsikirja on laadittu osana Muuttuva väestö -tutkimushanketta.
Muuttuva väestö
Blogi
|
07.02.2024
Lapsilisän sitominen hintojen nousuun olisi vähentänyt lapsiköyhyyttä
Lapsilisän indeksisidonnaisuus on yksi pitkän aikavälin keino tukea lapsiperheitä: lapsiperheköyhyyden vähentämisen lisäksi sen on tarkoitus palvella lapsilisän ensisijaista tarkoitusta eli lapsen saannista aiheutuvien kustannusten kompensointia.
Lapsiperheköyhyys
Samalta viivalta
Vieraskynä
|
06.02.2024
Samalla kartalla, eri poluilla? – Miten ammattilaisten tarjoama tuki kohtaa lasten moninaistuvat tuen tarpeet?
Vaikka suuri osa suomalaislapsista ja -nuorista voi hyvin, erilaiset oppimiseen, yksinäisyyteen ja mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Tuen tarpeet ovat yhä moninaisempia, ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet edellyttävät yhä useammin monien eri alojen ammattilaisten asiantuntijuutta ja yhteistyötä.