Yhteiset ruokailut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja onnistumisen kokemuksia vauvaperheissä
Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa vauvaperheille -hankkeen toteuttivat syksyllä 2021 ja keväällä 2022 Ensi- ja turvakotien liitto (ETKL) ja ruokakasvatusyritys Venner. Itla toteutti hankkeen arvioinnin.
Hankkeessa hyödynnettiin ruokakasvatusyritys Vennerin ruokalaatikkokonseptia ETKL:n jäsenyhdistysten päiväryhmätoiminnassa. Päiväryhmissä vauvaperheille järjestettiin yhteisiä ruuanlaittotuokioita, joissa valmistettiin ateria kasvispainotteisen ruokalaatikon ohjeilla ja aineksilla. Kerran viikossa valmistetut ateriat syötiin yhdessä perheiden ja työntekijöiden kesken. Lisäksi ryhmissä jaettiin kokemuksia perheille kotiin kerran kuussa toimitettavista ruokalaatikoista ja resepteistä sekä erilaisista ruokailuun liittyvistä käytännöistä ja tottumuksista.
Tavoitteena lisätä perheiden kasvisten tuntemusta ja yhteisöllisiä ruokailuhetkiä
Hankkeen tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli vauvaperheiden tukemiseksi. Toiminnallisesti tämä tarkoitti sitä, että päiväryhmiin osallistuvien perheiden kasvisten tuntemusta ja käyttöä, ruoanlaittotaitoja ja yhdessä syömistä edistettiin sekä kotiin toimitetun kasvispainotteisen ruokalaatikon että yhteisten ruokailuun ja ruoanlaittoon liittyvien tuokioiden avulla. Tarkoituksena oli, että päiväryhmän jälkeenkin vanhemmat osaavat ja haluavat valmistaa edullisista ruoka-aineista ravitsevaa ruokaa. Päiväryhmän aikana tavoitteena oli myös luoda perheille toistuvia kokemuksia yhdessä ruokailusta ja sen yhteenkuuluvuutta lisäävästä vaikutuksesta. Uusia taitoja ja onnistumisen kokemuksia kartuttamalla pyrittiin vanhempien itsetunnon ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Intervention vaikutuksia mitattiin erilaisten kyselyiden avulla sekä haastattelemalla vauvaperheitä ja päiväryhmien ohjaajia.
Tuloksena yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia
Vennerin kyselyn avulla kerätty aineisto osoittaa, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit olivat oppineet lisää tietyistä kasvisryhmistä. Pieni muutos oli tapahtunut myös suhteessa siihen, miten paljon äidit kiinnittivät huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen sekä siihen, että he kokivat saaneensa uutta tietoa ja vinkkejä perheen monipuoliseen syömiseen ja ruoanlaittoon.
”Ja siitä ruokailust tulee semmonen niinku yhteisöllisyyden kokemus samalla kun sen tekee yhdessä ja sit syö vielä yhdessä.” – Hankkeeseen osallistunut
Yhteenkuuluvuuden ja onnistumisen kokemuksiin liittyen äidit ovat päiväryhmien kokkailuhetkien ansiosta rohkaistuneet ja saaneet tunteen siitä, että ovat kokeilleet ja tehneet jotain uutta yhdessä. Hankkeen aikana myös äitien yksinäisyyden tunne väheni. Äidit ovat siis saaneet tukea omasta ryhmästään. Toisaalta kyselyiden perusteella merkittävää muutosta ei havaittu äitien kokemuksessa pystyvyydestään vanhempana eikä myöskään lapsen syömiseen ja ruokailuun liittyvissä haasteissa. Ruokailutilanteet lapsen kanssa oli kuitenkin koettu helpommiksi intervention tuloksena.
Prosessin isoin muutostekijä ei ollut kasvisten ja ravitsevan ruuan tuominen mukaan interventioon tai lisääntynyt tieto kasvisten käytöstä ja terveellisyydestä, vaan uuden tekeminen ja onnistumisen kokemus, joka siitä kumpuaa. Yhdessä tekeminen, oppiminen ja jaettu kokemus ovat vahvistaneet äitien toimijuutta ja pystyvyyden tunnetta.
Johtopäätöksiä
Kahden mallin yhteensovittamisessa on aina omat haasteensa. Jatkossa hankkeessa mukana olevien tahojen välillä sekä sisällä olisi hyvä järjestää ennakkoon keskustelutilaisuuksia hankkeen toteutuksesta, interventioiden yhteensovittamisesta sekä mahdollisista toiminnallisista haasteista ja niiden ratkaisusta. Ohjaajien osaamista pitäisi tukea alusta saakka koko prosessin ajan.
Hankkeen yhdistelmäinterventio on kuitenkin osoittanut, että yhdessä tekemistä, oppimista ja jaettuja kokemuksia syntyi yhteisen tekemisen äärellä. Lisäksi kasvispohjaisen ruoan tuominen osaksi päiväryhmätoimintaa voi lisätä tietoisuutta kasvisten terveellisyydestä.
Lisätietoja
Uutiset
