VOIKUKKIA-vertaistukimenetelmä

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on suunniteltu vanhemmille, joiden lapset tai lapsi on huostaanotettu tai sijoitettu.

Lapsen huostaanotto on lähes poikkeuksetta lapsen vanhemmille kriisi, josta yksin selviäminen koetaan vaikeaksi (Hiltunen, 2005). Myös suomalaiset lastensuojelun ammattilaiset ovat pitäneet tärkeänä, että lapsen sijoituksen kokeville vanhemmille olisi tarjolla nykyistä enemmän tukea ja oikeanlaisia palveluita (Pitkänen, 2011).

Huostaanoton jälkeisen vanhemmuuden tukemisen tarpeellisuus on tunnustettu Suomessa voimassa olevassa lastensuojelulaissa, jossa mainitaan lapsen vanhemman asiakassuunnitelma, johon tulee kirjata vanhemman tukemisen toimet. Sijoitettujen lasten vanhempien tukemiseen on perustelut myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jossa nostetaan esille lapsen oikeus sukulaissuhteisiinsa (artikla 8) ja oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa silloin, kun ei voi asua näiden kanssa (artikla 9). Sopimuksessa myös korostetaan valtioiden velvollisuutta tukea vanhempia vastuussaan huolehtia siitä, että lapsen kasvatus ja sopimuksessa todetut oikeudet toteutuvat (artikla 18). Yksi merkittävä vanhempien tukimuoto on vertaistukitoiminta.

Vanhempien tukeminen auttaa myös lasta. Mikäli lapsi näkee, ettei vanhemmilla ole hätää, hän ei joudu vaikeassa tilanteessa kantamaan huolta vanhemmistaan. Vanhemmuus muuttuu lapsen kasvaessa, ja vanhemmuudessa kehittyminen ilman lapsen läsnäoloa on vaikeaa. Vanhempi saattaa tarvita tukea vanhemmuudessaan riippumatta siitä, mitkä sijoituksen syyt ovat olleet.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän tavoitteena on auttaa lapsen sijoituksen aiheuttaman suuren muutoksen ja kriisin käsittelyssä ja vanhempien oman elämän ja selviytymisen tukemisessa sekä vahvistaa vanhemmuutta ja sitä kautta lisätä lapsen hyvinvointia. Ryhmään osallistuvilla vanhemmilla on myös omia yksilöllisiä tarpeita ja tavoitteita niin lapsen sijoituksen kuin muunkin elämänsä suhteen. Ryhmässä ei pyritä muuttamaan näitä tavoitteita, vaan tuetaan löytämään jokaisen oma tie.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän päävasteena on vanhempien kokemukset lapsen sijoituksen tai huostaanoton käsittelystä. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmällä pyritään auttamaan vanhempien oman elämän ja selviytymisen tukemisessa. Toissijaisia vasteita ovat vanhemmuuden vahvistuminen ja yhteistyön parantuminen lastensuojelun kanssa.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmämalli perustuu vertaisuuteen, dialogisuuteen, ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen sekä narratiivisuuteen (Kivinen ym., 2012). Menetelmän materiaaleissa ja kotipesältä saaduissa materiaaleissa ei ole kuitenkaan avattu tieteellistä teoreettista perustaa lähteineen eikä tutkimusta siitä, miten käytetyt keinot vaikuttavat vanhempien kokemuksiin lapsen sijoituksen tai huostaanoton käsittelystä. Menetelmän kotipesältä saadun tiedon mukaan menetelmän opasta ja erityisesti sen sisältämää teoriaperustan kuvausta ollaan tällä hetkellä päivittämässä (tieto kotipesältä joulukuussa 2024).

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ydinelementteihin kuuluu se, että tapaamisissa edetään tietyssä järjestyksessä. Ensin käsitellään vanhempien kokemuksia ja huostaanoton tai sijoituksen aiheuttamaa kriisiä. Tämän jälkeen käsitellään yhteydenpitoa lapsen ja lastensuojelun kanssa. Ryhmän viimeisillä kerroilla katse suunnataan vanhemman voimavaroihin ja tulevaisuuteen. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on suunniteltu ennakkotapaamisen jälkeiseksi 10 tapaamisen kokonaisuudeksi mutta ryhmäkertoja voi myös yhdistää tarvittaessa.

Ryhmätapaamisten jälkeen ryhmä voi halutessaan järjestää vielä yhden jälkitapaamisen viimeisen ryhmäkerran jälkeen. Jälkitapaaminen voidaan järjestää joustavasti muutaman viikon tai muutaman kuukauden kuluttua ryhmän päättymisestä ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Ryhmäprosessin päätyttyä vanhemmat voivat halutessaan jatkaa kokoontumisia omatoimisesti. Jotkin toimijat voivat tarjota tilat kokoontumista varten. Ryhmän toiveesta jonkin ryhmäkerran voi myös käyttää kokonaan jonkin muun kuin oppaassa mainitun aiheen käsittelyyn. Ryhmässä voidaan toteuttaa vanhempien toiveita, mutta huolehditaan siitä, että työskentely etenee ja keskeiset elementit toteutuvat.

Menetelmän kuvauksen mukaan menetelmä on kehitetty Sininauhaliiton Eevan perhe -projektissa eli menetelmää ei ole muokattu toisesta menetelmästä.

Ryhmää ohjaa aina kaksi ohjaajaa, joista toisella on oltava VOIKUKKIA-ohjaajakoulutus. Ryhmässä toivotaan olevan myös vertaisohjaaja, mutta ryhmä voidaan järjestää tarvittaessa myös ilman. 

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä on tiettyä struktuuria noudattava suljettu vertaistukiryhmä. Voikukkia-ryhmämenetelmä sisältää vanhempien henkilökohtaiset ennakkotapaamiset, teemalliset ryhmätapaamiset (8–10) sekä ryhmän niin halutessa yhden jälkitapaamisen ryhmän päättymisen jälkeen. Ryhmän koko on 4–6 henkilöä ja maksimimäärä 8 osallistujaa. Ryhmätapaamiset kestävät 2–3 tuntia.

Tapaamiset:

• Ennakkotapaaminen: Ohjaajat ja ryhmästä kiinnostunut vanhempi tapaavat.
• Tapaamiskerta 1: Ryhmän aloitus, tutustuminen ja sopiminen toimintatavoista.
• Tapaamiskerta 2: Vanhempien kertomukset lapsen sijoituksesta.
• Tapaamiskerta 3: Vanhemman kriisi ja kokemukset lapsen sijoituksesta.
• Tapaamiskerta 4: Lapsen erokriisi – vanhemmasta eroon joutuminen lapsen kannalta.
• Tapaamiskerta 5: Yhteydenpito lapseen sekä yhteistyö lastensuojelun ja sijaishuoltopaikan kanssa.
• Tapaamiskerta 6: Vertaisohjaajan selviytymistarina tai jokin muu syventävä aihe.
• Tapaamiskerta 7: Vanhemmuus lapsen sijoituksen jälkeen.
• Tapaamiskerta 8: Omat voimavarat ja jaksaminen.
• Tapaamiskerta 9: Tulevaisuuden näköalat.
• Tapaamiskerta 10: Ryhmän päättäminen.
• Jälkitapaaminen: Mitä vanhemmille nyt kuuluu?

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutuksen saaneet ammattilaisohjaajat ja vertaisohjaajat toimivat strukturoidun ryhmämallin mukaisesti. Ryhmässä vanhemmat saavat sekä ammatillista tukea että vertaistukea lapsen sijoitukseen ja sen jälkeiseen elämään liittyvien asioiden käsittelyyn. VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä ei ole terapiaryhmä, vaikka siinä on terapeuttisia elementtejä.

Dialogisuudessa on kysymys kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Aidossa vuoropuhelussa ja keskustelussa kaikki ovat tasavertaisia keskustelukumppaneita. Ohjaaja ja vanhemmat tarkastelevat vanhempien esille tuomia tilanteita ja kokemuksia eri näkökulmista. Näin tarkasteltavana oleva asia (esimerkiksi lapsen hankala suhtautuminen vanhempaan) tulee nähdyksi monelta suunnalta. Vanhempi saa uutta ymmärrystä lapseensa ja näkee paremmin oman merkityksensä ja mahdollisuutensa vanhempana.

Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työskentelytapa on hyvin käytännöllinen ja myönteinen tapa kohdata ja käsitellä erilaisia haasteita ja ongelmatilanteita. Tarkoituksena on tukea ja innostaa vanhempia löytämään haasteisiinsa uusia, luovia ratkaisuja. Tällöin korostetaan toiveikkuutta, omien voimavarojen tunnistamista ja niiden ottamista käyttöön, edistymistä pienissä tavoitteissa ja yhteistyötä toisten kanssa.

Ihminen jäsentää kokemuksiaan narratiivisesti ja elää elämäänsä näiden kertomusten kautta. Ihmisen elämä on tarina, jota hän jäsentää tulkitsemalla valintojaan ja kokemuksiaan tapahtuneista asioista. Käsityksemme elämästä muodostuvat merkityksistä, joita annamme kokemuksillemme. Vertaistukiryhmässä vanhemmat jakavat toisilleen tarinoitaan. He kertovat kokemuksiaan lastensa sijoituksen vaiheista, lasten tapaamisista, yhteistyöstä lastensuojelun ja sijaisvanhempien tai -hoitajien kanssa sekä muista omaan elämäntilanteeseensa liittyvistä asioista. Näin he samalla jäsentävät kokemuksiaan.

Koulutuksen yhteydessä ohjaajille annetaan VOIKUKKIA-ohjaajan opas (Kivinen ym., 2012). Koulutuksen käyneet ohjaajat saavat lisäksi oikeuden käyttää www.suomenkasper.fi-sivuston materiaalipankkia, joka sisältää runsaasti tukimateriaalia ryhmien perustamiseen, markkinointiin, ohjaamiseen ja palautteen keräämiseen.

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmämalli ei sisällä pakollista ennalta määriteltyä materiaalia ryhmäläisille, mutta ohjaajat voivat hyödyntää ohjaajakoulutuksessa saamaansa materiaalia ja toiminnallisia harjoituksia tai menetelmiä. Ryhmäläiset saavat ryhmään osallistumisesta todistuksen.

Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Menetelmän ohjaajakoulutus on ammattilaisille. Vertaisohjaajaksi haluaville vanhemmille koulutus on maksuton. Epäsuoria kustannuksia ovat järjestäjien itse määrittelemät kustannukset, kuten tilavuokrat ja tarjoilut.

Ei tutkimusta.

Ei tutkimusta.

Ei tutkimusta.

De Shazer, S., Berg, I. K., Lipchik, E. V. E., Nunnally, E., Molnar, A., Gingerich, W. & Weiner‐Davis, M. (1986). Brief therapy: Focused solution development. Family process, 25(2), 207–221. https://doi.org/10.1111/j.1545-5300.1986.00207.x

De Shazer, S. & Berg, I. K. (1997). ‘What works?’ Remarks on research aspects of solution‐focused brief therapy. Journal of Family therapy, 19(2), 121–124. https://doi.org/10.1111/1467-6427.00043

Hiltunen, T. (2005). Äitien voimaantuminen lasten huostaanoton jälkeen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2005225

Hodges, T. D. & Clifton, D. O. (2004). Strengths-based development in practice. Positive psychology in practice, 1, 256–268. https://doi.org/10.1002/9780470939338.ch16

Kivinen, S., Hägglund, H., Söderholm, P. & Kujala, V. (2012). Voikukkia-vertaistukiryhmät: Opas sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmien perustamiseen ja ohjaamiseen. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto.

Merikukka, M., Backman, H., Heikkilä, L. & Kurki, M. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus – Opas näytön systemaattiseen arviointiin. Itlan oppaat ja käsikirjat 2025:1.

Page, M. J., McKenzie, J. E., Bossuyt, P. M., Boutron, I., Hoffmann, T. C., Mulrow, C. D., … & Moher, D. (2021). The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews. BMJ (Clinical research ed.), 372, n71. https://doi.org/10.1136/bmj.n71

Peters, M., Godfrey, C., McInerney, P., Munn, Z., Tricco, A. & Khalil, H. (2020). Scoping reviews (2020 version). Teoksessa E. Aromataris & Z. Munn (toim.), Joanna Briggs Institute reviewer's manual, JBI. https://doi.org/10.46658/JBIMES-20-12