Keski-Suomi liittyi yhteisövaikuttavuustyöhön – tavoitteena hyvä arki kaikille
Keski-Suomi on yksi neljästä tänä vuonna yhteisövaikuttavuustyöhön liittyneestä uudesta alueesta Kymenlaakson, Länsi-Uusimaan ja Varsinais-Suomen ohella. Hyvinvointialueen strategiaan kirjattiin jo muutama vuosi sitten, että kaikkien ikäryhmien palveluita kehitetään jatkossa yhteisövaikuttavuuden pohjalta.
“Haluamme vaikuttaa ihmisten tuttuun elinympäristöön ja tukea kaikenikäisten hyvää arkea”, aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula korostaa.
“Meidän pitää olla mukana ihmisten lähiyhteisöissä ja kannustaa eri toimijoita puhaltamaan yhteen hiileen. Haluamme edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhdessä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.”
”Noin puolet Keski-Suomen kunnista on lähtenyt tänä keväänä innokkaasti mukaan. Toki lisääkin vielä mahtuu”, kertoo hyvinvointialueen palvelujohtaja Maria Aalto.
Taloustilanteen parantaminen edellyttää palveluiden uudistamista
Tällä hetkellä Keski-Suomen haasteena on raskas palvelurakenne. Lastensuojeluun ohjataan paljon lapsia, ja sijaishuoltoon päätyy hieman useampi kuin maassa keskimäärin – joissakin kunnissa enemmän kuin toisissa. Hyvinvointialueella on jo panostettu erityisesti lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin.
“Uudistamme toimintakulttuuriamme ja pyrimme vähentämään etenkin raskaiden palveluiden tarvetta kevyemmällä, ajoissa tarjottavalla tuella. Suunnan muuttaminen varhaiseen tukeen painottuvaksi on jo sinällään Keski-Suomessa hyvin tärkeä uudistus”, Maria Kaisa Aula kertoo.
“Palveluiden uudistaminen vaatii rohkeutta. Se on kuitenkin myös taloustilanteen oikenemisen edellytys.”
“Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa.”
Perhekeskukset toimivat yhteisövaikuttavuustyön pohjarakenteena
Vaikka Keski-Suomi on nyt virallisesti liittynyt mukaan yhteisövaikuttavuustyöhön, on alueella tehty sen mukaista verkostomaista työtä jo aiemmin. Esimerkiksi Jyväskylässä on 11 asuinalueverkostoa, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Ryhmässä muodostetaan yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettavista ilmiöistä sekä jaetaan tietoa palveluista.
Perhekeskuksia ja perhekeskusverkostoja on kehitetty Keski-Suomessa jo ennen hyvinvointialueen muodostamista, ja niiden on todettu olevan hyvä pohjarakenne myös yhteisövaikuttavuustyölle. Hyvinvointialue koordinoi perhekeskustoimintaa koko Keski-Suomessa. Useassa kunnassa on fyysisiä hyvinvointialueen hallinnoimia perhekeskuksia ja kohtaamispaikkoja, ja lisäksi on kolme kuntavetoista perhekeskusta.
”Meillä on sekä sähköinen perhekeskus että perhekeskuskoordinaattorit, jotka hoitavat verkostoamme paikallisesti ja alueellisesti”, palvelupäällikkö Marja Lehtoranta kertoo.
Perhekeskuskoordinaattorit kohtaavat perheitä perhekeskuksissa, jalkautuvat yhteistyökumppaneiden järjestämään toimintaan sekä antavat ohjausta ja neuvontaa. He tarjoavat myös ajanvarauksella toimivaa matalan kynnyksen pysäkkipalvelua muun muassa vanhemmuuden ja parisuhteen tueksi sekä järjestävät ryhmätoimintaa lähi- ja etätapaamisina.
”Tavoitteenamme on vahvistaa palveluiden integraatiota ja monitoimijaisuutta muun muassa tiimeillä, jotka tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluita varhaisessa vaiheessa”, Lehtoranta sanoo. Samaan monitoimijaiseen toimintatapaan perustuvia tiimejä toimii myös muilla yhteisövaikuttavuustyössä mukana olevilla alueilla.
Varsinainen yhteisövaikuttavuustyön päätöksentekoa ohjaava rakenne puuttuu kuitenkin vielä, ja sitä on tarkoitus valmistella monialaisessa yhteistyössä syksyllä.
“Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää.”
Maakunnan eri alueiden erilaisten tarpeiden tunnistaminen on tärkeää
Keski-Suomi on hajanainen ja iso maakunta, jossa on paljon keskenään erilaisia kuntia. Esimerkiksi Jyväskylässä asuu noin puolet koko hyvinvointialueen lapsiperheistä, kun taas joissakin kunnissa lapsia syntyy hyvin vähän.
”Erot ovat todella isoja. Myös perheet ovat erilaisia, sillä joillakin alueilla on esimerkiksi paljon monilapsisia perheitä. Heidän tarpeensa ovat jossain määrin erilaisia kuin yksi- tai kaksilapsisessa perheessä”, Maria Aalto ja Maria Kaisa Aula kertovat..
Maakunnassa tiedostettiin jo hyvinvointialueen valmisteluvaiheessa, että kaikkea ei voi yhtenäistää, vaan on tärkeä huomioida paikalliset ilmiöt ja haasteet. Niiden tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja seurakuntien tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä on yhteisövaikuttavuustyön ydintä.
Tilaa yhteisövaikuttavuustyön uutiskirje täältä, niin saat ajankohtaisia juttuja ja uutisia suoraan sähköpostiisi!
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
mari.hirvonen@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
oona.palosaari@itla.fi
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Yhteisövaikuttavuus
eija.viitala@itla.fi
Uutiset
