Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja ne haittaavat jo merkittävästi koulutyötä ja työelämää sekä luovat uhkakuvia tulevaisuuden yhteiskunnasta. Nuorten lisäksi aikuiset ovat huolissaan, koska tulevaisuutemme on lapsissa ja nuorissa.

Mitä pitäisi tehdä, että tilanne muuttuisi paremmaksi nyt ja tulevaisuus olisi toiveikkaampi? Yhteiskunnassa on jo otettu käyttöön paljon erilaisia toimenpiteitä sekä ennaltaehkäisyyn että niihin tilanteisiin, joissa mielenterveysongelmia ilmenee: terapiatakuu, erilaiset interventiomenetelmät, mielenterveystaitojen opetus, perheiden hyvinvointia tukevat mallit, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut, kansallisen lapsistrategian toimenpiteet.

Paras toimenpide on mielenterveyttä vahvistava lähiyhteisö

Lasten ja nuorten mielenterveyttä horjuttavat kiusaaminen, tuen puute, aikuisten epäasiallinen käytös, päihde- ja mielenterveysongelmat, köyhyys, traumat ja vakavat sairaudet.

Lisäksi globaalit trendit luovat turvattomuutta ja näköalattomuutta: digitalisaation nurjat puolet, luonnon kestävyyskriisi, sodat, vähemmistöjen asema, kilpailu- ja kulutuskulttuurin voimistuminen, yksilöllisyyden korostuminen yhteisöllisyyden kustannuksella sekä yhteiskunnan polarisaatio ja rasismi. Nämä kaikki heijastuvat yhteisöihin ja yksilöiden elämään.

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähiyhteisöjä, jotka ylläpitävät ja vahvistavat mielenterveyttä.

Lapset, nuoret ja aikuiset ovat samassa veneessä

Tuskin voidaan nimetä ongelmaa, joka olisi lähtökohtaisesti lasten ja nuorten aiheuttama. Lapset ja nuoret reagoivat ympäristöönsä tavoilla, jotka huolestuttavat, mutta ne ovat reaktioita, eivät juurisyitä.

Myös aikuiset reagoivat turvattomuuteen, näköalattomuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. On burnouteja, masennusta, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja rikoksia.

Ikään katsomatta olemme haavoittuvia ja pelokkaita. On muistettava, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten lisäksi yhteisöissä on haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia.

Mielenterveys rakentuu samoista palikoista nuorilla ja aikuisilla. Meidän kaikkien – ikään katsomatta – psykologisia perustarpeitamme ovat kokemukset autonomiasta, kyvykkyydestä ja yhteenkuuluvuudesta sekä myös hyvän tekeminen ja merkityksellisyyden kokeminen.

Missiona yhdessä eläminen, tavoitteena tulevaisuususko

Hyvä missio lasten ja nuorten yhteisöille on eläminen, kokeminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä. Hyvä tavoite on tulevaisuustietoisuuden kehittäminen ja sen myötä yhteinen merkityksellisempi nykyisyys ja hyvän tulevaisuuden tekeminen kaikenikäisille.

Mielenterveyden kannalta kysymys kuuluu: Miten tulevaisuuden usko, ilo ja tämän päivän toimeliaisuus säilyvät vahvempina kuin tulevaisuuden uhkakuvat? Aikuisten näkyvä ja vaikuttava toiminta esimerkiksi ympäristöasioiden parantamiseksi lisää lasten ja nuorten luottamusta sekä aikuisiin että tulevaisuuteen.

Katse ensin aikuisiin

Kääntäisin katseen ensimmäiseksi yhteisöjen aikuisiin. Millainen maailmankuva, ihmiskäsitys ja arvot heillä on? Entä miten ammattilaisilla oman työalan teorioiden ymmärrys ja käsitteistö kääntyy eläväksi käytännöksi lasten ja nuorten kanssa toimiessa? Vuorovaikutuksen laatu määräytyy pitkälti edellisten kautta.

Entä millainen on aikuisten mielenterveyden tila? Ahdistunut ja näköalaton aikuinen tuskin tukee nuorten mielenterveyttä, vaikka olisi ammatissaan pätevä tai vanhemmuuteensa sitoutunut.

Miten joukko muuttuu yhteisöksi?

Saman mielenkiinnon kohteen tai tehtävän jakavat ihmiset muodostavat ryhmiä, joihin kuuluminen vahvistaa identiteettiä – kuulun tähän joukkoon. Joukkoon kuuluminen saattaa joissakin tapauksissa merkitä myös ajattelun ja käytöksen rajoittumista, jos se vaatii esimerkiksi ulkoisten asioiden omistamista tai tietynlaista käytöstä.

Joukosta alkaa muodostua terve yhteisö vasta inhimillisten kohtaamisten ja arvostavan vuorovaikutuksen myötä. Suhteiden syvenemisen kautta herää merkityksellisiä vastavuoroisia tunteita kuten myötätunto, vastuuntunto ja huolenpidon halu. Kaikkien mielipiteistä ollaan kiinnostuneista ja heikoimmista pidetään varmasti huolta.

Yhteisön tunnustunteita ovat luottamus, välittäminen, yhdessä viihtyminen ja motivaatio olla ja toimia yhdessä.

Yhdessä eläminen parantaa

Yhteistä terveille yhteisöille on, että niihin kuulumien luo mielenterveyttä. Ne tyydyttävät inhimillisiä perustarpeitamme. Ne tuovat turvallisuuden tunnetta ja resilienssiä elämäämme.  Yhteisössä elämme rohkeasti tulevaisuutta kohti uhkakuvista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että ollaan ja pärjätään yhdessä.

Yhteisöllisyyden vauhdittaminen onnistuu keskittymällä toiseen itsen sijaan ja yhteisöön yksilön sijaan. Mielenterveys ei synny pelkästään palvelun kohteena olemisella, vaan lisäksi jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön.