Uutiset>Uutiset
02.11.2026

Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti

Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.

Suomessa kehitetty Hoivaa ja Leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan vuorovaikutusta tutkitusti vaikuttavasti.  

Raskaana oleville äideille ja 2-6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille tarkoitettu menetelmä sijoittui tasolle 4/5 Itlan vaikuttavuusarviossa.  

Tämä tarkoittaa sitä, että menetelmästä on korkealaatuista suomalaista tutkimusta, menetelmä on kuvattu hyvin ja sen käyttöönottoa tuetaan perusteellisesti. Menetelmä tukee etenkin raskaudenaikaisesta masennuksesta kärsivien äitien vanhemmuutta. 

Psykososiaalisen menetelmän vaikuttavuus tarkoittaa sen lapsille, nuorille ja perheille tuottamaa hyötyä.

Oikea-aikainen tuki auttaa koko perhettä voimaan paremmin sekä vähentää myöhempiä ongelmia ja kustannuksia 

Hoivaa ja leiki -menetelmä vahvistaa vanhemman kykyä huomata ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita sekä vastata niihin lämpimästi ja johdonmukaisesti. Näin tuetaan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista ja lapsen myönteistä kehitystä. Menetelmä vähentää myös äidin masennusoireita. Neuvolat ja muut perhekeskuspalvelut ohjaavat vanhempia käyttämään menetelmää. 

”Lapsen ja vanhemman välinen myönteinen vuorovaikutus sekä vanhemmuuden taidot ovat ratkaisevia lapsen kehitykselle etenkin varhaislapsuudessa. Oikea-aikainen tuki auttaa koko perhettä voimaan paremmin, suojaa lapsen kehitystä sekä vähentää myöhempiä ongelmia ja kustannuksia. Siksi lapsiperheiden palveluissa olisi tärkeä ottaa käyttöön menetelmiä, jotka tukevat vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti”, korostaa erityisasiantuntija Heidi Backman Itlasta. 

Hoivaa ja leiki on arvioitu Itlassa aiemmin vuonna 2019, jolloin se sijoittui tasolle 2/3. Arvio haluttiin toteuttaa nyt uudella arviointijärjestelmällä ja päivittää se systemaattiseksi kirjallisuuskatsaukseksi (katso lisätietoa uutisen lopussa). 

Itlan menetelmäarviot perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon 

Itlan menetelmäarviot ovat riippumattomien, arviointiin koulutettujen henkilöiden tekemiä. Ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon, ja ne julkaistaan päätöksentekoa tukevassa muodossa Itlan Kasvun tuki -menetelmäpankissa ja vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina Kasvun tuki -aikakauslehdessä.

Itlan omat asiantuntijat ja Kasvun tuen tieteellinen toimituskunta tukevat sekä ohjaavat työtä.  Arviointiperiaatteemme – avoimuus, luotettavuus, riippumattomuus, systemaattisuus ja sensitiivisyys – ohjaavat prosessia.  ​ 

Menetelmäarvioiden tavoitteena on auttaa päättäjiä tekemään tutkittuun tietoon perustuvia valintoja psykososiaalisten menetelmien käytöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 

Itlan Kasvun tuen menetelmäpankki   

Löydät arviomme psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta Menetelmäpankistamme.  

Menetelmäpankissa on toistaiseksi kahdella eri asteikolla arvioituja menetelmiä. ​Vuodesta 2022 lähtien vaikuttavuutta on arvioitu asteikolla 1–5, tutkimuskirjallisuus haetaan  systemaattisesti ja arviot julkaistaan vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina. ​Ennen vuotta 2022 tehdyt arviot ovat niin sanottuja suppeita katsauksia ja ne on arvioitu asteikolla 0–3.​ 

Vaikuttavuuden tasot:

Vaikuttavuuden tasot

Lue lisää Hoivaa ja leiki -menetelmästä ja tutustu menetelmäarvioon täällä. 

Lisätietoja

Heidi Backman

Erityisasiantuntija

Senior Specialist

Kasvun tuki

heidi.backman@itla.fi

050 330 4644
Marko Merikukka

Tiedeasiantuntija

Science Specialist

Kasvun tuki

marko.merikukka@itla.fi

040 647 5565

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Vanhempi pitää kiinni selällään makoilevan vauvan käsistä.
Uutiset
|
02.11.2026
Hoivaa ja leiki tukee vanhemmuutta tutkitusti vaikuttavasti
Hoivaa ja leiki -menetelmä tukee varhaista vanhemmuutta sekä vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta tutkitusti vaikuttavasti: se sijoittui tasolle 4/5 Itlan Kasvun tuen vaikuttavuusarviossa.
Blogit
|
02.11.2026
Nuoren kohtaaminen on ensimmäinen askel avun saamiseen
YOUNG-ohjelman sidosryhmäpäivän keskusteluissa korostuivat kohtaamisen ja yhteisöllisyyden merkitys, matalan kynnyksen palvelut, kiireetön yhdessäolo ja tutkimuspohjaiset käytännöt.
Uutiset
|
22.10.2026
Jo 78 % lapsista ja nuorista käyttää tekoälyä – turvallisille tekoäly-ympäristöille on kiireellinen tarve
Suomessa asuvien lasten ja nuorten tekoälyn käyttö on yleistynyt vauhdilla. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jo 71 prosenttia 4.–6.-luokkalaisista käyttää tekoälyä, ja kaikista 11–17-vuotiaista vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Tulokset kertovat kehityksestä, jossa älypuhelimesta on tullut tekoälypuhelin.
Erivärisiä palikoita liikennekaupunkimatolla
Uutiset
|
21.10.2026
Lapsiperhepalveluiden kehittäminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja selkeää johtajuutta
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että yhteisövaikuttavuusmalli soveltuu suomalaisen lapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita ja johtamistehtäviä sekä toimivaa viestintää.
Lapset hyppivät esteiden yli syksyisessä puistossa.
Uutiset
|
20.10.2026
Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 
Mitä tapahtuu, kun laajassa johtoryhmässä puhetta johtaa yhden sijaan kaksi? Pohjois-Pohjanmaalla alueellista perhekeskusjohtoryhmää luotsasi puolentoista vuoden ajan yhteisövaikuttavuustyöstä innostunut parivaljakko, Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen. Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt huomattavasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista.
Podcast
|
19.10.2026
Mitä yksinäisyys tarkoittaa Suomelle?
Suomalaisten yksinäisyydestä puhutaan jatkuvasta, mutta puhummeko tarpeeksi sen seurauksista Suomelle? Ehkä puhumme, mutta teot jäävät puolitiehen. Lapsuuden rakentajat -podcastissa keskustellaan yksinäisyydestä yhteiskunnallisena haasteena. Millaisia seurauksia nuorena koetulla yksinäisyydellä on? Onko tehokkuutta ja yksilöllisyyttä korostava yhteiskunta haitta Suomen tulevaisuudelle? Entä millaisin keinoin voisimme palkita yhteisöllisyyttä ja löytää yhteyden toisiimme?