Kaksoispuheenjohtajuus vahvistaa kuntien sitoutumista yhteisövaikuttavuustyöhön 

Yhteisövaikuttavuudella on pitkät perinteet Pohjois-Pohjanmaalla: toimintamalli otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön Oulussa vuonna 2020. Nyt hyvinvointialueen viittä perhekeskusta kehitetään yhteisövaikuttavuuden periaattein, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja perheitä varhain, yhdessä ja riittävän pitkään. 

Kummallinen käsite, mutta haluamme tietää lisää  

Oulun eteläisen alueen perhekeskusjohtoryhmää luotsasi vuosina 2025-26 kaksi perheiden palveluiden konkaria, vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteelta ja sivistysjohtaja Teemu Pelkonen Sievin kunnasta. Molempien yhteisövaikuttavuusmatka alkoi uteliaisuudesta: käsite oli uusi ja vähän kummallinen, mutta he halusivat tietää lisää.  

Teemu Pelkonen: ”Sievissä sivistystoimi ja opiskeluhuolto olivat jo aiemmin tehneet yhteistyötä, ja olimme ensimmäisten kuntien joukossa rakentamassa uutta sote-mallia. Silloin ei puhuttu perhekeskuksista, vaan työ käynnistyi yhteisövaikuttavuustyöryhmässä.”  

Teuvo Blomberg: ”Viime vuonna aloimme alueellisessa perhekeskusjohtoryhmässä edistää yhteisövaikuttavuustyötä aiempaa määrätietoisemmin, ja nyt yhä useampi kunta on sitoutunut siihen. Itlan erityisasiantuntija Eija Viitala oli vuodesta 2025 lähtien mukana ja todella iso apu.”  

Pohteen vastuuyksikköpäällikkö Teuvo Blomberg ja Sievin sivistysjohtaja Teemu Pelkonen johtivat yhdessä Oulun eteläisen alueen perhekeskusjohtoryhmää.

Yhteisövaikuttavuus on laajentanut ja sujuvoittanut yhteistyötä   

Teuvo Blomberg: ”Alussa pohdin, että mikä tässä on uutta? Työskentelin aiemmin sosiaaliohjaajana Pyhäjärvellä ja tein paljon yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden kanssa. Johtaessani perhekeskusjohtoryhmää oivalsin, että yhteisövaikuttavuus tarkoittaa paljon laajempaa kokonaisuutta: nyt yhteistyötä ei tehdä yhdessä kunnassa, vaan 12 kunnan kesken sekä sosiaalitoimessa että lapsiperheiden palveluissa. Verkostomainen työote auttaa kokoamaan aiempaa huomattavasti enemmän osaamista perheiden tueksi. Tämä edellytti myös itseltäni katsantokannan laajentamista.” 

Teemu Pelkonen: ”Yhteisövaikuttavuus kuulosti aluksi aika teoreettiselta ja hämmensikin vähän. Nyt perhekeskusjohtoryhmämme kaikki jäsenet ymmärtävät mistä on kyse, ja yhteisövaikuttavuustyö on tiivistänyt alueellista yhteistyötä ja tehnyt siitä etenkin opiskeluhuollossa tosi toimivaa. Pyrimme matalan kynnyksen yhdenvertaisiin palveluihin, mutta kunnilla on ollut niihin hyvin vaihtelevat resurssit. Yhteistyön tiivistyessä erot ovat tasaantuneet. 

Yhteisövaikuttavuus on tuonut alueellemme ilmiöpohjaisen ajattelun ja edistänyt yhteisiä ratkaisuja. Esimerkiksi meillä Sievissä havaittuun lasten suuhygienian heikkenemiseen vastattiin Pohteen kanssa toteutetulla kampanjalla. Palveluohjaus on laajentunut terveydenhuollosta sosiaalitoimeen ja kuntoutukseen, ja tieto perheille tarjottavista palveluista on lisääntynyt. Ainut huoleni liittyy päätöksenteon joustavuuteen. Aiemmin pystyin reagoimaan nopeasti esimerkiksi psykologien tarpeeseen, mutta nyt hyvinvointialue tekee ratkaisut kuraattori- ja psykologipalveluiden siirryttyä sote-uudistuksen myötä kunnilta niille.”

Kaksoispuheenjohtajuus tasapainottaa hyvinvointialueiden ja kuntien dynamiikkaa    

Teuvo Blomberg ja Teemu Pelkonen: ”Kaksoispuheenjohtajuus on edistänyt ratkaisevasti kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä sekä kuntien sitoutumista. Se on vahvistanut kuntien roolia ja tasapainottanut johtoryhmän dynamiikkaa: puheenjohtajat suunnittelevat tapaamiset, joten nyt myös kuntien asiat nousevat agendalle. Kiertävät puheenjohtajuudet pitävät kaikki hyvin hereillä, sillä pesti voi osua seuraavaksi omalle kohdalle! Vaikka alueellinen kokonaiskuva on aiempaa laajempi, on laajuus myös haaste. Olemme pidentäneet johtoryhmän tapaamisia puolestatoista tunnista kahteen, jotta ehdimme rauhassa kuulla kaikkien kuntien kuulumiset.” 

Itlan tukema yhteisövaikuttavuus on toimivaksi osoitettu ratkaisu pirstaleisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Yhteisövaikuttavuustyötä tehdään jo menestyksekkäästi 12 hyvinvointialueella sekä Helsingissä ja 135 muussa kunnassa. Lue lisää yhteisövaikuttavuustyöstä täällä.