Teini-ikäisten sijoitettujen nuorten aseman parantaminen vaatii mittavia toimia

Lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärät ja erityisesti teini-iässä sijoitettujen nuorten määrä on noussut usean vuoden ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Itlan toimeksiannosta raportin Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa. Lisäksi Itla on julkaissut raporttiin perustuvan politiikkasuosituksen. Raportin julkaisuwebinaari järjestetään tänään 10.2.2021 klo 13–15.

Selvityksen mukaan Suomessa sijoitettiin elämässään ensimmäistä kertaa noin 2 000 teini-ikäistä vuonna 2018. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 oli sijoitettuna 5 236 nuorta, joiden ensimmäinen sijoitus on tehty teini-iässä. Sijoitusten taustalla oli nuoruuden pitkittyneitä ja vaikeutuneita ongelmia. Arvion mukaan noin 60 prosentissa sijoitus olisi voitu välttää avohuollon tukitoimilla, jos sopivaa tukea olisi ollut saatavilla. Noin joka kolmas tilanne edellytti pysäytystä eli voimakasta puuttumista eikä sijoitus ollut vältettävissä.

Valtion ja kuntien on otettava vastuu teini-ikäisten sijoitusten vähentämisestä ja varhaisesta tuesta

Selvityksessä tutkittujen työmenetelmien ja -käytäntöjen vaikuttavuuden edellytys on, että julkinen valta, valtio ja kunnat, sitoutuu huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistään ja niihin tarvittavista resursseista. Julkisen vallan on sitouduttava nuorten sijoitusten vähentämiseen, sijaishuollon toteuttamiseen kansallisten laatusuositusten mukaisesti ja jälkihuollon järjestämiseen nuorten tarpeiden mukaisesti.

Varhaisen tuen retoriikka on tuttua pitkältä ajalta. Varhaisen tuen tarjonnan ja toteutuksen onnistumisesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa eikä seurantaa. Vuonna 2015 toteutetusta sosiaalihuoltolain uudistuksesta ei ole tehty kansallista arviointia. Sosiaalihuoltolain seurauksien huolellinen arviointi on välttämätön ennen seuraavia uudistuksia.

Sijaishuollon visio ja toimenpideohjelma lapsistrategiaan

Kansalliseen lapsistrategiaan esitetään erillistä sijaishuollon visiota ja konkreettista toimintaohjelmaa, jonka avulla käytännössä turvataan lapsen oikeus erityiseen suojeluun. Lisäksi suositellaan rakennettavaksi dialogisia tiloja ja käytäntöjä kumuloituviin vaikeuksiin joutuneiden teini-ikäisten kanssa.

Vaikuttavan hoidon perusta on osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa

Tuen määrällinen ja laadullinen saatavuus on Suomessa liian sattumanvaraista. Tarvitaan riittävästi aikaa, jotta nuorten ja työntekijöiden välille muodostuu luottamuksellinen suhde. Kokemusasiantuntijoiden mukaan oleellista on tunne siitä, että välitetään, luotetaan, arvostetaan ja rakastetaan. Nuorten osallisuus on tavoitteena laajalti omaksuttu, mutta sen toteutumiseen käytännöissä tarvitaan vielä paljon tekoja.

Sijaishuollon tietoperusta ja jälkihuollon järjestäminen

Suomeen tarvitaan kansallinen tietopohja, jonka avulla kaikissa sijoitustilanteissa sosiaalityöntekijän käytössä on oleellinen tieto sijaishuoltopaikoista. Tietopohja kokoaa yksikkökohtaista tietoa toiminnasta ja palveluista sekä tarjoaa myös aineistoa seurannan, arvioinnin ja tutkimuksen käyttöön. Kansallinen tietopohja voidaan rakentaa THL:n Lasteri-hankkeessa (Kansallinen tietopohja lastensuojelulain nojalla ympärivuorokautista hoitoa lapsille, nuorille ja perheille antavista yksiköistä) tehdyn valmistelun ja pilotoinnin pohjalta.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ilmiötä ja sen laajuutta, paikallistaa tutkimusperustaisia työmenetelmiä sekä kuulla nuoria itseään. Tiedossa oli, että lastensuojelun kykyä vastata lasten ja nuorten tarpeisiin tulee kehittää ja että erilaisia kehittämisehdotuksia on tehty vuosikymmenten kuluessa. Selvityksen lopputuloksena päädyttiin siihen, että lastensuojelujärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista sen eri tasoilla. Uudistamistyöhön tulee ottaa laajasti mukaan eri toimijat sekä nuoret.

Lisätietoja

Mikäli sinulle heräsi kysyttävää, olethan yhteydessä meihin.