Selvitys esittää keinoja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi
Tämän päivän päätökset määrittävät tulevaisuuden mahdollisuuksia
Itla selvitti sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian toimeksiannosta, miten tulevat sukupolvet ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tulisi huomioida päätöksenteossa. Kysymys on ajankohtainen sekä Suomessa että kansainvälisesti: muun muassa YK:ssa ja EU:ssa on vahvistettu tulevia sukupolvia ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevaa työtä, ja Suomessa sukupolvivastuulakia koskeva aloite on eduskunnan käsittelyssä. Selvitysraportti sisältää myös lainsäädännön tarkastelun, jonka on toteuttanut OTT, VT Mikko Puumalainen.
Suomessa on jo useita pitkän aikavälin päätöksentekoa tukevia rakenteita, mutta niitä tulisi kehittää nykyistä johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi niin lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin kuin sukupolvinäkökulmasta. Pitkän aikavälin tavoitteiden, ennakoinnin, vaikutusten arvioinnin, resurssien kohdentamisen ja seurannan pitäisi tukea toisiaan.
”Nuorten tulevaisuususkon romahdus kertoo siitä, että emme ole kyenneet käsittelemään monikriisien ajan haasteita johdonmukaisesti ja uskottavasti. Suomessa tulisikin nyt kiireesti vahvistaa rakenteita, jotka mahdollistavat tulevaisuuteen liittyvien pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisen ja tätä tukevan tietopohjan rakentamisen. Tarvitaan uusia keinoja vahvistaa demokratiaa ja sukupolvien välistä luottamusta tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja lasten määrä vähenee”, kuvaa Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja.
Talouspolitiikka on sukupolvipolitiikkaa
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus konkretisoituu talouspolitiikassa. Julkisia menoja, veroja, investointeja ja sopeutustoimia koskevilla ratkaisuilla jaetaan hyötyjä, kustannuksia, ja riskejä nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä. Siksi julkisen talouden kestävyyttä ei pitäisi arvioida vain velan ja alijäämän kautta, vaan myös sen perusteella, mitä päätöksillä saadaan aikaan ja millaisia voimavaroja tulevaisuuteen siirtyy.
”Talouspolitiikka on aivan olennainen osa lapsi- ja sukupolvipolitiikkaa. Velkajarru esimerkiksi määrittää reunaehtoja julkisen talouden hoitamiselle. Lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien näkökulmasta yhtä tärkeää on kysyä, millaista hyvinvointia, luottamusta, elinympäristöä ja osaamista taloudelliset ratkaisut luovat”, kertoo Itlan tulevaisuustyön ja ennakoinnin erityisasiantuntija Satu Korhonen. ”Taloudenhoidon tulisi kytkeytyä pitkän aikavälin tavoitteisiin ja sitoumuksiin, kuten lapsen oikeuksiin”, Korhonen jatkaa.
Selvitys ehdottaa pitkän aikavälin tilannekuvaa ja riippumatonta arviota
Selvityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto tuottaisi vuosittain yhteisen pitkän aikavälin tilannekuvan, joka kokoaisi tietoa hyvinvoinnin sekä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kehityksestä. Tilannekuva kytkettäisiin julkisen talouden suunnitteluun, jotta pitkän aikavälin kehitys ja vaikutukset olisivat nykyistä vahvemmin mukana myös resurssien kohdentamisessa.
Lisäksi kerran hallituskaudessa tehtäisiin riippumaton kokonaisarvio siitä, mihin suuntaan Suomi kehittyy suhteessa pitkän aikavälin tavoitteisiin ja millaisina lasten, nuorten ja tulevien sukupolvien hyvän elämän edellytykset näyttäytyvät. Arvio tuotaisiin eduskunnan käsiteltäväksi, mikä vahvistaisi pitkäjänteistä, yli hallituskausien ulottuvaa seurantaa ja vastuuta.
”Pitkän aikavälin tavoitteet eivät yksin riitä. Tarvitsemme säännöllistä tietoa siitä, mihin suuntaan olemme menossa ja miltä kehitys näyttää lasten ja nuorten elämänkaarella. Päätösten vaikutuksia tulisi arvioida suhteessa siihen, millaista tulevaisuutta Suomelle halutaan rakentaa. Samoin tulisi seurata sitä, millaiset hyvän elämän edellytykset jätämme tuleville sukupolville. Tämän tiedon pitää myös päästä osaksi poliittista päätöksentekoa”, kommentoi Korhonen.
Lisätietoja
Erityisasiantuntija
Senior Specialist
Tulevaisuustyö
satu.korhonen@itla.fi
Uutiset
