Uutiset>Uutiset
30.03.2023

Selvitys: EHO-jaksoilla paikataan yhä enemmän muiden palveluiden saatavuuden ongelmia

Erityisen huolenpidon painopiste on muuttunut. EHO-jaksot paikkaavat yhä enemmän muiden palveluiden, kuten lasten ja nuorten psykiatrian palveluiden, saatavuuden ongelmia. EHO-osastoille tulee yhä enemmän yhä nuorempia lapsia. Yksilöllisen hoidon tarve on korostunut, koska yhä useammalla EHO-osastolle tulevalla nuorella on monta diagnoosia.

Pohjoisen osaamis- ja tukikeskuksen tilaamassa, Owal Groupin ja Itlan toteuttamassa selvityksessä on tarkasteltu Valtion koulukotien erityisen huolenpidon jaksolla olleiden nuorten palvelupolkuja. Selvityksessä on tarkasteltu myös EHO-päätösten perusteita ja päätösten taustalla olevia tekijöitä sekä EHO-jaksoille asetettuja tavoitteita ja niiden käytännön toimeenpanoa EHO-yksiköissä. Selvityksessä painotettiin työntekijöiden kokemuksia EHO-osastojen toiminnasta ja toiminnan kehittämistarpeista. EHO-osastojen henkilöstön lisäksi selvityksessä kuultiin suurten kaupunkien johtavia sosiaalityöntekijöitä.

Palvelujen tarpeeseen on yhä hankalampi vastata 

EHO-osastot toimivat viimesijaisina ja välttämättöminä keinoina katkaista nuorten haitallinen ja itseään tai muita vahingoittava toiminta. Koulukotien EHO-osastot pyrkivät tarjoamaan laajasti nuorten tarvitsemia palveluita, mutta tarpeeseen on yhä hankalampi vastata. Osastojen rooli osana palvelujärjestelmää nähdään merkittävänä, mutta tällä hetkellä EHO-osastoille tulee nuoria, joiden tulisi olla esimerkiksi psykiatrisen hoidon piirissä. Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että hoitojakso EHO-osastolla toimii näille nuorille ja heidän verkostoilleen hengähdystaukona, mutta todelliseen avuntarpeeseen ja psyykkisiin ongelmiin hoitojakso ei vastaa tarpeeksi kattavasti. 

Hoitojaksojen kysynnän nousu ja nuoremmat asiakkaat herättävät huolta 

EHO-jaksoille saapuvilla nuorilla on taustallaan tyypillisesti pitkä lastensuojelun asiakkuus ja vaihtuvia sijaishuoltopaikkoja. Kymmenen vuoden aikana EHO-lähetteiden määrä suhteessa sijaishuollon asiakasmääriin on kasvanut merkittävästi. 


”Kymmenen vuotta taaksepäin oli yksittäisiä EHOja silloin tällöin, oli kokeneita työntekijöitä, jotka eivät olleet koskaan tehneet EHO-päätöstä. Nyt tulee sijainen, jolle tulee heti työn alle EHO-päätöksen pohtiminen. Moniammatillinen työryhmä ei antaisi lausuntoa, ellei todellista tarvetta olisi. Eli tarve on kasvanut merkittävästi.” -Sosiaalityöntekijä


Kysyntä on kasvanut, mutta kyse ei ole yleisestä sijaishuollon asiakasmäärien noususta, vaan siitä, että entistä suuremmalla osalla nuorista ongelmat ovat vaikeampia ja monisyisempiä. Entistä useammat nuoret käyvät hoitojaksoilla useammin kuin kerran. Keskimäärin EHO-jakson pituus on 70 päivää ja jonot jaksolle ovat pitkät – muutamista viikoista useisiin kuukausiin, pisimmillään jopa vuoden. 

Huolenaiheena nähdään myös viime vuosien muutos EHO-jaksojen asiakkaiden ikäjakaumassa. Aiemmin asiakkaat olivat täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria, mutta viime vuosina osastoille on tullut yhä enemmän lapsia ja nuoria, jotka ovat iältään lähempänä osastojen 12 vuoden alaikärajaa. 

Palveluiden rajapintojen kehittämistä 

Selvityksen mukaan pääsääntöisesti EHO-jaksolle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. EHO-jaksojen ongelmaksi tunnistetaan kuitenkin vaikutusten pysyvyys. Ongelmien juurisyihin ei EHO-jaksoilla juuri voida vaikuttaa. EHO-jaksolla saadaan nuorelle esimerkiksi pidempiaikainen päihteetön jakso, mutta itse päihdeongelmaa EHO ei ratkaise. Tämän vuoksi prosesseja ja rajapintoja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi kehittää aiempaa yhtenäisemmiksi. 

Ratkaisuksi esitetään usein EHO-jaksojen pidentämistä, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin pureutua entistä paremmin. EHO-jaksot on kuitenkin tarkoitettu nopeiksi ja lyhytkestoisiksi rajoitustoimenpiteiksi, joiden ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuskaan vastata laajempiin päihde- ja mielenterveysongelmiin. Tällaisen osaamisen kehittäminen koulukoteihin ei ole käytännössä mahdollista eikä perusteltua. 

Valtion koulukotien EHO-osastojen erikoistuminen tietyntyyppisiin haasteisiin nähdään potentiaalisena kehitysmahdollisuutena sekä asiakaskunnan tarpeisiin vastaamisen että henkilökunnan osaamisen näkökulmasta. Osastojen erikoistuminen mahdollistaisi samankaltaisista ongelmista kärsivien nuorten keskinäisen ja vertaistuellisen kohtaamisen sekä uusien työntekijöiden hakeutumisen suoraan osaamistaan vastaaville osastoille.

Lisätietoja

Tiina Ristikari

Ristikari on aiemmin toiminut kehitysjohtajana Itlassa.

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Artikkelit
|
17.02.2026
Puhetapoja eron jälkeisestä vanhemmuudesta
Miten eron jälkeinen vanhemmuus rakentuu isien ja äitien puheessa? Kasvun tuki -aikakauslehden ennakkojulkaisuna ilmestyvässä tutkimusartikkelissa selvitetään, millaisia vanhemmuuteen liittyviä puhetapoja eronneiden isien ja äitien puheesta on löydettävissä.
Blogit
|
10.02.2026
Paraneeko mielenterveys toimenpiteillä vai yhteisöllisyydellä?
Lasten ja nuorten mielenterveys ei synny pelkästään palvelun tai toimenpiteen kohteena olemisella, vaan jokainen tarvitsee vastavuoroisia suhteita ja turvallisen yhteisön. Turvallisen yhteisön syntyminen edellyttää hyvinvoivia aikuisia. Yhteisöissä suuntaamme rohkeasti tulevaisuutta kohti vaikeuksista huolimatta. Taika piilee luottamuksessa, siinä, että pärjätään yhdessä.
Lapset leipovat.
Blogit
|
04.02.2026
Yhteisövaikuttavuustyön valmennus tuo johdon yhteisen asian äärelle
Pirkanmaan hyvinvointialueella on valmennettu eri toimijoita yhteisövaikuttavuustyöhön. Kuntien tarpeista lähtevien valmennusten tärkein tavoite on kehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä paikalliset lapset, nuoret ja perheet kaipaavat sekä edistää yhteisjohtamista perhekeskusohjausryhmissä.
Blogit
|
03.02.2026
Lasten väheneminen on syy panostaa enemmän – ei vähemmän
Uusi lapsiin keskittyvä väestöennusteemme osoittaa, että Suomessa on meneillään ennennäkemätön muutos. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy lasten määrän vähenemisestä sekä aikamme muista megatrendeistä, kuten ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksestä? Tämä edellyttää kokonaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita, korostaa toimitusjohtaja Katri Vataja blogissaan.
Lapsi kiikaroi metsässä.
Uutiset
|
03.02.2026
Ennuste lasten määrästä: Viidennes vähemmän lapsia – muutos näkyy lasten arjessa ja vaikuttaa asemaan yhteiskunnassa
Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Syntyvyyden ja kuolleisuuden pieneneminen muuttaa perherakenteita, kun entistä harvemmalla on sisaruksia ja useammalla elossa olevia isoisovanhempia. Lasten määrän vähentyessä lasten ja nuorten asemaa, hyvinvointia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee vaalia.
Joukko nuoria kävelee kadulla
Blogit
|
02.02.2026
Paikallisista tarpeista lähtevä kehittäminen – Radikaalia?
Julkisen sektorin toiminnan ja palveluiden kehittäminen paikallisista tarpeista lähtien on Suomessa uutta. Poikkeuksen tähän muodostaa yhteisövaikuttavuustyö, jota Itla toteuttaa eri alueilla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.