Uutiset>Uutiset
10.06.2022

Suomalaista perhepolitiikkaa vaivaa katkoksellisuus ja kokonaisnäkemyksen puute

Itla ja Kela tutkivat 2000- ja 2010-lukujen hallitusten kokonaiskuvaa perhepolitiikasta ja sen tavoitteista. Aineistona käytettiin hallitusohjelmia, kehittämisohjelmien raportteja sekä lainsäädäntöä.

Suomalainen perhepolitiikka vuosituhannen vaihteen jälkeen -tutkimuksen mukaan näkemys perhemyönteisestä yhteiskunnasta ei ole yhtä vahva kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä näkyy sekä lapsiperhepalveluissa että sosiaaliturvaetuuksissa, sillä valtaosa lapsiperheiden etuuksista on jäänyt jälkeen muusta ansiotulo- ja elinkustannusten kehityksestä.

Viimeisen 20 vuoden aikana perhepalveluiden kehitys on perustunut ohjelmalliseen hankekehittämiseen, mikä ei ohjausmekanismina ole toiminut tarkoitetulla tavalla. Päällekkäisiä kehittämishankkeita on ollut käynnissä monilla hallinnonaloilla paikallisesti ja valtakunnallisesti, mikä kertoo muun muassa ministeriöiden yhteistyön puutteellisuudesta. Poikkihallinnollisesti toteutetut hankkeet eivät ole taanneet tiedonkulkua tai toimintatapojen leviämistä käytännön tasolle. Hallituskausittain vaihtuvien hankkeiden tavoitteet ovat vaihdelleet ja eri puolueiden ideologiset näkemykset ovat vaikuttaneet etenkin siihen, miten kehitystyötä kansallisesti ohjaillaan ja minkälaisin painotuksin.

Painopisteet ovat vaihdelleet paljon, vaikka kehityksessä on ollut mukana myös johdonmukaisia piirteitä, kuten pyrkimys siirtyä korjaavista palveluista ehkäiseviin. Silti vaikuttavat toimet ovat jääneet ohuiksi, sillä samaan aikaan vaativan tason palvelujen tarve on kasvanut. Ongelmien ennaltaehkäisy tai korjaavat toimet edellyttävät hallituskausiin sidottua hankekehittämistä ketterämpiä toimintatapoja.

2000-luvun hallitusohjelmissa lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat ja köyhyys on toistuvasti nähty merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana, mutta lapsiperheiden köyhyys ei silti ole osoittanut vähenemisen merkkejä 2020-luvun alkuun tultaessa.


”Sen sijaan, että perheet olisivat saaneet 2010-luvulla taloudellista turvaa, viimeisimmät hallitukset ovat toteuttaneet erilaisia uudistuksia, joiden vaikutukset perheiden arkeen ovat jääneet toteutumatta. Lapsiperheköyhyys ei ole kääntynyt laskuun vaan on edelleen korkealla tasolla”, kertoo toimitusjohtaja, professori Petri Virtanen.


Keskeinen ongelma perhepolitiikassa on se, että sitä – palveluja, etuuksia sekä perhevapaajärjestelmää – ei kehitetä kokonaisuutena, vaan toisistaan erillisillä politiikan aloilla. Tämä tekee myös perhepolitiikan toimenpiteiden yhteisvaikutusten arvioimisen mahdottomaksi.

Tutkimuksessa selvisi, että lapsen oikeudet ja lapsilähtöisyys ovat entistä tärkeämpiä perhepolitiikan lisäksi myös muilla yhteiskuntapolitiikan alueilla. Tässä mielessä pääministeri Marinin hallituskaudella parlamentaarisesti valmisteltu kansallinen lapsistrategia voi toimia merkittävänä suunnannäyttäjänä myös perhepolitiikalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Tutkimuksen pohjalta on julkaistu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön politiikkasuositus, jossa nostetaan esille neljä asiakokonaisuutta pitkäjänteisemmän ja kokonaisvaltaisemman perhepolitiikan edistämiseksi.

  • Valtioneuvostolla pitää olla selkeä ja jaettu visio perhemyönteisestä politiikasta, joka yltää yli hallituskausien. Hallituskausien vaihtuessa voidaan jatkossa hyödyntää parlamentaarisia komiteoita tai uudentyyppisiä riippumattomia komissioita, joilla varmistetaan perhepolitiikan jatkuvuus hallituksesta toiseen.
  • Perhepolitiikan lähtökohdaksi pitää nostaa perheiden arjen tukeminen sekä perheiden palveluilla että sosiaaliturvaetuuksilla. Perheitä autetaan erityistoimenpiteillä vaikeina taloudellisina aikoina ja yhteiskunnallisissa murroksissa.
  • Tuetaan paikallista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka avulla voidaan tuottaa tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja auttaa perheitä niiden arjessa pärjäämisessä. Samalla on syytä analysoida kansainvälisiä ratkaisumalleja hyvistä käytännöistä perhepolitiikan uudistamisessa.
  • Perheiden palveluja ja sosiaaliturvaetuuksia tarkastellaan täsmällisinä tavoite- ja toimenpidekirjauksina hallituskausittain. Otetaan huomioon kytkennät myös esimerkiksi asumiseen, työllisyyteen ja verotukseen.

Lisätietoja

Suvi-Sadetta Kaarakainen

suvisadetta@gmail.com

045 133 5234

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Nuoria koulun käytävällä, yksi istumassa taustalla, kaksi selin etualalla.
Uutiset
|
08.05.2025
Yksinäisyydestä yhteisöihin – Kuntien sivistys- ja nuorisopalveluihin tarvitaan lisää osallisuuden kokemuksia
Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja sosiaalisen ulossulkemisen kokemusten vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävän Right to Belong -hankkeen uusi tutkimus tarkastelee, millä tavoin yksinäisyyttä tunnistetaan kuntien sivistys- ja nuorisopalveluissa. Tutkimus painottaa osallisuuden kokemuksen merkitystä osana yhteisöihin kiinnittymistä ja yksinäisyyden ratkaisuja.
YOUNG-ohjelma
Alakouluikäinen lapsi hymyilee iloisesti koulun käytävällä.
Blogi
|
05.05.2025
Rannikon mallissa perheiden palveluohjaus auttaa sekä asiakkaita että ammattilaisia
Lapsiperheiden uusi palveluohjaus “Rannikon malli” on saanut runsaasti kiitosta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa, jossa sekä perheet että heitä tukevat ammattilaiset saavat tukea pulmiinsa yhdestä paikasta.
Uutiset
|
29.04.2025
Sitra avaa yhteistyössä Itlan kanssa rahoitushaun nuorten arjen hyvinvointia vahvistaville ratkaisuille
Sitran ja Itlan yhteistyössä toteuttamassa rahoitushaussa haetaan nuorten hyvinvointia ja arjen toimijuutta parantavia ratkaisuja. Hakuaika päättyy 30.5.2025 kello 12.
Rahoitus
Lapsi silittää raskaana olevan naisen vatsaa.
Tapahtumat
Nordic Marcé Congress 2025 – Preventing and treating perinatal mental health problems
We invite you to Turku to meet new and familiar faces to get inspired and discuss with Nordic colleagues. The topic of the congress is preventing and treating perinatal mental health problems.
23-24 September 2025
8.30-16.00
Radisson Blu Marina Palace, Turku, Finland
1000 ensimmäistä päivää
Tapahtumat
Miltä näyttää vauvaperheiden tulevaisuus Suomessa? Aamiaistilaisuus asiantuntijoille ja päättäjille
Miten voimme yhdessä tukea vauvaperheiden tulevaisuutta? Mitkä tekijät vahvistavat hyvinvointia ja mitkä luovat haasteita? Tervetuloa 3. kesäkuuta Lasipalatsiin nauttimaan aamiaista ja keskustelemaan vauvaperheiden tulevaisuudesta!
3.6.2025
9.00-11.00
Lasipalatsi, Palmusali, Mannerheimintie 22–24, Helsinki
Vanhemmuus
Vauvaperheet
Neljä iloista lasta juoksemassa käytävällä.
Uutiset
|
22.04.2025
Hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä tukeva Lapset puheeksi  -keskustelu arvioitavana Kasvun tuessa
Kasvun tuki arvioi Lapset puheeksi -keskustelun, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten suotuisaa kehitystä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Lapset puheeksi -keskustelun arvioiminen on tärkeää, sillä aiempi arvio on vuodelta 2017 ja menetelmä on laajasti käytössä. Arvio julkaistaan systemaattisena katsauksena Kasvun tuki -aikakauslehdessä ja Kasvun tuen menetelmäpankissa.
Kasvun tuki
Psykososiaaliset menetelmät