Uutiset>Blogi
01.10.2021

Tukea lasten ja nuorten pärjäävyyteen yhteisövaikuttavasti – Mikä muuttuu johtamisessa?

Alueellinen oppimisverkosto tukee lasten ja nuorten sujuvan arjen rakentamista paikallisesti, eri tahojen päämäärätietoisena yhteistyönä. Yhteentoimivien ja pärjäävyyslähtöisten toimintatapojen verkostomainen rakentaminen on merkittävä muutos palveluajattelussa. Se tarvitsee tuekseen samoihin päämääriin luotsaavaa johtamista. Mutta mikä johtamisessa varsinaisesti muuttuu, kun palvelutarpeisiin vastataan yhteisövaikuttavuuden kautta? 

Tätä tematiikkaa ruodittiin Itlan alueellisen oppimisverkoston virtuaalisessa johtamiskoulutuksessa kevään 2021 aikana.

Systeemisen muutoksen muotoilu on johtamisen orientaationa uutta. Se vaatii katseen nostamista yhden organisaation tavoitteiden toteutumisesta lapseen, aitoihin tarpeisiin ja yhteisen kyvykkyyden rakentamiseen palveluiden järjestämisessä. Tällainen toiminta onnistuu ainoastaan vastavuoroisuuteen perustuvassa yhteistyössä yli organisaatiorajojen.

Johtamisen painopisteen se vie

  1. yhteisen tavoitteen tietoiseen rakentamiseen,
  2. erilaisten toimijoiden osaamisen samanaikaiseen hyödyntämiseen,
  3. vastuullisen itseohjautuvuuden tukemiseen sekä
  4. loppukäyttäjän palautteen ja organisaation oppimisen vahvasta kytkennästä huolehtimiseen.

Johtamisosaamisina tämä tarkoittaa erityisesti strategisen muotoilun ja yhdessä oppimisen kulttuurin rakentamisen osaamista niin organisaatioiden sisälle kuin verkostotoimijoiden välille. Niinpä Itlan johtamiskoulutuksessa korostuivat sellaiset teemat kuin merkityksellistäminen muutoksen edellytyksenä, näkökulmien vuorovaikutus, verkostojohtamisen prosessi ja luottamuksen rakentaminen. Lisäksi koulutuksessa rakennettiin merkityksellisiä mittareita onnistumisen seurantaan, ja osallistujilta nousseena toiveteemana käsiteltiin vahvuuksien ja sisäisen motivaation kautta johtamista.

Suhdeperustaisuus kulttuurin muutoksen avaimena

Koulutukseen sisältyi myös kaksi webinaaria esimerkillistä brittiläisistä muutosprosesseista. Children England kertoi mahdollisuuksista tuoda nuorten syvällistä osallisuutta politiikkasuunnitteluun, jopa korona-aikana ja virtuaalisesti. Ja Leedsin lasten palvelut kertoi, kuinka koko kaupungista tehtiin lapsiystävällinen siirtymällä suhdeperusteiseen johtamiseen niin kaupungin organisaation sisällä kuin suhteessa lapsiasiakkaisiin.

Tällaisten muutosten johtaminen on erittäin ajankohtaista ja tarpeellista myös joka puolella Suomea. Alueellisen oppimisverkoston johtamiskoulutukseen osallistui 50 työrooleiltaan hyvin erilaista lasten ja nuorten palvelujen vaikuttajaa. Syyskuun alussa pidetyssä seurantatapaamisessa summatiin millaista kehittymistä osallistujat olivat huomanneet omissa systeemisen muutoksen johtamisen taidoissaan ja lapsilähtöisen toiminnan etenemisessä.

Osallistujat mm. kertoivat, että ” olen hoksannut mikä on hyödyllinen roolini tässä muutoksessa”.

Johtajan oman toiminnan merkittäviksi kehitysaskeliksi kirjattiin esim. uskallus kysyä, olla ei-tietämisen tilassa ja käynnistää arvailun sijasta dialogeja, joissa asioiden eri puolet pääsevät näkyviin. Myös aktiivisessa luottamuksen osoittamisessa ja itsensä likoon laittamisessa oli tapahtunut merkittävää myönteistä muutosta.

Alueelliseen oppimisverkostoon kuuluviin organisaatioihin johtamistavan muutokset olivat vaikuttaneet niin, että suoraan puhumisen kulttuuri oli vahvistunut. Samoin se, että kokeillaan uutta yhdessä oppimisen hengessä, ”ei jämähdetä suunnittelemaan”. Tällaisen toimeen tarttumisen aikaansaamisessa tärkeäksi nähtiin mindsetin muutos pois oikean ratkaisun olemassaolon oletuksesta.

Toiminnan onnistumista tarkasteltaessa painopiste oli siirtynyt enemmän lasten elämänlaadussa näkyvän yhteisvaikutuksen näkökulmaan sekä tilan raivaamiseen ammattilaisten mahdollisuuksille toimia lasten ja nuorten etua edistävällä tavalla.

Asiakas yhdistää

Tulevaisuuden huolina johtamiskoulutuksen osallistujat nostivat esiin kiireen vaikutuksen läsnäoloon ja tilanteen pysäyttämisen kykyyn, kun huomataan, että jossain asiassa ollaan etenemässä muuhun kuin sovittuun suuntaan. Monilla paikkakunnilla on saavutettu onnistumisia lasten ja nuorten palveluissa julkisen, yksityisen ja järjestösektorin pitkäjänteisen kumppanuuden kautta. Tätä yhteistyötä olisi kyettävä jatkamaan, vaikka julkisella puolella tapahtuu merkittävä rakenteellinen muutos hyvinvointialueiden muodostamisen myötä.

Yhteisövaikuttavuus tuo uutta imua monitoimijaiseen yhteistyöhön. Työ on sekä vaikuttavampaa että mukavampaa, kun sitä tehdään yhdessä, totesivat johtamiskoulutuksen osallistujat. Huonolla johtamisella lupaavasti alkaneen muutoksen voi pysäyttää, ja hyvällä sitä vauhditetaan. Johtajien metataitoja muutoksen edistämisessä on tärkeä kehittää käytännön toimintatapamuutosten aikaansaamiseksi.


Kirjoittaja
Marika Tammeaid

Olen toiminut Itlassa kehitysjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Päätyökseni suunnittelen ja vedän pitkäkestoisia Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutuksia, joissa eri sektoreilta tulevat johtajat voivat löytää roolinsa Suomessa asuvien lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvän tulevaisuuden rakentajina.

Taustaltani olen HTT, voimavara- ja ratkaisukeskeinen kouluttaja-coach, työnohjaaja ja fasilitaattori, ja olen valmentanut julkista sektoria ekosysteemimäiseen ja ihmislähtöiseen uudistumiseen yli 20 vuoden ajan.

Julkisen johtamisen kehittäminen on lähellä sydäntäni, ja väittelin vuonna 2023 julkisen johtamisen metataidoista. Eli hallinnonalasta riippumattomista taidoista, joita tarvitaan vastavuoroisen, oppivan, yhteisiä tavoitteita rakentavan johtamisen ja julkisen politiikan aikaansaamiseksi.

Tutustu asiantuntijaan

Uutiset

Selaa tuoreimpia artikkeleita tai katso kaikki artikkelit
Katso kaikki artikkelit
Lapsi katselee kädet kiikareina silmillä
Blogi
|
16.10.2025
Kansainvälinen verkostoyhteistyö tuo leveämmät hartiat kansalliseen arviointityöhön     
European Society for Prevention Research -konferenssi Berliinissä kokosi joukon tutkijoita, ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan mielenterveysongelmien ja -sairauksien ehkäisystä sekä vahvistamaan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä.
Kasvun tuki
Menetelmäarviointi
Psykososiaalinen menetelmä
Kaksi lasta, joista toinen kurottaa kohti lehteä ruskamaisemassa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako tulevaisuustyön erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään lapsikeskeistä ennakointi- ja tulevaisuustyötä ja vahvistamaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tulevaisuusajattelua ja -keskustelua Suomessa.
Avoin tehtävä
Lapsi hiekkalaatikolla hiekkalelujen kanssa.
Uutiset
|
10.10.2025
Sinustako psykososiaalisten menetelmien adaptoinnin erityisasiantuntija Itlaan?
Haemme erityisasiantuntijaa kehittämään ja toteuttamaan psykososiaalisten menetelmien suunnitelmallista muokkausta eli adaptointia.
Avoin tehtävä
Iloinen lapsi koulussa.
Blogi
|
09.10.2025
Sopimukset tukevat hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä Länsi-Uudellamaalla   
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja osa alueen kunnista ovat käynnistäneet yhteisövaikuttavuuden periaattein toteutettavan pilotin, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Työtä tukevat hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset sekä hyvinvointialueen uusi strategia.
Yhteisövaikuttavuus
Kaksi lasta leikkii lelulinnalla maton päällä.
Blogi
|
08.10.2025
Pitkäaikainen kansallinen tuki on avain onnistuneeseen muutokseen 
Yhteisövaikuttavuustyön tuore arviointitutkimus osoittaa, että lapsiperhepalveluiden uudistaminen edellyttää pitkäaikaista kansallista ja alueellista tukea hyvinvointialueille ja kunnille.
Yhteisövaikuttavuus
Kupillinen lattekahvia ja läppäri puisella pöydällä
Tapahtumat
Aamukahvit psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjille 
Mitkä ovat yleisimpiä psykososiaalisten menetelmien ylläpitäjien tehtäviä Suomessa? Entä millainen yhteistyö menetelmien ylläpitäjien ja menetelmiä käyttöönottavien organisaatioiden välillä tukee menetelmien käyttöönottoa? Tervetuloa aamukahveille keskustelemaan tuoreesta menetelmien ylläpitoa käsittelevästä raportista!
Ma 3.11.2025
Klo 8-9
Teams
Kasvun tuki