Yhteisövaikuttavuustyö tarvitsee tuekseen toimivat rakenteet
Itlan erityisasiantuntija Oona Palosaaren mukaan työn keskiössä on ymmärrys siitä, että lapsen hyvinvointia pystytään parhaiten tukemaan laajan ja hyvin integroituneen monialaisen palvelurakenteen avulla.
Alueellisen oppimisverkoston (AO-verkosto) yhteisövaikuttavuustyö pyrkii korjaamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän haasteita: siiloutuneisuutta, sirpaleisuutta ja pistemäisyyttä.
Hankekohtaisesta kehittämisestä ja palvelujärjestelmän häiriökeskeisestä lähestymistavasta liikutaan kohti yhteisövaikuttavuutta, yhteistoimintaa ja kannattelevia kasvuympäristöjä.
Lasta ja perhettä tuetaan paikallisesti yhdessä sovituilla tavoilla, joissa toteutuvat ennaltaehkäisy, integraatio ja jatkuvuus.
Tähän tarvitaan hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin yhdessä määrittämä konkreettinen toimintamalli. Yhteistyö AO-verkoston kanssa edellyttääkin kunnalta tai hyvinvointialueelta sitoutumista kehittämään rakenteita niin johtamis- ja kehittämistyölle kuin käytännön ja arjen toiminnalle.
Rakenteet mahdollistavat muutoksen
“Jotta alueilta nousevat, muutosta hakevat aloitteet voidaan toteuttaa yhteisövaikuttavuuden viitekehyksen mukaisesti, keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet”, toteaa Oona Palosaari.
AO-verkoston yhteistyöalueiden ratkaisuissa on syntymässä kolmiportainen, perhekeskusmalliin sovitettu rakenne. Sen strategisen johdon muodostavat perhekeskusten johtoryhmät. Operatiivinen keskijohto koostuu sote-alan, kolmannen sektorin ja kunnan lähiesihenkilöistä. Laajin on työntekijätaso, joka kattaa mm. neuvolan, seurakunnan ja opiskeluhuollon kaltaiset palvelut.
Keskeinen rajapinta lasten ja perheiden sote-palveluiden sekä lapsen kasvuympäristöjen toimijoiden välillä on koordinaatiorakenne: yhden yhteydenoton periaate. Se tarkoittaa, että lapsesta huolestuneen opettajan ei tarvitse tietää kenen puoleen tilanteessa olisi syytä kääntyä. Soitto koordinaatiopuhelimeen riittää. Sen kautta ohjataan tarvittavat ammattilaiset tukemaan lapsen sujuvaa arkea.
“Keskiössä ovat monialaisen yhteistyön mahdollistavat rakenteet.”
Arjen havainnoista käytännön toimintaan
Yhteisövaikuttavuustyö tähtää alueellisten hyvinvointitekijöiden ymmärtämiseen. Se nojaa sekä laadulliseen kokemustietoon että indikaattoritietoon.
Työntekijöiltä nouseva palaute viedään tarvittaessa ylimmälle johdolle saakka, ja strategiatasolla tehdyt päätökset kuljetetaan rakennetta pitkin monialaiseen käyttöönottoon.
“Yhteisövaikuttavuuden viiden ydinelementin tulisi toteutua rakenteen jokaisella tasolla – ei vain strategisesti”, Palosaari korostaa.
Yhteisövaikuttavuuden elementit
- Yhteinen tavoite
- Jaetut seurannan mittarit
- Toisiaan edistävät toiminnot
- Jatkuva vuorovaikutus
- Taustatukiorganisaatio
Prosessi alkaa, kun kentän toimijat havaitsevat alueellaan jonkin merkittävän uuden tekijän. Monialaisissa työryhmissä havainnoista muodostetaan suurempia ilmiöitä. Mietitään, onko asia ratkaistavissa esim. neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä vai tarvitaanko muita toimijoita tai lisää tietoa.
“Havainto ylittää ilmiön kynnyksen kun asiasta on tarpeeksi tietoa ja ärsykkeitä”, kertoo Palosaari. “Kun työryhmällä on jaettu ymmärrys siitä, että jollei tähän tartuta, tästä voi tulla ongelma – tai jos positiivista asiaa ei nyt vahvisteta, se voi kadota.”
Ilmiö viedään tarvittaessa operatiiviselle tai strategiselle johdolle. He asettavat sen mittasuhteisiin ja päättävät tarvitaanko lisää tietoa, päätöksiä tai tiedotusta. Taustatukiorganisaatio Itla auttaa mm. kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hankinnassa.
Tiedon pohjalta muotoillaan ratkaisuehdotus johtoportaan hyväksyttäväksi. Lopuksi otetaan käyttöön uudet toimintatavat tai viedään oleellinen tieto kentän toimijoille, joilta jälleen kerätään palautetta.
Kasvua sisältä päin
AO-verkosto on kasvanut nopeasti, mutta alueellisten yhteistyön areenoiden löytäminen ei aina ole helppoa. Jokaisella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sektorilla on omat intressit, tarpeet ja resurssit.
“Kukaan ei toivo ylimääräisiä työryhmiä tai irrallisia, uusia rakenteita”, toteaa Palosaari. “Jotta uudenlainen yhteistoiminnan kulttuuri hyväksytään, on löydettävä muutostarpeen ja palveluintegraation merkitys.”
AO-verkoston tavoite on alusta saakka ollut, että hallitusohjelmiin sidotut perhekeskusrakenteet löytäisivät yhteisövaikuttavuustyön.
Sisältä päin kehittäminen tarkoittaa sitä, että alueellinen yhteisövaikuttavuustyö kasvaa sisällöksi perhekeskuksille – paikallisena, yhdessä luotuna ja elinvoimaisena.
Kirjoittaja: Ninnu Koskenalho
Teksti on julkaistu Yhteisövaikuttavuustyön uutisia -uutiskirjeessä. Uutiskirje ilmestyy noin kahdeksan kertaa vuodessa. Voit tilata sen sivun alalaidasta.