Erityisesti suurperheet köyhtyvät hintojen noustessa

Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden talouteen. Asiantuntijat ovat ennakoineet ennätyksellistä 10 prosentin nousua ruuan hintoihin tänä vuonna. Maaliskuussa energian hinta oli jo noussut euroalueella 45 prosenttia vuoden takaisesta.

Hintojen nousun vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, jotka käyttävät suuremman osan tuloistaan välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokaan sekä asumiseen ja energiaan kuluu merkittävä osuus tuloista: vuonna 2016 keskimäärin 12–13 prosenttia elintarvikkeisiin ja noin kolmannes asumiseen ja energiaan.

Miten hintojen nousu vaikuttaa lapsiperheiden mahdollisuuksiin kattaa välttämättömät menot?

Hintojen nousu lisää köyhyyttä lapsiperheissä, jos tulot eivät kasva. Köyhyydellä tarkoitamme tässä kirjoituksessa tilannetta, jossa perheen tulot ovat alle minimibudjettiköyhyysrajan. Tällöin perheen tulot ovat pienemmät kuin pienimpään mahdolliseen kohtuulliseen kulutukseen tarvittava rahamäärä. Näissä tilanteissa perheen on turvauduttava säästöihin, otettava lainaa tai karsittava kohtuulliseen minimikulutukseen vaadittavista menoista.

Lainan ottaminen välttämättömään kulutukseen voi johtaa velkaongelmiin. Menoista karsiminen voi tarkoittaa supistamista terveyttä ylläpitävästä kulutuksesta tai kulutuksesta, jonka avulla osallistutaan sosiaaliseen elämään. Lapsiperheissä menoista karsiminen näkyy lapsen arjessa ja hyvinvoinnissa.

Kuinka moni lapsiperhe putoaa hintojen nousun myötä köyhyyteen?

Selvitimme, kuinka monella Suomessa asuvalla lapsiperheellä tulot eivät tällä hetkellä riitä välttämättömään kulutukseen, kuten ruokaan, sähköön ja asumiseen. Lisäksi selvitimme, kuinka monella perheellä tulot eivät riittäisi välttämättömään kulutukseen, jos ruuan ja liikkumisen hinnat nousisivat merkittävästi. Ensimmäinen tilanne koskee nykyhetkeä ja toinen mitä jos -tilannetta.

Näiden lukujen selvittämisessä käytimme SISU-mikrosimulointimallia. Mikrosimulointi on menetelmä, jolla arvioidaan yksilötason tietojen avulla verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksia väestötasolla. Toistimme Kelan tutkijoiden aikaisemman analyysin hintojen noususta päivitetyillä tiedoilla sekä useammalla perhetyypillä.

Määritimme kohtuullisen minimibudjetin Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimien viitebudjettien pohjalta. Anna-Riitta Lehtinen kuvaa viitebudjettien laskemista tarkemmin Mitä eläminen maksaa? -julkaisussa. Erilaisia tapoja rakentaa viitebudjetteja on kuvattu tässä artikkelissa.

Tässä määritämme  köyhiksi ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot jäävät minimibudjettirajan alapuolelle. Laskemme siis ensin, kuinka suurella osalla kunkin tyyppisistä perheistä rahat eivät riitä viitebudjetin perusteella arvioituun minimikulutukseen (minimibudjettiköyhyys). Kuvaamme laskelmien oletuksia kirjoituksen lopussa.

Suurperheillä ja yhden huoltajan  perheillä on useammin vaikeuksia kattaa kohtuulliset menot

Kuvassa 1 on kuvattu, kuinka monta prosenttia eri perhetyypeistä kärsii toimeentulovaikeuksista eli tulot ovat pienemmät kuin minimibudjettiköyhyyden raja. Minimibudjettiköyhyys on selvästi yleisempää yhden huoltajan kuin kahden huoltajan kotitalouksissa. Kuvioissa on huomioitava, että lapset voivat olla myös yli 18-vuotiaita vanhempien kanssa asuvia lapsia.  Yhden lapsen ja yhden aikuisen perheistä 12 prosentilla tulot eivät riitä kattamaan minimibudjetin mukaista kulutusta. Vastaava luku yhden lapsen ja kahden aikuisen taloudessa on kolme prosenttia.

Sekä yhden huoltajan että kahden huoltajan talouksissa minimibudjettiköyhyyttä kokevien osuus kasvaa lasten määrän lisääntyessä. Peräti 56 prosenttia yhden aikuisen ja vähintään neljän lapsen kotitalouksista on minimibudjettiköyhiä (näitä kotitalouksia on kuitenkin vähän Suomessa).

Hintojen nousu pudottaa merkittävän osan lapsista köyhyyteen, jos tulot eivät nouse

Seuraavaksi mallinsimme mitä tapahtuisi minimibudjettiköyhien osuuksille eri perhetyypeissä, jos ruokamenot kasvaisivat 10 prosenttia ja samanaikaisesti polttoainemenot 10 prosenttia. Oletamme, että perheiden tulot pysyisivät ennallaan.

Mallinnuksen tulokset esitetään kuvassa 2. Hintojen nousu lisäisi minimibudjettiköyhyyttä kaikissa perhetyypeissä. Keskimäärin kotitalouksien (ml. lapsettomat kotitaloudet) minimibudjettiköyhyysaste nousisi yhden prosenttiyksikön verran.

Eniten hintojen nousu lisäisi yhden huoltajan kotitalouksien köyhyyttä. Minimibudjettiköyhien osuus yhden aikuisen ja neljän lapsen kotitalouksista kasvaisi peräti seitsemän prosenttiyksikköä.

Kuvassa 3 on esitetty arvio siitä, kuinka monta lapsiperhettä putoaisi minimibudjettiköyhyysrajan alle hintojen nousun myötä. Perheiden määrillä mitattuna hintojen nousu koskisi eniten yhden aikuisen ja yhden lapsen perheitä. Noin 2 000 tällaista perhettä putoaisi alle minibudjettiköyhyysrajan hintojen nousun seurauksena.

Elämisen hintojen nousu tulee ottaa vakavasti

Hintojen nousu on herättänyt huolta pienituloisten lapsiperheiden hyvinvoinnista. Mallinnuksemme mukaan nämä huolet ovat perusteltuja ja koskevat erityisesti yhden huoltajan perheitä sekä monilapsisia perheitä. Ruuan ja polttoaineen hintojen nousu kymmenyksellä voi tarkoittaa, että Suomessa on lähes 8 000 lapsiperhettä aikaisempaa enemmän, joilla tulot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Arvion mukaan näissä perheissä elää noin 13 000 alle 18-vuotiasta lasta. Sosiaaliturvan indeksikorotuksilla voidaan helpottaa lapsiperheiden tilannetta. Ruuan ja energian hintojen noustessa indeksikorotukset eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa niissä lapsiperheissä, jotka eivät saa indekseihin sidottuja etuuksia.

Tarkemmat tiedot mallinnuksesta

Mallinnus hyödyntää Kelan tutkimusyksikön tekemää sosiaaliturvan stressitestiä sekä SISU-mikrosimulointimallia ja mallin   vuoden 2019 rekisteriaineistoa, joka on edustava otos koko Suomen väestöstä. Aineisto sisältää muun muassa tietoa palkoista, maksetuista veroista ja saaduista tulonsiirroista, kuten lapsilisistä, asumistuista ja työttömyyspäivärahoista. Mallinnuksessa simuloitiin vuoden 2022 alussa voimassa ollutta lainsäädäntöä   .

Lähtötason minimibudjettiköyhyysraja perustuu vuoden 2021 viitebudjetteihin ja keskimääräisiin ARA-vuokriin Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupungeissa ja muualla Suomessa. Kuluttajahintojen korotus toteutettiin korottamalla perheiden liikkumiskuluja kolmella prosentilla ja ruokakuluja 10 prosentilla viitebudjeteissa. Jos ruuan, sähkön, polttoaineiden ja lämmityksen hinta nousee vuonna 2022 enemmän, tässä blogissa esitetty viitebudjettiköyhyys voi kasvaa vielä laskelmaa enemmän.

Kirjoittaja

Aapo Hiilamo

Erikoistutkija

Kirjoittaja

Susanna Mukkila

Asiantuntija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kirjoittaja

Lauri Mäkinen

Toimin projektitutkijana Itlan Samalta viivalta -ohjelmassa. Olen työskennellyt Itlassa vuoden 2022 lopulta alkaen.

Taustani on sosiaalipolitiikassa ja valmistuin valtiotieteiden tohtoriksi syyskuussa 2023. Ennen Itlaa työskentelin opetus- ja tutkimustehtävissä Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineessa.

Tutustu asiantuntijaan

Kirjoittaja

Tiina Ristikari

Aloitin Itlassa syksyllä 2019 kehitysjohtajana vastuulla säätiön innovaatiotoiminnan rakentaminen. Johdan Itlan yhteisövaikuttavuustyötä ja kansallista taustatukitiimiä. Olen alueiden tukena etenkin yhteisövaikuttavuustyön valmistelu- ja alkuvaiheissa sekä teen vaikuttamistyötä yhteisövaikuttavuustyön edellytysten vahvistamiseksi kansallisesti.

Johdan myös Samalta viivalta – ratkaisuja lapsiperheköyhyyteen -ohjelmaa sekä strategisen tutkimuksen rahoittamaa Services to belong -tutkimushanketta. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden tohtori ja lapsiperhetutkimuksen dosentti.

Edustan Itlaa lukuisissa verkostoissa ja neuvottelukunnissa, ja olen mukana eri yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tutkimustoimintani keskittyy lapsuuden ja nuoruuden merkitykseen aikuisuuden hyvinvoinnissa, palvelu- ja etuusjärjestelmän kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tutustu asiantuntijaan